Suuri kiitos kuluneesta vuodesta ja rentouttavaa joulun aikaa!

Viimeisiä päiviä ennen joulua ja vuoden vaihdetta mennään, vaikka tuntuu että juurihan vuosi vaihtui. Vuosi 2017 ei ole ollut ODA-projektissa helppo vaan täynnä erilaisia haasteita. Osa on ollut omissa käsissämme, mutta esimerkiksi lainsäädännön viivästymiset ovat asioita, joihin emme pysty vaikuttamaan. Toisaalta vuoteen mahtuu paljon onnistumisia, ja on hyvä keskittyä hetkeksi nauttimaan niistä, vaikka työtä onkin paljon edessä.

Voimme olla erittäin ylpeitä saavutuksista, jotka olemme yhdessä saaneet aikaan. ODA1 eli Kustannus oy Duodecimin tuottama älykäs, päivittyvä tietämyskanta pyörii pilotissa ja kaikki yli 30 alueellista pilottiamme ovat saavuttaneet toiminnallisen valmiuden. Toiminnallisia muutoksia, jotka parantavat palvelua asiakkaan näkökulmasta, on toteutettu useita kymmeniä. 16 pilottia testaa jo uusia Omaolo-palveluita ja loput saadaan pyörimään täydellä teholla heti alkuvuodesta, jolloin alkaa myös työn syntetisointi eli kansallisten ratkaisujen hakeminen. Odotettavissa on varmasti erittäin mielenkiintoinen ja vauhdikas vuosi 2018!

Suuri kiitos tästä vuodesta ja yhteistyöstä kaikille projektin toteuttajille, yhteistyökumppaneille ja tukijoille. Nyt levätään hetki ja ensi vuonna jatketaan Omaolo-palvelun ja ODA-projektin parissa taas täysillä!

Työkyky-tiimistä tukea työllistymiseen ja hyvinvointiin

Olemme Porvoossa valmistautuneet noin vuoden verran ottamaan käyttöön ODA-projektissa kehitettävät palvelut pitkäaikaistyöttömille porvoolaisille. Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet Porvoossa, kuten valtakunnallisestikin, korkealla tasolla viime vuosien ajan. Työttömyys on inhimillisen haitan lisäksi merkittävä kustannus yhteiskunnalle. Työttömyydellä on vahva yhteys terveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin. Erot kuolleisuudessa työttömien ja työllisten välillä ovat merkittävät. Voimmeko omilla digiajan hyvinvointipalveluilla ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja samalla säästää veroeuroja?

Porvoon kaupungille työttömyys aiheutti alkuvuonna 2017 keskimäärin lähes 740 000 euron kustannukset kuukausittain. Pitkäaikaistyöttömät käyttivät vuonna 2015 neljä kertaa enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin vastaavan ikäiset muut porvoolaiset. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi tulevat Te-palvelut ja työttömyysturvan kustannukset.

Pilotissa olemme todenneet, että liian monen porvoolaisen työttömyys pitkittyy ja toimintakyky alenee, samalla kun työtön käyttää useita eri sote- ja te-palveluja päällekkäin. Työtön työnhakija turhautuu ja ammattilaisten aika valuu hukkaan. Prosessimme nykytilan kuvauksessa todettiin, että osa asiakkaista pyörii sattumanvaraisesti palvelujärjestelmässä. Sekavasta alkutilanteesta huolimatta käynnistimme Työkyky-tiimi kokeilun.

Työkykytiimi on kokoontunut elokuusta lähtien. Tiimissä ammattilaiset ohjaavat asiakkaita oikeaan työ- ja toimintakykyä lisäävään palveluun. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetimme tiimiin tulevien asiakkaiden työttömyyden pitkittymisen ehkäisyn sekä asiakkaiden toimintakyvyn parantamisen. Siihen nähden olemme vielä alkutaipaleella. Virta pitkäaikaistyöttömyyteen on kääntynyt laskuun lähinnä työllisyyden parantumisen takia. Työmarkkinatuen kuntavastuun piiriin kuuluvien määrä on edelleen korkealla tasolla.

Kokeiluun on syksyn aikana osallistunut noin 50 asiakasta. Kaikille asiakkaille on löytynyt vastuutyöntekijä ja jatkopolku. Asiakkaan kokonaistilanteen katsominen sekä yksi vastuutyöntekijä aiemman kolmen sijaan säästävät merkittävästi työaikaa ja parantavat asiakkaan palvelua.

Työllistymisen esteet ovat moninaisia eritasoisista terveys- ja päihdeongelmista matalaan itseluottamukseen

Työttömyyden taustalla olevien syiden työstäminen asiakkaan kanssa lisää mahdollisuuksia palata työelämään. Tiimin ammattilaiset osaavat kohdata ja auttaa myös erittäin vaikeassa asemassa olevia asiakkaita. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluita kehittämällä voidaan tukea asiakkaan toimintakykyä, vaikka työllistyminen ei olisikaan realistinen vaihtoehto.

Tiimin kokemusten perusteella palveluita kehitetään enemmän asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Joulukuun alusta alkaen työttömien pilotissa toimii sosiaaliohjaaja, joka kehittää työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointia osana työkokeilua. Uudenlaisen palvelun avulla asiakas voi edetä kohti työllistymistä tai muuta hänelle sopivaa palvelua.

Lähtökohdat kehittämistyölle ovat hyvät. Työkykytiimiin osallistuvat ammattilaiset lähes kaikista keskeisimmistä työttömien palveluista. Työttömyyden kehitys näyttää tällä hetkellä valoisammalta kuin vuosiin, mikä ehkäisee tehokkaimmin työttömyyden pitkittymistä. Porvoossa tilanne on vielä muuta Uuttamaata parempi. Kaupunki on panostanut pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen palkkatuella ja työllisyyspalveluja on kehitetty pitkäjänteisesti.

Hyvinvointitarkastus motivoi kuntalaisia pitämään huolta omasta hyvinvoinnista

Porvoon osahankkeessa ovat työttömien lisäksi opiskeluterveydenhuollon ja äitiysneuvolan pilotit. Teemat ovat osin yhteiset, sillä myös lapsiperheille ja nuorille vanhempien työttömyys on merkittävä hyvinvointiriski. Toiminnan muutos on hyvässä vauhdissa ja siihen osallistuu terveydenhoitajia, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, Te-toimiston asiantuntijoita sekä johtoa.

Uskomme, että uusilla digitaalisilla palveluilla voimme tarjota kuntalaisille nykyistä enemmän tietoa ja mahdollisuuksia toimia oman hyvinvoinnin ja työllistymisen eteen. Eniten säästöä voidaan saada päällekkäisiä palveluja käyttävien kuntalaisten palveluissa.

Teksti: Mervi Makkonen, Porvoon Oda-hankkeen projektipäällikkö

Mitä mieltä hengitystieinfektio-oirearviosta?

Helsingin ODA-projektissa pilotoidaan kaikkia ODA:ssa kehitettäviä palveluita oirearvioista hyvinvointisuunnitelmaan ja valmennuksiin. Tavoitteena on uusien sähköisten palvelujen avulla parantaa sosiaali- ja terveystoimialan palvelujen tuottavuutta, asiakaskokemusta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Pilotointi tehdään kahdella terveysasemalla ja ensimmäisenä pilottina aloittaa oirearvio.

Saimme alkusyksystä mahdollisuuden yhteistyöhön Metropolia ammattikorkeakoulun viiden hengen terveydenhoitajaopiskelijaryhmän kanssa. Innokkaat opiskelijat tarvitsivat aiheen innovaatio/kehittämisprojektiaan varten ja me sotessa ja ODA-hankkeessa tekijöitä haastattelemaan asiakkaita ja työntekijöitä. Lähdimme yhdessä suunnittelemaan haastattelukokonaisuutta, jossa kerätään tietoa oirearvion käytettävyydestä ja ymmärrettävyydestä.

Tästä yhteistyöstä syntyi raportti, jonka havaintoja lainaan tässä kirjoituksessa. Opiskelijat jalkautuivat kolmelle terveysasemalle viikolla 41 ja viettivät kullakin yhden päivän. Terveysasemat valittiin sen mukaan missä vaiheessa ne ovat sähköisen asioinnin käyttöönotossa. Yksi asema on toteuttanut THK eli Terveys- ja hyvinvointikeskustoimintamallia, johon liittyy oleellisena osana sähköinen asiointi, viime joulukuusta. Toinen on aloittanut THK-toimintamallin kanssa syyskuussa ja kolmanteen se on vasta tulossa. Kaikki Helsingin 25 terveysasemaa siirtyvät THK-toimintamalliin vuoden 2018 loppuun mennessä.

Opiskelijoilla oli mukanaan tabletit, joiden avulla asiakkaat ja työntekijät pystyivät täyttämään oirearvion demoversion ja kertomaan siitä mielipiteensä. Lisäksi he täyttivät sähköisen palautelomakkeen. Opiskelijat olivat paikalla klo 9-15 terveysaseman odotustiloissa ja työntekijöiden luona. Kolmen päivän aikana saatiin vastauksia yhteensä 144 henkilöltä, joista asiakkaita oli 110 ja työntekijöitä 34.

Vastaajia oli kaikista ikäryhmistä välillä 18-70+ vuotta. Vastanneista vain 11 % ei käyttänyt lainkaan internetiä. Kysyimme myös muiden sähköisten palveluiden käytöstä, esimerkkeinä verkkopankki, jota käytti 83 % vastaajista, Kanta.fi 58 % ja Kela.fi 52 %. Helsingin sähköistä asiointi.hel.fi palvelua käytti 41 % vastaajista. Vastaajilta kysyttiin myös miten he haluaisivat asioida terveysasemalla. Lähes yhtä paljon halusi asioida sähköisesti 40 % ja puhelimitse 44 %.

Oirearvion käytön helppous oli yksi kysymyksistä ja siinä vastaukset jakautuivat seuraavasti:

Oirearvion käytön leviämistä edesauttava tekijä on suositteluhalukkuus. Vastanneista 84 % koki oirearviopalvelun hyödylliseksi ja 91 % suosittelisi sitä muille. Asiakkaat kommentoivat, että hyvin toimivaa ja apua antavaa palvelua suositellaan, kun taas ohjelman toimimattomuus johtaisi vastakkaiseen mielipiteeseen.

Seuraavaksi poimintoja vastaajien suullisista kommenteista, jotka myös kirjattiin ylös. 

Asiakkaiden mielestä
”Jos miettii, onko tarve hoitoon, niin silloin tästä palvelusta voi olla apua”
"Hyvä idea, ei tarvitsisi heti soittaa terveysasemalle tai lähteä turhaan jonottelemaan."
"sähköinen yhteydenotto hyvä, koska voi keskittyä kuvailemaan oireita kaikessa rauhassa. Puhelimessa menen monesti lukkoon, ja hoitajillakin on aina puhelimessa kiire"
"olisi hyvä, jos oirearvion kautta saisi lääkärinajan"

Ja henkilökunnan mielestä
"Helppokäyttöinen, hyviä kysymyksiä. Odotan innolla, koska saadaan toimintaan oikeasti"
"sujuvoittamaan työskentelyä"
”Kuva nielusta hurjan näköinen, mutta hyvä.”
”Oirearviosta tuleva alkuinfo lääkärille olisi hyvä juttu.”

Tässä on joitain poimintoja ensimmäisestä kyselystä asiakkaille ja henkilökunnalle. Koko raportti on luettavissa pikapuoliin. Tulemme huomioimaan nämä havainnot ja kommentit osana kehittämistyötämme, jotta saisimme oirearvioista mahdollisimman hyvin sekä asiakkaita että ammattilaisia palvelevan työkalun. Työmme siis jatkuu ja kaikki käyttäjiltä saatava palaute on tärkeää.

Teksti: Tiina Markkula, Helsingin ODA-hankkeen projektipäällikkö

Kehittämisfiiliksiä marraskuun pimeinä hetkinä

Syksy alkaa kääntyä talveksi ja ensimmäiset lumipyrytkin on jo saatu. ODA-hanke on siirtymässä vauhdilla täyteen pilotoinnin vaiheeseen. Tällä hetkellä käynnissä on yhdeksän pilottia eri kaupungeissa ja lisää käynnistyy sprinteittäin. Ensimmäisenä ovat lähteneet käyntiin oirearviot ja sosiaalipalvelujen hyvinvointiarviot. Vauhti siis vaan kiihtyy ja tavoitteena on, että noin 30 pilottia pyörii sujuvasti eri kehitysvaiheissa vuodenvaihteessa.

Pilotointivaihe vaatii pilotteja toteuttavilta toimijoilta ja hanketoimistolta taas hieman erilaista asennoitumista ja erittäin paljon epävarmuuden sietokykyä; Nyt testataan ensimmäisiä versioita oikeista palveluista, jotka eivät kuitenkaan ole vielä lähimainkaan valmiita. Kuitenkin etenemistapa ja palvelun nopea testaus oikeilla asiakasryhmillä hyvin alkuvaiheessa ja raakana on tarkkaan valittu tapa kehittää. Ketterän kehittämisen kautta saamme arvokasta asiakaspalautetta jo aikaisessa vaiheessa ja säästämme sitä kautta aikaa ja rahaa. Samoin on tietoinen valinta testata samoja hoitopolkuja hyvin erilaisissa ympäristöissä. Näin voimme validoida palvelun kansallista toimivuutta ja rakentaa yhteisiä toimintamalleja.

Palautteen kerääminen ja sen prosessointi ovat nousseet hyvin tärkeään rooliin. Palautteiden volyymi on suuri johtuen osittain ketterän kehittämisen mallista. Ja toki volyymi nousee jo pelkästään siksi, että pilotteja toteutetaan kymmeniä samaan aikaan. Tästä syystä muutostoiveiden ja kehitysehdotusten hallinta on kriittistä. Keskeistä myös tässä kehittämisen vaiheessa on kustannushyödyn pitäminen tiukasti fokuksessa eli miten yksittäiset muutokset vaikuttavat positiivisesti asiakkaan ja/tai ammattilaisten arkeen. Lisäksi jokaisella pilotilla on yksi selkeä mittari, jota seurataan ja joka kertoo toiminnallisten muutosten ja sovelluksen vaikutuksista prosessissa.

Nyt edetään tiukassa tahdissa, osittain sokkonakin, mutta vakaasti uskoen, että valittu kehittämisen tapa on oikea ja se tuottaa näkyviä tuloksia nopeasti. Palvelun kehittymistä sprinteittäin raakileesta valmiimmaksi tuotteeksi voi seurata mm. kolmen viikon välein järjestettävissä ODA Talks -sessioissa. Tervetuloa seuraamaan seuraavaa lähetystä torstaina 9.11. klo 15-15.30. täällä. Samalta kanavalta löydät myös aiemmat ODA Talks -lähetykset.

Teksti: Jonna Piiroinen, ODA-hanketoimisto

ODA:sta polvi paranee

Syksy saapuu ja sen myötä myös Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän Lahden toimipisteissä päästään aloittamaan uusien digitaalisten omahoitopalvelujen testaus- ja käyttöönotto.

ODA-projekti on edennyt puoliväliin ja projektityö Päijät-Hämeessä on hyvässä vauhdissa! Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan alla käynnistynyt hanke siirtyi vuoden vaihteessa 2017 osaksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimintaa, kun pääosa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyi saman sateenvarjon alle.

Uuden organisaation pystyttäminen normaalin toiminnan pyöriessä samaan aikaan jo kovassa vauhdissa on tuonut haasteita myös hankkeen viestinnälle. Hankkeesta oli aiemmin viestitty kaupungin intranetissä, joka nyt poistui käytöstä, ja samalla iso osa henkilökunnasta vasta totutteli käyttämään uuden yhtymän intranetiä. 

Nyt hankkeen viestintäkanaviksi valjastettiin intran lisäksi uuden yhtymän Viikkotiedote, joka on joka torstai ilmestyvä sisäinen uutis- ja ajankohtaiskatsaus. On kuitenkin todettava, että hankkeesta on kerrottu henkilökunnalle varsin pienimuotoisesti, koska samaa yleistä kuvausta ei voida toistaa loputtomiin. Lisäksi aihetta ei haluttu kuluttaa puhki, ennen kuin olisi jotain konkreettista kerrottavaa.

Testaus- ja käyttöönottovaihde vauhtiin syksyn aikana

Pilottitiimit ovat valmistautuneet uusien digitaalisten omahoitopalvelujen testaukseen ja käyttöönottoon jo hyvän aikaa pienin muutoksin asiakasprosessejaan hioen. Elämme mielenkiintoista aikaa, sillä nyt jos koskaan asiakkailla ja ammattilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kehitteillä olevan digipalvelun sisältöön.

Hyvinvointiyhtymän Lahden toimipisteissä käynnistyy muuan muassa Tules-oirearvio -pilotti, jossa kehitetään tuki- ja liikuntaelin -oireisen hoitoprosessia ja tarjotaan keinoja ja tukea omahoitoon. Tules-vaivoista kärsivät ovat iso asiakasryhmä myös Lahdessa ja vaivat ovat merkittäviä elämänlaadun kannalta. On vahvaa tutkimusnäyttöä, että liikunnalla ja fyysisellä harjoittelulla voidaan lievittää nivelrikkopotilaan kipua, parantaa toimintakykyä ja lisätä tai parantaa elämänlaatua.

Tules-vaivoissa on aina vahva rooli asiakkaan omalla tekemisellä tai tekemättä jättämisellä. Räätälöity sähköinen palvelu avaa uusia mahdollisuuksia löytää apua ja ratkaisuja, joilla edistää omaa terveyttä. Kun näitä uusia menetelmiä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa, on haasteessa suuri mahdollisuus onnistua!

Teksti: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ODA-ryhmä

Minustako omaishoitaja?

Sodankylä pääsi ainoana kuntana pohjoisesta mukaan STM:n kärkihankkeeseen ODA (Omat digiajan hyvinvointipalvelut) ja siinä kehittämiskohteeksemme valikoitui omaishoito. Työmme tavoitteena on tarjota omaishoitajille riittävän aikaisin hänen tilanteeseensa sopivaa tukea ja sillä tavoin auttaa häntä pärjäämään paremmin ja pidempään kotona. Omaisten/läheisten näkökulmasta saa helpommin ja tasapuolisemmin tietoa ja sillä tavoin säästetään ammattilaisten aikaa haasteellisempien tilanteiden selvittämiseen. Yhteiskunnan näkökulmasta on selvää taloudellista hyötyä siitä, että hoidettavat pärjäävät pitempään kotona.

Hankkeen alussa kartoitettiin eri tavoin omaishoitoon liittyviä toimintoja. Haastateltiin omaishoitajia, arvioitiin omia toimintoja, avattiin prosesseja, kuvattiin jopa testiasiakkaan käynti terveyskeskuksen eri toimipisteissä ja analysoitiin tulokset ja havainnot. Kaikki nämä selvitykset osoittivat, että suurin ongelma meillä onkin, ettei omaishoitotilannetta tunnisteta. Päätimme valita kehittämiskohteeksi ajan ennen omaishoidonsopimusta. Kutsumme henkilöä, joka auttaa omaistaan arjessa, läheishoitajaksi.

Olemme kehittäneet hankkeessa kyselyn, joka on suunniteltu olevan käytettävissä 24/7. Kyselyyn vastaamalla omaistaan arjessa hoitava ohjautuu suoraan juuri hänelle sopivan tuen piiriin. Kysely pohjautuu Polku-hankkeessa laadittuun Testaa olenko omaishoitaja - kyselyyn. Se on pisteytetty ja siihen on suunniteltu pisterajat niin, että läheishoitaja ohjautuu joko vihreään, keltaiseen, tai punaiseen ryhmään. Vihreään ryhmään ohjautuvat saavat suoraan tietoa esim. järjestö- ja vertaistoiminnasta. Keltaiseen ryhmään ohjautuvat saavat suoran linkin esim. OVET – valmennukseen tai tilanteen mukaan henkilön tarvitseman ammattilaisen luokse tarjoamalla linkin esim. soittopyynnölle tai mahdollisuuden sähköiseen ajanvaraukseen. Punaiseen ryhmään kuuluvat ohjautuvat suoraan palvelun tarpeen arviointiin. Heille avautuu linkki, josta voi jättää soittopyynnön tai varata sähköisesti ajan palveluohjaajalle, jolla on hyödynnettävissä asiakkaan luvalla hänen ODA- palveluissa täyttämät esitiedot ja tarvittaessa voi sopia esim. kotikäynnin. Käynnin yhteydessä arvioidaan myös hoidettavan toimintakykyä ja sitä, onko asiakkaalla mahdollisesti oikeus omaishoidonpalkkioon. Punaiseen ryhmään kuuluville laaditaan tavoitteellinen asiakassuunnitelma yhdessä läheishoitajan ja hoidettavan kanssa.

Ammattilaisena vastaan kotihoidossa omaishoidon asioista ja niihin liittyen olemme eri forumeilla jo vuosien ajan pohtineet, millä tavoin omaishoitajat löytäisivät kaiken heille suunnatun tarjonnan. Vaikka olen ns. omaishoidon ammattilainen, jouduin itse hämmentävään tilanteeseen selvittäessäni äitini asioita toiselle paikkakunnalle. Olisin todella hyötynyt, mikäli em. läheishoitajakysely olisi ollut käytössä ja sen perusteella minulle olisi tarjoutunut suoraan tietoa, tai sitten olisin ohjautunut suoraan oikean ammattilaisen vastaanotolle. Nyt jouduin soittelemaan lukuisia puheluja, selvittämään usealle eri henkilölle äitini tilannetta ja oikeastaan vieläkin on tunne, etten ole löytänyt oikeaa henkilöä tukemaan minua äitini arkeen liittyvissä ongelmatilanteissa.

Syksyn aikana eri puolella Suomea kokeillaan useita erilaisia ODA –palveluita. Kokeilujen jälkeen nämä palvelut ovat meidän kaikkien käytettävissä. Tämä tulee mullistamaan elämämme sekä ammattilaisten että kansalaisten näkökulmasta. Etäläheishoitajana odotan innolla, että löytäisin äitini tilanteeseen hänelle sopivaa tukea näiden palvelujen avulla.


Teksti: Anitta Mikkola
Kotihoidon osastonhoitaja

Yhteistyö kansalaisille tarkoitettujen palveluiden suunnittelussa on tuottavaa ja kehittävää

Yhdessä toimimalla pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka soveltuvat kaikille piireille käytettäviksi toimintamalleiksi. Pyörää ei lähdetä jokaisessa piirissä keksimään uudestaan ja tästä syystä kehitämme ODAa valtakunnallisesti laajassa yhteistyössä.

Yhteistyön tavoitteet

Eksotessa on tehty yhteistyötä sähköisessä asioinnissa jo vuodesta 2009, jolloin neljän tietohallintojohtajan kiinnostus heräsi kehittää ja pohtia uusia ratkaisuja yhdessä. Tästä lähtökohdasta syntyi vuonna 2009 Keksi-hankkeeksi ristitty kokonaisuus, johon Eksoten lisäksi kuuluvat Carea (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä), Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä alueen kunnat ja kaupungit.

Eksoten sähköisen asioinnin kehittäminen oli tässä vaiheessa aika paikallista, vaikka yhteisesti mietimmekin ratkaisuja. Voidaan myös sanoa, että maaperän muokkaaminen sähköiselle asioinnille alkoi tuolloin, eikä voitu vielä kovin paljoa puhua kansalaisen vastuuttamisesta, vaikka asia tiedostettiinkin. Näin kaukaa ajatellen kaikki mitä on tehty ennen nykyistä ODA-hanketta ovat kaikkine epäonnistumisineen luoneet pohjaa uuden ja paremman palvelun kehittämiselle. Kaikki virheet ja tietämättömyydestä aiheutuneet käyttöongelmat ovat hyvää tietoa tämän päivän palveluja rakennettaessa.

Keksi-hankeen jälkeen olimme mukana SADE-hankkeessa, jossa ensimmäisen kerran tavoitteena oli luoda linjausta ja kehittää valtakunnallisia toimivia järjestelmiä, joista hyvänä tuote-esimerkkinä on ajanvarauspalvelu. Vuonna 2016 aloitimme yhteistyön ODAssa ja yhtenä suurena keskeisenä tavoitteena on ollut ajatus hyvistä kansalaisten palveluista. Palveluja tuotetaan helpottamaan kansalaisen elämää sekä lisäämään terveyttä ja hyvinvointia. Vuosien saatossa haasteita on esiintynyt ja tulee esiintymään. Vanhoillakin asioilla on ollut taipumusta itsepintaisesti nostaa päätään, mutta onneksi meillä on nyt enemmän avaimia taklata haasteellisia asioita.

Yhtenä haasteena mainitsen teknisen kehityksen ja suuren joukon moniportaisuuden, jossa asioita rakennetaan todella moniammatillisesti useiden henkilöiden yhteistyössä. Vanha ajatus siitä, että tekniset henkilöt ja operatiivisten asioiden asiantuntijat ovat omissa nurkissaan, on tänä päivänä pitkälle nujerrettu.

Omasta näkökulmastani katsottuna haasteellista on ollut myös suuren organisaation toimintamallien muuttaminen. Etelä-karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on työntekijöitä yhteensä noin 6000 ja väestömäärä 131 000. Aiemmissa hankkeissa tuli ahmittua liian suurta palaa kerralla ja lopputuloksena oli, ettei missään saatu lopullista toimintamallia hiottua riittävän pitkälle. Tuotetta laajennettiin keskeneräisenä.

Palvelumuotoilu työvälineenä on hieno työkalu, jolla asiakkaan näkökulma on nostettu korkealle toimintaa ohjaamaan. Asiakkaiden palautteet ja ehdotukset on systemaattisesti kerättävä ja lähdettävä kehittämään niiden pohjalta.

Palvelumuotoilu auttaa meitä keskinäisen ymmärryksen löytämisessä. ODAn ketterä kehittämismalli on mielestäni hyvä. Tavoitteena on saada käyttöön minivaatimukset täyttävä tuote, jota kehitämme ketterästi palautteiden myötä. Aiemmin oli ajatus tuoda valmis tuote käyttöön, joka täyttää kaikki vaatimukset, mutta tällaiseenhan ei koskaan oikeasti ole päästy.
 

Enää emme ajattele, kuinka asiakkaita torpataan

Eksoten tavoitteena on kääntää laivan kurssi kokonaan ja keskeisenä ajatuksena on asiakkaan helppo yhteydenotto meidän palveluihin. Tätä tavoitetta kohti mennään ja tässä ODAn tuotteet ovat keskeisiä.

Yhteistyö ODAssa on sujuvaa, antoisaa ja palkitsevaa kaikkien toimijoiden kesken. Hyvät tavat tarttuvat ja niitä tekee mieli kokeilla omassa piirissä. Verkostoituminen on antoisa kokemus ja tuo lähelle uusia asiantuntijoita. Aina on joku kelle voi kilauttaa kiperien kysymysten kohdatessa. Kaiken työssä kokemani yhteistyön ansiosta olen oppinut paljon uusia asioita.


Teksti: IT Palvelupäällikkö Riitta Lehtonen, Eksote

ODA-kokemuksia ja muita kuulumisia

Syksy on lähtenyt ODA:ssa vauhdikkaasti käyntiin ja töitä paiskitaan hartiavoimin joka suunnalla. Tekninen tiimi työstää itse ODA-tuotetta ja tuotetta pilotoivat ammattilaiset valmistautuvat kukin tahoillaan pilotointiin.

Ensimmäinen ODA-proto käynnistyi kesäloman kynnyksellä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä. Siellä ammattilaiset ovat toimineet edelläkävijän roolissa sekä itse pilotointimallin että ensimmäisen oirearvion sisällön validoinnin suhteen. Olemme oppineet jo paljon tästä ensimmäisestä pilotoinnista ja eläneet, kuten olemme tiimejäkin opettaneet, eli säätäneet toimintamallejamme LEAN-periaatteiden mukaisesti.

Olemme myös käynnistäneet ODA-kokemukset -esittelyt, joissa ODA-pilottien ammattilaisen pääsevät jakamaan vuorollaan kokemuksiaan kehittämistyöstä muille kuntatoimijoille. Ensimmäisenä vuorossa oli Turku, joka esitteli ulkomaalaistoimistossa asioivien pakolaistaustaisten maahanmuuttajien uudistettua asiakasprosessia. Turun kokemuksia oli kuuntelemassa ODA-kunnista yli 40 ammattilaista, jotka työskentelevät pakolaistaustaisten maahanmuuttajien parissa. Keskustelu oli vilkasta ja Turussa käytössä ollut esitietolomake haluttiin heti kokeiluun muuallekin. Kiitos vielä Turulle hyvästä esittelystä ja kaikille kuuloilla olleille aktiivisesta keskustelusta! Myöhemmin tulemme laajentamaan ODA-kokemukset -tilaisuuksia myös ODA:n ulkopuolisille kuulijoille.

Kuntapilottien esittelyt jatkuvat syksyn aikana seuraavasti:

11.9. Oulu ja Tampere esittelevät vammaispalvelujen asiakkaaksi ohjautumisen prosessia
25.9. Sodankylä, Lahti, Oulu ja Tampere esittelevät läheis- ja omaishoidon asiakasprosessia
9.10. Eksote ja Oulu esittelevät oirearvio-prosessia hyvinvointikeskuksessa
23.10. Jyväskylä ja Tampere esittelevät verenpainepotilaan hoitopolkua
6.11. Espoo esittelee raskausdiabetestä sairastaneen seuranta-prosessia
20.11. Helsinki,Tampere ja Oulu esittelevät paljon palveluita tarvitsevien tuen prosessia
4.12. Joensuu, Porvoo ja Lahti (PHHYKY) esittelevät työttömän työkyvyn arvion prosessia

Pääsemme siis kuulemaan vielä useita erilaisia kokemuksia syksyn aikana. Tervetuloa mukaan!


Teksti: Leena Latva-Rasku, ODA-hanketoimisto

Suun terveydenhuolto kohti asiakaslähtöisiä ja digitaalisia palveluita

Olemme aloittaneet Turun kaupungin suun terveydenhuollossa päivystykselliseen ja puolikiireelliseen hoitoon hakeutuvien asiakkaiden palveluiden kehittämisen, loppuvuodesta kehittämistyö laajenee sähköisen oirearvion pilotoinnilla. Samanaikaisesti kehitämme myös muita suun terveydenhuollon sähköisiä palveluita yhä sujuvimmiksi sekä monipuolisemmiksi.

Toimintamme perustana on asiakaslähtöisyys. Havaintojemme perustella nykyisistä toiminnoista on noussut esille monta asiaa ja lähdimme kehittämään suun terveydenhuollon toimintaa aivan uudella tavalla. Toimintamme täydentyy uusilla sähköisillä palveluilla, keskittämällä päivystyspalvelut, ottamalla käyttöön joustavan vastaanottoajan, nopeuttamalla yhteydenottoa sekä laajentamalla yhteydenottomahdollisuuksia, parantamalla neuvonnan saatavuutta, vähentämällä turhia käyntejä ja pyrkimällä hoitamaan asiakas kerralla kuntoon. Nämä asiakas toivomamme mukaan kokee käytännössä asiakaskokemuksen, palvelun sekä hoidon saatavuuden parantumisena. Turkulaisille ensimmäiset käytännön muutokset alkavat näkymään lokakuun aikana, kun päivystykselliseen ja puolikiireelliseen hoitoon hakeutuvien asiakkaiden hoito keskitetään Käsityöläiskadun hammashoitolaan.

Aikataulu on varsin tiukka ja vaatii meiltä kaikilta innovatiivisuutta, joustavuutta sekä tiivistä
yhteistyötä. ODA-hankkeessa mukana olevien muiden organisaatioiden projektiryhmien ja valmentajien tuki on ollut korvaamatonta. Lisäksi potilastietojärjestelmätoimittaja on lähtenyt aktiivisesti mukaan sähköisten palveluiden kehittämistyöhön. Henkilökuntamme on innostunut uusista tuulista ja on mukana tässä työssä - ammattilaiset ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita! Olemme pyrkineet huomioimaan myös kriittiset palautteet, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme entistä paremmat suun terveydenhuollon palvelut.
 
Olemme projektin aikana oppineet paljon ja joka kerta, kun uskaltaudumme kokeilemaan asioita eri tavalla, astumme mukavuusalueen ulkopuolelle. Uskomme, että rohkeasti uutta kokeilemalla tuntemattomasta ja uudesta syntyykin pikkuhiljaa turvallista ja tuttua.

Eihän tästä voi tulla muuta kuin hyvä!


Teksti: Turun kaupungin hyvinvointitoimialan STH:n ODA-pilottilaiset

  

Kohti pilotointia - yhteistyössä ennaltaehkäiseviä palveluja

Voimia antanut lomakausi on pian takanapäin ja lapset palaavat kouluihin keräämään uusia eväitä tulevaisuutta varten. Onhan jokainen lapsi-ikäluokka vuorollaan uusi lenkki tulevaisuuden tekijöiden ketjussa. Tänään 7-15-vuotiaat ovat 20–30 vuoden kuluttua luomassa kehittymisen edellytyksiä seuraaville koululaisikäluokille.


Kuva: Maiju Tirri, Kuopio

Kuopion kuntaprojektissa on peruskouluikäisten lasten ennaltaehkäisevä palveluprosessi, jossa pyritään tunnistamaan ajoissa huoli lapsen, nuoren tai perheen voimavaroista. Prosesseja tutkivat ja kehittävät moniammatilliset ryhmät useista eri lasten ja nuorten palveluista.

On ollut kiinnostavaa tehdä yhteistyötä Espoon ja Porvoon kanssa peruskouluikäisten lasten osalta sekä Turun, Tampereen ja Helsingin kanssa suun terveydenhuollon osalta. Samoin teknistä yhteistyötä niiden kuntien kanssa, joilla on samat perusjärjestelmät käytössä.

Muutosvalmennusten myötä Kuopion kouluterveydenhuollossa on tehty toiminnallisia muutoksia. Yhteistyötä on vahvistettu suun terveydenhuollon, oppilashuoltopalveluiden, perhepalveluiden, lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kesken. On laadittu työmenetelmä tuen tarpeessa olevien oppilaiden ja heidän perheidensä tunnistamiseen entistä tehokkaammalla huolen puheeksiotolla.

Huolen ilmetessä terveydenhoitajat voivat koota moniammatillisen asiantuntijaryhmän oppilaan ja hänen perheensä ympärille. Lisäksi kouluterveydenhuollossa on auditoinnin pohjalta laadittu yhteiset kirjaamisohjeet sekä tehostettu säännöllisesti seurattavaa tilastointia.

Menetelmää voisi hyödyntää oppilashuoltopalveluissa digitaalisena, mikäli eri toimijoiden asiakastietojärjestelmiä saadaan yhtenäistettyä.

Kuva: Maiju Tirri, Kuopio

Suun terveydenhuollossa on muutosvalmennusten myötä tehty toiminnallisia muutoksia ja vahvistettu yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. On otettu käyttöön suuhygienistin ja hammashoitajan tehostettu ennaltaehkäisevä vastaanotto sekä kehitetty omahoidon vastaanoton työkaluja alle 18-vuotiaille ja asiakkaille, joilla on puutteita suunterveyden hoidossa.

On myös kehitetty toimintamallia, kun suun terveydenhuollon ammattilaisella on huoli lapsen tai nuoren suun terveydentilasta – mikäli esimerkiksi ei saavuta vastaanotolle.

ODA-palveluissa on ollut haastetta löytää soveltuvia mittareita lasten ja perheiden käyttöön. Erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja Kuopio ovat yhdessä kehittäneet elämänhallinnan itsearviointimittaria, joka on nyt sovellettu peruskouluikäisille ja heidän perheilleen. Se pilotoidaan loppuvuoden aikana. Pilotointiin osallistuu kolme terveydenhoitajaa, kolme kuraattoria ja kolme psykologia. Kussakin kolmessa valitussa koulussa pilotoidaan yhden ikäluokan oppilaiden ja perheiden kanssa menetelmän käyttöä kunkin ikäryhmän terveystarkastusten yhteydessä. Ikäryhmiksi on valikoitunut 2.-, 6.- ja 9.-luokkalaiset.

Lapset ja nuoret tekevät tulevaisuuden - ei ole samantekevää miten se tapahtuu. Hyvinvoivista, ei syrjäytyneistä lapsista ja nuorista tulee vastuullisia toimijoita, jotka vastaavat haasteisiin tulevaisuuden digitaalisilla työkaluilla.

Kuva: Maiju Tirri, Kuopio

Teksti: Katriina Kankkunen, Kuopion ODA-projektipäällikkö

Aihetta riemuun - VSSHP sai flunssan oirearvion kokeiluun

VSSHP:n ODA-projektipäällikkö Satu Hurme (vas.),
projektityöntekijä Eeva Kiilo (kesk.) ja asiakasneuvoja
Anna Heikkilä tutustuvat oirearvioon. Kuva: Jari Numminen

Keskikesän juhlan lähestyessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen yhteispäivystyksessä Turussa saatiin aihetta riemuun, kun ODA:n minimitoteutuksen prototyyppi hengitystieinfektion oirearviosta otettiin kokeiluun. “Oirearviota on odotettu pitkään ja nyt pääsemme viimein kokeilemaan konkreettisesti oirearvion toimivuutta oikeiden potilaiden kanssa”, kommentoi VSSHP:n ODA-projektipäällikkö Satu Hurme saadessaan tiiminsä käyttöön ODA:n oirearvion.

Yhteispäivystyksen digisairaanhoitajat tekevät kesän ajan yhdessä päivystykseen tulleen potilaan kanssa oirearvion, mikäli potilas valittaa flunssan oireita. Käytössä olevan prototyypin avulla kerätään asiakkaiden ja ammattilaisten palautetta sovelluksen toimivuudesta sekä oirearviokyselyn sisällöstä. Hoitajat tekevät hoidolliset päätökset edelleen potilaan kliinisen tilan perusteella, mutta kehittämisen kannalta on olennaisen tärkeää saada palautetta niiltä potilailta, joilla on oikeita oireita.

Prototyypissä vihdoin konkretisoituu reilun kolmen vuoden työ. Näihin aikoihin vuonna 2014, kesäloman kynnyksellä silloinkin, osa ODA-konsortion nykyisistä jäsenistä kokoontui Kuntatalolle laatimaan yhteistä visiota uusista omahoitopalveluista. Tapaamista seuranneiden kuukausien kuluessa on tehty mm. suuri määrä yhteistä määrittelytyötä, käytetty lukuisia päiviä kilpailutukseen, piirretty kymmeniä prosessikuvia, kokeiltu satoja prosessimuutoksia ja käytetty tuhansia tunteja itse sovelluksen koodaamisen yhdessä valittujen toimittajien kanssa. Olemme kuitenkin vasta alussa, koska piloteissa tehty työ altistetaan arvioinnin kohteeksi aidossa ympäristössä ja saamme palautteen tärkeimmältä taholta eli asiakkailta.

Kesälomien jälkeen prototyyppi vaihtuu auditoiduksi sovellukseksi, jonka voi antaa asiakkaiden käyttöön ilman ammattilaista. Samalla näemme, mihin asti tehdyt prosessimuutokset riittävät ja kuinka ketterästi muutosvalmennuksen saaneet tiimit osaavat edelleen kehittää omia prosessejaan saadun palautetteen perusteella. Syksyn aikana ODA:n pilotit käynnistyvät ympäri Suomea, eri organisaatioissa ja eri asiakasryhmissä.

Hanketoimisto kiittää kuntien projektipäälliköitä ja muuta hankehenkilöstöä, toimittajien ODA:n tekijöitä, sidosryhmiä sekä kehittämistyöhön osallistuneita asiakkaita työntäyteisestä alkuvuodesta. Hyvää ja ansaittua kesälomaa myös ODA-blogin lukijoille!


ODA-hanketoimisto

Ps. Jos tarvitset flunssan oireiden takia päivystyshoitoa, niin suosittelemme sairastumaan Turussa, jossa voit päästä mukaan kokeilemaan ODA:n oirearviota!

ODA osaksi Kanta-palveluja!

ODA-projektin minimitoteutus, ylähengitysinfektion oirearvio, on lähdössä ensi viikolla pilottiin. Sen jälkeen uusia palveluita valmistuu pilotteihin eri puolille Suomea koko syksyn ajan. ODA on ollut hyvä projektinimi, joka tunnetaan jo laajasti. Käyttäjille palveluja ei kuitenkaan tulla ODA-nimellä julkistamaan.

ODA-palvelut tulevat osaksi Kanta-palveluita. Asiakkaiden näkökulmasta tämä yksinkertaistaa kansalaispalvelujen viidakkoa, jossa jo nykyisellään on lukuisia eri palveluja, brändejä ja verkko-osoitteita. Omakanta on monille suomalaisille jo tuttu, sillä monet meistä ovat jo mm. pyytäneet reseptien uusimista tätä kautta ja tarkistanut laboratoriotuloksiaan. Omakanta-palvelussa on kuukausittain noin puoli miljoonaa eri kävijää ja Kanta-palveluita pidetään luotettavina ja turvallisina. Vuoden 2016 lopulla julkaistun Taloustutkimuksen tutkimuksen (Verkkobrändin arvostus Suomessa 2016) mukaan Kanta.fi oli 2. arvostetuin suomalainen verkkobrändi. Kanta-palvelut tuntevista käyttäjistä lähes 80 % antaa palvelulle vähintään hyvän arvosanan. Noin puolet palvelun tuntevista ja sille arvosanan antaneista voisi suositella kanta.fi:tä myös muille. Kyseissä tutkimuksessa selvitetään verkkobrändien tunnettuutta, arvostusta ja suositteluhalukkuutta suomalaisten internetin käyttäjien keskuudessa.

Kevään aikana olemme yhdessä Kelan, THL:n ja STM:n kanssa suunnitelleet, miten ja missä vaiheessa uudet palvelut tulevat tulevaisuudessa näkymään osana Kanta-palvelujen sekä miten kokonaisuudesta kerrotaan kansalaisille. Julkaisu Kanta-palveluissa tulee tapahtumaan vaiheittain, sillä ensin ODA-palvelut tulee testata huolellisesti ammattilaisten ja ODA:n pilottiprosessien asiakkaiden kanssa ennen julkaisua laajemmalle käyttäjäryhmälle. Ryhdymme kuitenkin jo nyt häivyttämään hankenimeä ja kokeilussa olleita tuotenimiä, kun kerromme uusista palveluistamme käyttäjille. ”Rakennamme sähköisiä hyvinvointipalveluja: hyvinvointitarkastuksen ja -valmennuksia, oirearvioita ja hyvinvoinnin arvioita sekä hoito- ja palvelusuunnitelman”. Kun ODA ja tämän hetkiset tuotenimet pudotetaan pois, sanomasta tulee huomattavasti selkeämpi.

ODA-hanke on edennyt ketterän kehityksen vaiheeseen ja tuottaa uraauurtavia tuloksia. Hanketta voisikin jatkossa kuvata vaikka näin: Kanta-palveluihin vaiheittain liitettävät sähköiset hyvinvointipalvelut rakennetaan ODA-hankkeessa, joka on hallitusohjelman kärkihanke. Mukana ovat Espoo (isäntäkunta), Helsinki, Porvoo, Lahti, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Joensuu, Kuopio, Oulu, Sodankylä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Varsinais-Suomen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit.


Teksti: Leena Latva-Rasku, ODA-hanketoimisto

Puolivälissä - ja paljon on jo muuttunut

ODA-projektissa alkaa puoliväli häämöttää. Tärkein tavoitteemme on saada aikaan toiminnallinen muutos piloteiksi valituissa palveluprosesseissa. Muutos, joka tuo paremmat ja vaikuttavammat sote-palvelut asiakkaiden saataville joustavammin ja kustannustehokkaammin. Sähköiset palvelut mahdollistavat muutoksen, jota tavoittelemme, mutta eivät sitä tee meidän puolestamme.

Digitalisaatio ei ole sähköisten palvelujen päälleliimaamista vanhoihin tehottomiin prosesseihin.  Vakioimattomia, ammattilaislähtöisiä ja paljon hukkatyötä sisältäviä prosesseja ei kannata digitalisoida. Siksi olemme alusta saakka panostaneet ODA:ssa erittäin paljon prosessien kehittämiseen. Prosessien kehittämisessä on käytetty asiakaslähtöisyyden ja leanin oppeja.

Puolivälissä meillä on jo kymmeniä esimerkkejä prosessimuutoksista, joita on kokeiltu eri prosesseissa. Olemme saaneet paljon tuloksia aikaan, vaikka sähköisiä palveluja ei vielä ole viety prosesseihin. Nämä muutokset ja palvelumuotoilu sekä asiakkaiden että ammattilaisten kanssa on ohjannut palvelujen kehittämistä. Kevään aikana on palvelumuotoiluun on osallistunut yli 150 ammattilaista ja asiakasta. 

 

ODA-palvelujen valmistumista odotetaan kuitenkin malttamattomana organisaatioissa. Reilun neljän kuukauden aikana sovelluskehitystiimimme on urakoinut valmiiksi yli 1300 tehtävää ja ODA:n minimitoteutus, hengitystieinfektion oirearvio, on pian lähdössä testaukseen. Meillä on loistava toteutustiimi, jossa yhdistyy sekä teknisen että sisällön toimittajiemme osaaminen. Myös kuntatoimijat ovat itse tehneet erittäin paljon töitä erityisesti sosiaalipalvelujen vahvistamiseksi ODA-kokonaisuudessa. ODA-palvelukokonaisuutta valmistuu ketterästi seuraavan vuoden aikana ja uusia pilotteja lähtee käyntiin syksyn aikana joka kuukausi.

Pilottien rinnalla tehdään jatkuvaa vaikuttavuuden arviointia, joka ohjaa lopullisia tuotantopäätöksiä. Vaikutusten ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden arvioimiseksi tutkimusyhteistyö on meille erittäin tärkeää. eSotet-tutkimusverkosto, joka kokoaa yhteen sote-palvelujen ja digitalisaation tutkijoita, on meille tärkeä kumppani. Olemme yhdessä Virtuaalisairaala-hankkeen kanssa olleet synnyttämässä verkostoa.

 
Kesä alkaa toivottavasti myös säiden puolesta pikku hiljaa lähestyä. Meillä on vielä paljon tehtävää ennen kuin lähdemme lomille, mutta jo tässä vaiheessa voi sanoa, että olemme ylpeitä siitä mitä olemme saaneet tähän mennessä aikaan. Syksystä tulee todella kiireinen ja jännittävä. Tulemme varmasti näkemään paljon onnistumisia, joista aiomme iloita. Tulemme varmasti myös kokemaan epäonnistumisia, joista opimme. Ja molempia aiomme jakaa täällä blogissa ahkerasti myös syksyllä, joten stay tuned.

PS. Jos olet osallistumassa ATK-päiville, tule poikkeamaan ODA Smoothie Barissa 23.5. kello 15-17 Finlandia-talon orkesterin lämpiössä! Järjestämme Smoothie Barin yhdessä Mediconsultin, Solitan ja Duodecimin kanssa ja siellä on mahdollista jutella eri asiantuntijoiden kanssa sekä kysellä lisää ODA:sta.

Teksti: Hanna Nordlund, projektijohtaja

 

Oirearviohack tarjosi sarjatulella ahaa-elämyksiä – voittajaksi valikoitui Lääkärihinta

”Valinta oli vaikea”. Siihen tiivistyy tuomariston tunnelmat Oirearviohackin tullessa päätökseen. Esikarsinnan kautta valikoituneet 11 tiimiä ylittivät ratkaisuillaan kaikkien odotukset. Tästä laajasta onnistujien joukosta voittajatiimiksi valikoitui lopulta kuitenkin eMedi Innovations Oy (Lääkärihinta.fi), jonka kehittämä silmäkuvasovellus hyödynsi konenäköä sekä kuva-analytiikkaa.  Kaikki hackathonissa tehdyt työt löytyvät täältä https://github.com/oirearviohack/ ja tunnelmia tapahtumasta voi katsella Twitteristä hashtagilla #oirearviohack

Vanajanlinnassa 5.-6.5. järjestetyssä #oirearviohack:issa tekniikan ja terveysalan osaajat kisasivat sähköisten oirearvioiden kehittämisessä. Osallistujajoukko oli todella monipuolinen ja sisälsi tiimejä niin suurista kuin pienistä yrityksistä – olipa osa muodostanut tiiminsä ihan vain tätä hackathonia varten. Monimuotoisuus oli todellinen rikkaus ja yhdessä tehden tiimit sparrasivat toisensa upeisiin suorituksiin. Voittajaksi valikoituneen eMedi Innovationsin silmäkuvasovelluksen lisäksi tuomaristo antoi kunniamaininnan ’Prostate radar’ tiimille, joka kehitti tapahtuman aikana eturauhassyövän oirearviopalvelun.

Hackathon on enemmän kuin osiensa summa

Perinteiseen kehittämiseen verrattuna hackathon mahdollistaa intensiivisen inspiraatioiden sarjan. Tahti on välillä päätä huimaavaa. Perjantai-iltana osallistujien välipitchaukset eli pikaesiintymiset osoittivat, että jokaisella tiimillä vahvuudet olivat hiukan eri alueilla ja kaikki pääsivät siten oppimaan toisiltaan. Haastetta oli lähestytty eri näkökulmista, mutta jokainen pyrki ratkomaan isoa, vaikuttavaa ongelmaa. Esimerkkeinä mainittakoon muun muassa ratkaisut epidemioiden leviämisen ehkäisyyn sekä puheen ja luonnollisen keskustelun hyödyntämiseen oireiden arvioinnissa.

Ideoiden ristiin pölytys antoi tiimeille paljon virikkeitä ja saattoi jopa muuttaa joidenkin alkuperäisiä suunnitelmia merkittävästikin. Hackathonissa tiimeiltä vaaditaankin kykyä määritellä selkeä ja rajattu tavoite sekä valmiutta sietää yllätyksiä – tai toisaalta uskallusta kääntää tekemisen suuntaa tarvittaessa nopeastikin. Vaativa konteksti pakottaa tiimejä keskittymään tavoitteensa saavuttamiseen, mikä näkyy työn intensiivisyydessä.

Yhteisöllisyys on hackathonien ydintä

Kilpailuasetelmasta huolimatta hackathonissa kaveria ei jätetä – ja kavereita ovat myös muut tiimit, jotka voivat edustaa ulkomaailmassa jopa samoista asiakkaista kilpailevaa organisaatiota. On hienoa nähdä henki, jossa apua uskalletaan pyytää, osaamista jakaa ja omistautuminen yhteiselle oppimiselle on vilpitöntä. Kun tuomaristo julkisti voittajatiimin, olivat kaikki vilpittömästi onnellisia voittajien puolesta.

Myös valmentajien eli osallistuvia tiimejä sparranneiden asiantuntijoiden näkökulmasta hackathonissa syntyy rajaa ylittävää vuorovaikutusta. Kun yleensä samat henkilöt tapaavat toisiaan vain neuvotteluhuoneissa, niin hackathonin intensiivinen tunnelma luo puitteet avoimemmalle ajatustenvaihdolle ja yhteistyönkin hahmottamiselle. Kehitettyjen ratkaisujen ohella saikin alkunsa useampi toteuttamiskelpoinen idea – niistä ehkä lisää myöhemmin.

Hackathoniin osallistuneet tiimit ja heidän alkuperäiset aiheensa:

Yhteensä 19 korkeatasoista tiimiä haki mukaan Oirearviohackiin, kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteon tuen ratkaisuja. Vertaisarvioinnin ja ennakkokarsinnan kautta mukaan valitut 11 tiimiä olivat:

Oy IBM Finland Ab & Duodecim: Duodecimin oirearviontipalvelun käyttö luonnollisen keskustelun kautta

Mediconsult Oy:  Mitatun vaikuttavuus- ja asiakaskokemustiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon asiakastyössä

Diske Oy: ”Laajennettu chatbot”, joka tuottaa monialaiseen tietoon perustuvia riskiarvioita ja toimintamalleja sekä suoraan asiakkaalle että ammattilaisille.

Tieto Finland Oy: Society4You-arviotyökalu kartoittaa kyselyllä käyttäjän osallisuuden kokemusta visuaalisella työkalulla

Tomi Tikkanen, Jaana Kurki, Arja Ranta-aho, Jukka Raisamo – ’Prostate radar’: Eturauhassyövän oirearvio

Atostek Oy: Flunssakarttasovellus tartuntatautiepidemioiden leviämisen reaaliaikaiseen seuraamiseen

Elisa Oyj: Omamittaustietojen (verenpaine) välittäminen Kantaan, kansantaloudellisten hyötyjen osoittaminen

eMedi Innovations Oy/Lääkärihinta.fi: Älykäs hoitoonohjauscase esimerkkioireesta ummetus. (Vaihtoivat hackathonin aikana aiheekseen silmäkuvien analyysisovelluksen)

Mediconsult Oy + Solita Oy: Älykkäiden oirearvioiden ja kansalaisten tuottaman datan hyödyntäminen epidemioiden reaaliaikaiseen seurantaan ja visualisointiin

W-W-W Weijo (W2E Oy, LeadIn):  W2E:n laiteriippumattomaan tiedon aggregointipalveluun liitetty visualisointi- ja havainnointikirjasto eri oirearviosovelluksiin integroitavaksi.

Dr.Peura Oy: Potilaan itsereflektointisovellus, joka seuraa potilaan tunnetiloja ja keinoälyn avulla oppii löytämään pienistä muutoksista vinkkejä tulevasta taudin uusimisesta.

Valmentajat ja muuta taustatietoa hackathonille löytyy osoitteesta www.oirearviohack.fi

Blogin kirjoittaja:

Ville Koiste, Sitra 

Twitter: @villekoiste

10.5.2017 Korjattu osallistujien nimiä.

Yhteistoiminnassa asiakkaan parhaaksi

Joensuussa on oltu viime kuukaudet soten historian yhden suurimman muutoksen äärellä. Siun sote käynnisti toimintansa tammikuun ensimmäisenä päivänä. Kunnan hoidettavaksi jäi edelleen paljon asioita, eikä työllisyys ollenkaan tehtävistä vähäisimpänä. Työttömän asiakkaan palvelut ovat olleet melko lailla hajallaan aiemminkin, mutta uusi sote-kunta-rajapinta voi lisätä vaikeuskerrointa asiakkaan kokonaisuuden hallinnassa.

Miten tulevaisuudessa varmistamme asiakkaan koordinoidun palvelun ja riittävän tuen uudessa mahdollisesti entisestään pirstaloituneemmassa soten, kunnan, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluiden sekamelskassa? Miten käy paljon apua tarvitsevien ihmisten, kuten pitkäaikaistyöttömien, valtakunnallisessa sotessa? Itse uskon naivisti edelleen yhteistoiminnan voimaan. Sitä on tehtävä entistä voimakkaammin organisaatioiden joka tasolla, johdosta asiakasrajapintaan asti ja myös organisaatiorajojen yli.

Yhteistoiminnan lisäksi tarvitsemme palvelurakenneuudistusta, jota meillä itärajalla on lähdetty tekemään monella rintamalla niin sotessa kuin kunnassa. ODA-tuotteet tai vastaavat kaltaisensa eivät tietenkään päälle liimattuna vanhaan toimintaan tuo onnea asiakkaan prosessiin. Siksi meidän on ensin muutettava palvelut vastaamaan asiakkaiden tarpeita.

Meillä työllisyyspalveluita on uudistettu voimakkaasti mm. lisäämällä painopistettä pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Sotessa on lähdetty rakentamaan paljon apua tarvitsevien palveluita osana tulevia sote-keskuksia. Paljon apua tarvitsevissa ihmisissä ja perheissä on usein paljon pitkäaikaistyöttömiä, joten näiden asiakkaiden palvelukokonaisuuksissa on erityisen tärkeää eri toimijoiden välinen yhteistoiminta. Koska asiakkaan todellinen elämänpolku kulkee yleensä yli erilaisten hallinnollisten rajapintojen, meidän kannattaa kehittää palveluita yhdessä eri organisaatioiden kanssa.

Yksi olennainen ratkaisun avain meiltä vielä puuttuu, nimittäin asiakkaan yksi suunnitelmapohja. ODA:n omasuunnitelman avulla voidaan tulevaisuudessa varmistaa asiakkaan hallittu prosessi kentällä, jossa todellinen lisäarvo asiakkaalle syntyy tai on syntymättä. Asiakkaan kanssa yhdessä tehty suunnitelma voi toimia punaisena lankana asiakkaan polulla, jolla kulkee monta toimijaa joskus pitkänkin aikaa. Omasuunnitelma tulee säästämään myös rahaa ja resursseja, niin asiakkaan kuin organisaatioiden, kun turha poukkoilu paikasta toiseen ja päällekkäinen tohina vähenee.

Täältä itärajalta päin katsottuna näyttää siltä, että työttömien osalta käynnissä olevat uudistukset ovat enemmän mahdollisuus kuin uhka. Vaikeuksia tulee edelleen olemaan palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisessa, mutta ne eivät ole niin isoja kuin voisi kuvitella. Siksi koska täällä meillä on tapana tehdä ja sanoa: ”myö yhes”.


Teksti: Jaana Kurki
Projektipäällikkö, Joensuun kuntapilotti

eSote-tutkimus Suomessa

Suomessa tehdään aktiivisesti eSote-tutkimusta, ja käynnissä on samanaikaisesti useita erilaisia hankkeita. eSote-tutkimuskenttä on toistaiseksi erittäin hajanainen, ja toukokuussa valmistuva eSote-kartoitustyö tuo selkeyttä tähän.

Suomessa tehdään tällä hetkellä eSote-tutkimusta monessa eri tutkimuslaitoksessa ja monesta eri tutkimusnäkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio ja sen tutkimus yhdistää nyt eri alojen tutkijoita uudella tavalla miettimään asiakaskokemusta, liiketoimintamalleja, vaikuttavia hoitomuotoja ja muita digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia ja haasteita sosiaali- ja terveysalalla. Oman lisänsä tähän kenttään tuo myös erilaiset eSote-kehittämishankkeet. Yhteistä Suomen eSote-tutkimus- ja kehittämiskentällä on sen hajanaisuus. Työskentely alalla on hyvin aktiivista, mutta kenelläkään ei tunnu olevan kokonaiskäsitystä siitä, mitä kaikkea Suomessa eSote-alueella on meneillään.

Virtuaalisairaala 2.0- ja ODA-hankkeiden yhdessä perustaman eSote-tutkimusryhmän tavoitteena on koota eSote-tutkimusta tai kehittämistyötä tekevistä tutkijoista ja kehittäjistä (myöhemmin tutkijat) verkosto yhteisiä hankesuunnitelmia ja rahoitushakemuksia varten, lisätä tutkijoiden vuoropuhelua ja verkostoitumista. Teimme eSote-tutkimusryhmän toimeksiannosta pian julkaistavan selvityksen eSote-tutkimuksesta Suomessa.

Pyysimme suomalaisilta eSote-tutkijoilta tietoa käynnissä olevista eSote-hankkeista ja vastausten perusteella jaottelimme eSote-tutkimuksen kahdeksaan näkökulmaan ja niiden alakategorioihin (kuva).

eSote-tutkimusnäkökulmakuvio (©Hiltunen, Mukka, Hörhammer, Kaila 2017)

Tällä hetkellä käynnissä olevia eSote-tutkimushankkeita löytyi 29. Hankkeissa on mukana laajoja kokonaisuuksia, jotka sijoittuivat usealle tutkimusnäkökulmalle, ja toisaalta pieniä kokonaisuuksia, jotka keskittyivät yksittäisen tutkimusnäkökulman alakategoriaan. Identifioimistamme hankkeista eniten sijoittuu laatu, vaikuttavuus & arviointi- sekä asiakas- ja käyttäjälähtöinen palvelunkehittäminen –näkökulmiin, jotka tuntuvat olevan tutkijoiden erityinen kiinnostuksen kohde. Liiketoiminnan, yhteiskunnan ja etiikka & säätelyn näkökulmissa tutkimusaktiivisuus on alhaisinta.

Suomen terveysteknologian liiketoiminta on vilkasta, ja olemme siinä monia maita edellä. Liiketoiminnan tutkimuksen vähäisyys olikin yllättävää. Terveysteknologian liiketoiminta ja koko ala on melko tuore, joten on mahdollista, että terveysteknologioiden tutkimus on painottunut yksittäisten eSote-palveluiden kehittämiseen ja niiden hyötyjen osoittamiseen yksittäisen palveluntuottajan näkökulmasta. Tämä selittäisi myös laatu, vaikuttavuus & arviointi sekä asiakas- ja käyttäjälähtöinen palvelunkehittäminen -näkökulmien painotuksen.

eSote-palveluihin sisältyy paljon toiminnallisuuksiltaan erilaisia palveluita ja tämä fragmentoituneisuus yhdessä alan tuoreuden kanssa saattaa näkyä myös esimerkiksi etiikan & säätelyn tutkimuksen kehittymättömyytenä. Voidaan myös ajatella, että samojen eettisten normien tulisi ohjata sekä digitaalisin että perinteisin kanavin tuotettua palvelutuotantoa. eSote tuo kuitenkin väistämättä uusia kysymyksiä ja haasteita palveluntuotantoon, johon etiikan ja säätelyn tutkijoidenkin tulisi tuoda panoksensa.

__________________________________________________________________________________

Blogiteksti kirjoitettu pian julkaistavan eSote-kartoituksen pohjalta. Kirjoittaja on ollut työstämässä eSote-kartoitusta, toiminut eSote-tutkimusryhmän asiantuntijasihteerinä ja tutkii myös itse väitöskirjassaan ja työssään HEMA-instituutissa terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja.

Anna-Maria Hiltunen
TtM, Sh AMK
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
HEMA-instituutti
anna-maria.hiltunen@aalto.fi
hema.aalto.fi

 

Oirearviohackissa toukokuun 5. ja 6. kehitetään älykkäitä oirearviopalveluita

Omat digiajan hyvinvointipalvelut -hankkeessa (ODA) uudistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamalleja. Rakenteilla on sähköinen palvelukokonaisuus, joka hyödyntää sekä ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa että asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. ODAn myötä uudistuvat niin asiointi, tiedonsaanti kuin sote-ammattilaisten työpäiväkin.

ODA:ssa tehdään monia asioita uudella tavalla. Yksi kehittämisen tapa, jota ollaan päätetty ODA:ssa käyttää, on hakea uusia ideoita toteutukseen hackathonien avulla. Hackathon (voidaan kutsua myös nimellä hackday tai hack) on fasilitoitu tapahtuma, jonka tavoitteena on saada toimiva sovellus tai muu tuotos. Ratkaisu ei välttämättä täytä kaikkia mahdollisia kriteereitä, vaan sillä pyritään vain todentamaan idean toimivuus ja löytää parhaat mahdolliset ratkaisut. Konseptina hackathon tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää kokeilevalla tavalla, luoda osaajaverkostoja sekä mahdollistaa tehokasta yhdessä oppimista ja rikastaa näkökulmia, joista ratkaistavaa ongelmaa tarkastellaan.

Ensimmäinen ODA-hackathon järjestetään toukokuussa yhdessä Sitran kanssa Hämeenlinnassa. Tällöin keskitytään löytämään innovatiivisia ratkaisuja oirehavaintojen ja esimerkiksi kansalaisen aktiivisuuteen liittyvän, datan perusteella tehtävään koneelliseen päätöksenteon tukeen. Parhaimmilla ratkaisuilla on mahdollista päästä osaksi ODA-hankkeen kansallisia palveluja.

Tiimin työn tulos voi olla tapa käsitellä oirehavaintoja ja aktiviteettidataa tai sovellus, joka tuottaa näiden datojen perusteella asiakkaalle toimintasuosituksen, joka voi olla itsehoito-ohjeita tai suositus varata aika ammattilaiselle. Tarkoitus on viedä tapahtuman parhaat lopputuotokset tuotantoon osaksi tulevaa ODA-palvelukokonaisuutta. ODA-hackiin kutsutaan 5-10 tiimiä. Tapahtumaan voi ilmoittautua tiiminä tai yksin. Varsinaiset tiimit muodostetaan ennakkokarsinnan aikana.

Hackathoniin osallistumisesta maksetaan osallistujille kohtuullinen korvaus menetetystä vapaa-ajasta.
Näin mahdollistetaan ammattimaisesti toimivien tiimien osallistuminen. Parhaan toteutuksen tehneeltä tiimiltä (tai useammalta tiimiltä) voidaan hankkia varsinainen toteutus.

Tätä tilaisuutta ei kannata missata, kerää tiimi ja pistä päivä kalenteriin! Tapahtuma järjestetään toukokuun 5. ja 6.


Lisätietoja tapahtumasta:
Jaakko Korhonen, ODA-hanke, 050 328 5285, jaakko.korhonen@espoo.fi
Ville Koiste, Sitra, 0400 974 422, ville.koiste@sitra.fi

 

Valmistaudumme tulevaan − virtsatieinfektion Oma-arvio

Muutama vuosi taaksepäin ei ollut kovinkaan yleistä, että virtsatieinfektioon olisi saanut reseptin ilman lääkärin vastaanottokäyntiä. Nyt kuitenkin tavoittelemme jo tilannetta, jossa osalla virtsatieinfektio-oireisista asiakkaista olisi mahdollisuus hyödyntää uudenlaista palvelua, jossa perusterveen naisen oireidenmukainen hoito onnistuu ilman fyysistä käyntiä terveysasemalla. Sähköinen asiointi on nykypäivää mitä erilaisemmilla palvelualoilla. Se on hyvä ja joustava palvelumuoto hoitaa asioita myös terveydenhuollossa. Uudet palvelumuodot kehittyvät kiivaaseen tahtiin ja digitalisaatio onkin jo ihan nurkan takana kun esimerkiksi Oda-tuotteita työstetään pilotointeja varten valmiiksi.

 Olemme viimeisen puolentoista vuoden aikana Tampereella parannelleet virtsatieinfektioasiakkaan hoitopolkua sujuvammaksi. Tampereella otettiin käyttöön sähköinen virtsatieinfektion esitietolomake vuonna 2015. Nyt Oda-projektissa työstämme silloin aloitetun virtsatieinfektio-oireisen perusterveen naisen hoitoprosessin hiomista vielä paremmaksi. Olemme kartoittaneet nykytilaa, tehnyt erilaisia mittauksia sekä PDSA muutoksia, jotta virtsatieinfektio-oireisen hoitoprosessi olisi mahdollisimman asiakaslähtöinen.

Nykytilaa kartoittaessamme seurasimme virtsatieinfektio-oireisten asiakkaiden yhteydenottotapoja hoitajaan. Yhteydenotot tapahtuvat sähköisellä lomakkeella, perinteisesti puhelimella tai hoitajan vastaanotolla. Yhteinen piirre seurannassa oli, että osalla niistä asiakkaista, joilla todettiin virtsatieinfektioon liittyvät oireet, hoidon toteutus ohjautui suoraan reseptipyyntönä lääkärin työlistalle ja he saivat sähköisen reseptin ilman lääkärin vastaanotolla käyntiä. Seurannassa lääkärin vastaanotolle päätyi siis vähemmän virtsatieinfektio-oireisia potilaita kuin lääkärin työlistalle reseptipyyntöjä. Olemme etsineet virtsatieinfektio-oireisen hoitoprosessista pieniä muutoskohteita, joilla on ollut positiivinen vaikutus hoidon sujuvuuteen.

Tutkimme kolmella terveysasemalla virtsatieinfektiopotilaan hoitoprosessia läpimenomittauksilla. Digihoitajiksi nimetyt hoitajat suorittivat mittaukset omilla terveysasemillaan. Mittaus alkoi asiakkaan yhteydenotosta ja päättyi siihen, kun asiakas sai tiedon reseptistä. Asiakkaalle osin näkymätön työ hoitoprosessissa sisältää useita manuaalisesti tehtäviä työvaiheita moniammatillisessa työyhteisössä. Läpimenoajoissa oli havaittavissa vaihtelua riippuen siitä, millä tavalla asiakas oli yhteydessä hoitajaan. Yhtenäisten toimintatapojen kertaaminen virtsatieinfektion hoidossa onkin seuraava toimenpide ennen uutta läpimenomittausta.

Seuraamme viikoittain myös sähköisten lomakkeiden määrää ja virtsatieinfektio-oirekäyntisyillä hoitajan vastaanotolla kävijöiden määrää. Vaikuttavuusmittari osoittaa sähköisen lomakkeen käytön olevan vielä vähäistä ja asiakkaat ohjautuvat usein virtsatieinfektioasioissa hoitajan vastaanotolle. Meillä on tässä kohtaa vielä tehtävää, jotta tavoittaisimme ne asiakkaat, jotka ovat uusien digitaalisten palveluiden optimaalisia käyttäjiä ja hyötyisivät niistä. Ihmiset käyttävät älypuhelimia ja tietokoneita jo niin sujuvasti, että he löytävät myös terveydenhuollon monipuolistuvat digipalvelut, jos me vain opimme markkinoimaan niitä riittävästi useiden eri kanavien kautta.

Toistamme huhtikuussa 2017 viime marraskuussa tehdyt hoitoprosessiin liittyvät mittaukset samoilla pilottiterveysasemilla. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten tähän mennessä tehdyt muutostoimenpiteet ovat juurtuneet käytäntöön ja helpottavat asiakkaan asiointia ammattilaisten kanssa.

Näillä toimenpiteillä valmistelemme virtsatieinfektio-oireisen asiakkaan hoitoprosessia Oda-kelpoiseksi. Odotamme mielenkiinnolla tulevia aikoja.

Työntouhunkin keskellä olemme olleet iloisia siitä, kun saamme olla mukana kehittämässä omalla osuudellamme tätä suurta Oda-kokonaisuutta. Olemme oivaltaneet sen, että saamme panostuksemme vastapainoksi valtavasti ainutlaatuisia kokemuksia sekä aineetonta pääomaa, jonka arvoa ei voi edes mitata!


Teksti: Tampereen ODA-pilottiryhmä

ODA- kehitystiimi – ensisilmuja havaittavissa!

ODA- kehitystiimi on elänyt intensiivistä ja mielenkiintoista alkuvuotta. Hankintapäätöksen jälkeen päästiin käärimään hihat ja tarttumaan toimeen! Talven taittuessa kevääksi vauhti kiihtyy, kädet ovat upotettuna multaan ja olemme askeleen lähempänä ensimmäisiä makupaloja.

ODA2 Toimittajakonsortio – Mediconsult Oy ja Solita Oy

Konsortiohan muodostuu yhdistelmästä raudanlujaa ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäosaamista ja teräksistä käyttöliittymäsuunnittelua ja toteutusta. Mediconsult Oy:n vuosikymmenien kokemus suomalaisesta sosiaali- ja tietojärjestelmäkentästä yhdistyy nyt Solita Oy:n digitaalisen palvelujen kehityskulttuuriin. Hanketoimiston tiiviissä ohjauksessa tapahtuva kehittäminen tapahtuu scrum- menetelmiä käyttäen. Käytännössä tämä tarkoittaa tiimin jatkuvaa kommunikointia keskenään fyysisestä sijainnista riippumatta ja kahden viikon kehityssykleissä kurinalaisesti edeten. Valtavan taustatyön tehnyt hanketoimisto ja kaikki ODA- hankkeeseen tähän asti kortensa kekoon kantaneet ovat luoneet sen mallin, jonka mukaan kehitystiimi nyt rakentaa konkreettista ODA-palvelua.


Uudella otteella vai perinteisellä reseptillä?

Ketteryys ja avoimuus nousivat kärkiteemoiksi hankintavaiheessa eivätkä jääneet hankintavaiheen sanahelinäksi. Työkokeella testattiin toimittajakandidaattien kykyä luoda parissa viikossa tuote prototyyppi, joka innovatiivisesti käyttää olemassa olevaa kansallista palveluinfraa ja on käyttäjälle selkeä, yksiselitteinen ja ohjaava.

Ketteryydestä ja innovatiivisuudesta palkittiin ja näille kyvyille on ollut käyttöä myös ODA- kehityksen ensimmäisen elinvuoden alkutaipaleella.

Mikä eroaa aiemmin tehdystä? ODA-projektissa tuoteomistaja on aidosti mukana päivittäisessä tekemisessä ja käytännössä koko ajan tavoitettavissa. Tuoteomistaja johtaa yhdessä scrum masterin kanssa kehitystiimiä ja auttaa tiimiläisiä keskittymään asioihin jotka ovat tuotteen ”potkulauta”- version rakentamisessa olennaisia. Lisäksi aikaisempaan, perinteiseen tekemiseen verrattuna ODA- hankkeessa on menty etupainotteisesti toimintamallimuutos – ei teknologia edellä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ODA- projektipäälliköt ovat organisaatioissaan panostaneet käyttäjätarinoiden kirjoittamiseen ja miettineet prosessin ensin toimintamuutoksen kannalta – teknologia palvelee ja seuraa käyttäjien miettimiä toimintamallimuutoksia.


Virtuaalitiimi Hands on!

Hands on eli kädet savessa on tässä yhteydessä erittäin kuvaava termi kertomaan tekemisestämme.

Virtuaalitiimi työskentelee Kuopiossa, Tampereella ja Helsingissä. Virtuaalityövälineet kuten pikaviestimet ja chatit mahdollistavat jatkuvan ja reaaliaikaisen kommunikoinnin. Aika ajoin koko tiimi pitää ”boot campia” joko Kuopiossa tai Tampereella, jolloin päästään kasvokkain käymään haastavimpia asioita läpi. Uutta syntyvää ODA- koodia päivittyy sivustolle https://github.com/omahoito/rfc/issues.

Keskustelevasta ja avoimesta yhteistyöstä ja nopeasta ongelmanratkaisusta toimittajakonsortio saikin maininnan jo työkokeen aikana.


Ensimmäiset leskenlehdet!

Kuten kaikki uuden luominen, myös hankalia hetkiä mahtuu mukaan mutta määrätietoisesti pääsemme eteenpäin. Koska tiimin jäsenet olivat jo työkokeen ajoilta tuttuja toisilleen, tositoimien alkaessa jää suli alta aikayksikön ja homma pääsi virtaamaan eteenpäin esteettä. Vaikka kevät joskus ottaakin takapakkia, on raastavalta takatalvelta ODA:ssa säästytty. Noudatetut avoimuuden periaatteet pitävät huolen siitä, että tekeminen kestää jatkuvasti lisääntyvää päivänvaloa.

Maltetaan mielemme, kevään ensisilmuja on jo nähtävissä ja niistä myöhemmin lisää!


Teksti: ODA-kehitystiimi Mediconsult ja Solita
 

2017 - nyt mennään, ja kovaa!

Suuret muutokset lähtevät pienistä asioista ja tällaiset asiat ajavat kohti suurempia päämääriä, mutta kaikella tällä on yksi yhteinen tavoite:

Asiakkaan asettaminen keskiöön

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos on yhteispäivystyksenä originelli sekä kilpailukykyinen niin kustannustehokkuudeltaan kuin ollessaan osana uudistuvaa sote-palveluketjua. Työntekijöiden työn jälki ja laatu on henkilökunnan työmotivaation ja työn mielekkyyden kannalta huippuluokkaa. Päivystyksemme on haluttu hoitopaikka ja kansallisesti laadukas.

Olemme ottaneet käyttöön uuden puhelinjärjestelmän alkuvuodesta tuomaan toimintavarmuutta toukokuun alussa alkavan pilotin myötä. Hengitystieinfektiopotilaan oirearvion pilotti tulee olemaan ensimmäinen ODA-alustan avulla käytettävä oirearvio. Tämä tuo asiakkaille uuden sähköisen palvelupolun olemassa olevien palvelupolkujen rinnalle. Tähän käyttöönottoon olemme lisänneet resurssejamme uusilla digisairaanhoitajilla, jotka tulevat ensimmäisinä yhdistämään digitalisaatiota ja sairaanhoitajan vastaanoton toimintaa. Tuloaulaan odotamme innolla huhtikuun lopulla tulevaa palvelutiskiä, joka tuo asiakaslähtöisen näkökulman julkikuvaamme.

”Tavoitteenamme on ODA:n avulla hakea mahdollisimman nykyaikaista lähestymistapaa, jota erityisesti nuorempi väestömme kaipaa. Älypuhelin on nykyään kaikilla ja niitä halutaan käyttää tiedon hakemiseen, ei pelkkään puhelimessa jonottamiseen. ODA on iso mahdollisuus vastata haasteisiin, joita muillakin palvelualoilla on nykyään. Vaihtoehdot yhteyden saamiseen ovat olleet joko soittaminen tai paikalle saapuminen ja tähän saadaan nyt muutos. Henkilökohtainen yhteys aivan uudella tavalla! Tällä sähköisellä palvelulla on mahdollista tarvittaessa hoitaa asiakkaan koko palvelu alusta loppuun, joka on se todellinen juttu!” (Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Sirpa Rantanen)

Projektinäkökulmasta ODA ajaa suoraviivaisesti muutosta terveys- ja sosiaalipalveluihin valtakunnallisesti. EPLL:ssä tulevaisuuden näkymät digitalisaation osalta ovat kirkkaat ja teknisten ratkaisujen konkretisoitumisen näyttäytyminen on antanut raikasta informaatiota maakuntatasolle asti. Yhteistyö Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen kanssa raivaa tietä kohti valtakunnallisia hallituksen kärkihankkeen päämääriä digitalisaatiosta.

Kevättä rinnassa nyt kohti yhteistä päämäärää - digitaalista tulevaisuutta!


Teksti: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ODA-pilotti

Kevät tulee ja niin tulee muuten ODA:kin

ODA-palvelujen sisältöjä, sote-uudistuksen ja valinnanvapauslakiluonnoksen pohdintaa, tiimien muutosvalmennuksia ja yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Siinä muutamia päällimmäisiä asioita, joita ODA-hanketoimiston työlistalta löytyy tällä hetkellä.

ODA-palvelujen ensimmäiset oirearviot eli Oma-arviot ovat valmistumassa lähiaikoina. Näiden sisältöjä ja käyttöliittymiä palvelumuotoillaan ammattilaiskäyttäjien kanssa maalis-huhtikuussa. Asiakaskäyttäjien kanssa palvelumuotoilua tehtiin jo syksyllä. Saadun palautteen perusteella hiomme käyttöliittymiä, sisältöjä ja tekstejä vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeita ennen kuin varsinaiset pilotit aloitetaan. Ensi vaiheessa ODAssa valmistuu 13+4 Oma-arviota. Näitä ovat: selkäkipu, olkapään kipu ja polven oireet, närästys, peräaukon oireet ja ripuli(n oireet), hengitystietulehduksen kriittiset oireet, yskän, kurkkukivun ja korvatulehduksen oireet sekä päänsärkyyn, silmätulehduksen oireisiin, virtsatieinfektion oireisiin liittyvät arviot. Sosiaalipalvelujen Oma-arvioista valmistuu omaishoidontuen, henkilökohtaisen avun sekä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetustuen arviot. Uusia Oma-arvioita toteutetaan kysynnän mukaan jatkokehitysvaiheessa.

Hyvinvointitarkastuksen eli Omavointi-palvelun sisältöä on myös työstetty viime viikkoina ahkerasti yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä on pohdittu sitä, miten asiakkaan toimintakykyä pitäisi mitata. Toimintakyvyn mittaamisen pitää lähteä asiakkaan tarpeista ja kuvata asiakkaan tilannetta hänen omasta näkökulmastaan mahdollisimman hyvin. Valmiiden mittareiden ongelma on geneerisyys, kun taas vapaata tekstiä on haastavampi analysoida automaattisesti ja kiinnittää se rakenteiseen tietoon. Olemme käyneet läpi lukuisia erilaisia mittareita. Viimeksi olemme tutustuneet muun muassa THL:n toteuttamaan Toimintakykyni, mICF-sovellukseen, jonka avulla käyttäjä valitsee toimintakykynsä nykytilaa ja siihen vaikuttavia ympäristötekijöitä pudotusvalikoiden avulla. Tilanteen arviointi tapahtuu joko asteikolla, sanallisesti tai valokuvilla. Sovellus sitoo annetut vastaukset toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainväliseen ICF-luokitukseen. Sovelluksen testausvaiheen materiaaleihin voi tutustua THL:n sivuilla osoitteessa: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/asiakaslahtoinen-icf-pohjainen-mobiili-arviointityokalu-micf-kaytettavyystutkimus

Toiminnallisen muutoksen aikaansaaminen on ODA:n tärkein tavoite. Sähköiset palvelut tukevat ja mahdollistavat muutoksen. Yli kolmekymmentä pilottitiimiä on valmennettu kehittämään asiakastyön prosessejaan Lean-periaatteiden mukaisesti ja valmennukset ovat tuottaneet positiivisia muutoksia piloteissa. Oulu on käynnistänyt akuuttivastaanoton sähköisen ajanvarauksen, jolla vähennetään asiakkaan jonottamista puhelimessa ja kohdistetaan ammattilaisten resurssia ajanvarausta tuottavampaan työhön. Joensuun pitkäaikaistyöttömän palvelutarpeen arviointi tehdään nyt moniammatillisesti, jolloin asiakkaiden luukuttaminen ja turhat käynnit vähenevät. Turun ulkomaalaistoimistossa käyttöönotetun, asiakkaan omalla kielellä tarjottavan sähköisen terveystarkastuksen esitietolomakkeen avulla vastaanottoaikaa on pystytty pienentämään 1,5 tunnista tuntiin ja ammattilainen pystyy auttamaan useampia asiakkaita. Nämä ja monet muut hyvät muutokset motivoivat pilotteja jatkamaan asiakastyön prosessien hiomista asiakasystävällisempään suuntaan.

Valinnanvapauslaki on saanut viime viikkoina erittäin paljon uutisaikaa ja keskustelu käy kuumana myös sosiaalisessa mediassa. Kuten ministeri Rehula taannoin totesi, tämä on suurin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Suomessa sitten terveyskeskusmallin luomisen, joten ei ihme, että tässäkin pätee sama kuin muissakin muutostilanteissa eli herättää tunteita laidasta laitaan. Myös ODA:ssa käymme valinnanvapauteen liittyvää lakiluonnosta läpi ja otamme kantaa ODA-palvelujen mahdollisuuksiin valinnanvapauden maailmassa, jossa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi tarvitaan yhtenäisiä tapoja arvioida hoidon- ja palvelutarvetta sekä suunnitella asiakkaan hoidon ja palvelun kokonaisuutta tilanteessa, jossa palveluketjuissa on yhä useampia tuottajia.

Yhteistyötä mm. Virtuaalisairaalan kanssa on jatkettu tiiviisti ja mietitty erityisesti Naistalon ja ODA:n välistä yhteistyötä. Olemme yhteisissä keskusteluissa tunnistaneet asiakkaan hoitopolulla erityisesti “nivelkohdissa” yhteistyön tiivistämisen tarpeen. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että kansalliset palvelut muodostavat sähköisiä palveluketjuja, joissa asiakkaan palvelukokemus säilyy yhtenäisenä hänen siirtyessään palvelusta toiseen. Yhteistyö muiden kärkihankkeiden kanssa vie aikaa, mutta auttaa löytämään yhteisen polun, jotta hankkeisiin laitettava raha saataisiin entistä paremmin tuottamaan hyötyä nimenomaan asiakkaille.


Teksti: ODA:n hanketoimisto