Suomessa tehdään tällä hetkellä eSote-tutkimusta monessa eri tutkimuslaitoksessa ja monesta eri tutkimusnäkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio ja sen tutkimus yhdistää nyt eri alojen tutkijoita uudella tavalla miettimään asiakaskokemusta, liiketoimintamalleja, vaikuttavia hoitomuotoja ja muita digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia ja haasteita sosiaali- ja terveysalalla. Oman lisänsä tähän kenttään tuo myös erilaiset eSote-kehittämishankkeet. Yhteistä Suomen eSote-tutkimus- ja kehittämiskentällä on sen hajanaisuus. Työskentely alalla on hyvin aktiivista, mutta kenelläkään ei tunnu olevan kokonaiskäsitystä siitä, mitä kaikkea Suomessa eSote-alueella on meneillään.
Virtuaalisairaala 2.0- ja ODA-hankkeiden yhdessä perustaman eSote-tutkimusryhmän tavoitteena on koota eSote-tutkimusta tai kehittämistyötä tekevistä tutkijoista ja kehittäjistä (myöhemmin tutkijat) verkosto yhteisiä hankesuunnitelmia ja rahoitushakemuksia varten, lisätä tutkijoiden vuoropuhelua ja verkostoitumista. Teimme eSote-tutkimusryhmän toimeksiannosta pian julkaistavan selvityksen eSote-tutkimuksesta Suomessa.
Pyysimme suomalaisilta eSote-tutkijoilta tietoa käynnissä olevista eSote-hankkeista ja vastausten perusteella jaottelimme eSote-tutkimuksen kahdeksaan näkökulmaan ja niiden alakategorioihin (kuva).
 |
|
eSote-tutkimusnäkökulmakuvio
(©Hiltunen, Mukka, Hörhammer, Kaila 2017) |
Tällä hetkellä käynnissä olevia eSote-tutkimushankkeita löytyi 29. Hankkeissa on mukana laajoja kokonaisuuksia, jotka sijoittuivat usealle tutkimusnäkökulmalle, ja toisaalta pieniä kokonaisuuksia, jotka keskittyivät yksittäisen tutkimusnäkökulman alakategoriaan. Identifioimistamme hankkeista eniten sijoittuu laatu, vaikuttavuus & arviointi- sekä asiakas- ja käyttäjälähtöinen palvelunkehittäminen –näkökulmiin, jotka tuntuvat olevan tutkijoiden erityinen kiinnostuksen kohde. Liiketoiminnan, yhteiskunnan ja etiikka & säätelyn näkökulmissa tutkimusaktiivisuus on alhaisinta.
Suomen terveysteknologian liiketoiminta on vilkasta, ja olemme siinä monia maita edellä. Liiketoiminnan tutkimuksen vähäisyys olikin yllättävää. Terveysteknologian liiketoiminta ja koko ala on melko tuore, joten on mahdollista, että terveysteknologioiden tutkimus on painottunut yksittäisten eSote-palveluiden kehittämiseen ja niiden hyötyjen osoittamiseen yksittäisen palveluntuottajan näkökulmasta. Tämä selittäisi myös laatu, vaikuttavuus & arviointi sekä asiakas- ja käyttäjälähtöinen palvelunkehittäminen -näkökulmien painotuksen.
eSote-palveluihin sisältyy paljon toiminnallisuuksiltaan erilaisia palveluita ja tämä fragmentoituneisuus yhdessä alan tuoreuden kanssa saattaa näkyä myös esimerkiksi etiikan & säätelyn tutkimuksen kehittymättömyytenä. Voidaan myös ajatella, että samojen eettisten normien tulisi ohjata sekä digitaalisin että perinteisin kanavin tuotettua palvelutuotantoa. eSote tuo kuitenkin väistämättä uusia kysymyksiä ja haasteita palveluntuotantoon, johon etiikan ja säätelyn tutkijoidenkin tulisi tuoda panoksensa.
__________________________________________________________________________________
Blogiteksti kirjoitettu pian julkaistavan eSote-kartoituksen pohjalta. Kirjoittaja on ollut työstämässä eSote-kartoitusta, toiminut eSote-tutkimusryhmän asiantuntijasihteerinä ja tutkii myös itse väitöskirjassaan ja työssään HEMA-instituutissa terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja.
Anna-Maria Hiltunen
TtM, Sh AMK
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
HEMA-instituutti
anna-maria.hiltunen@aalto.fi
hema.aalto.fi
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti