Avoimuus auttaa eteenpäin



Sapling in Morning Light CC-SA-2.0 © advencap 2010

ODAn tekijäkaarti on nyt kasassa ja sovelluskehitys pääsee täysillä käyntiin. Ensimmäinen versio on työn alla.

Erityisen innostavaa tässä on se, että pääsemme aloittamaan tavallaan tyhjästä ja rakentamaan kokonaan uutta. Koska julkisessa sote-palvelussa ei ole aiemmin ollut kattavaa itsepalvelutyökalua, emme ole edeltävien järjestelmien vankeja. Meidän ei tarvitse paikkailla vanhoja puutteita eikä rakennella keinotekoisia siltoja vanhojen järjestelmien välille. 1990-luvun lähtökohdista tehdyt päätökset eivät ole hidasteena, vaan voimme tehdä niin arkkitehtuuriin, teknologiaan kuin toimintatapohinkin liittyvät valinnat tulevaisuuteen katsoen.

Haluamme työskennellä asiakaslähtöisesti ja holistisella otteella. ODA-tuotteessa tilaaja päättää, mikä on tarkoituksenmukaista. Kentällä työskentelevät ammattilaiset pääsevät rakentamaan itselleen työkaluja tulevaisuutta varten, ja myös asiakkaat otetaan mukaan. Otamme käyttäjät oikeasti mukaan käyttämään pilottisovellusta ja opettelemme yhdessä, miten palvelusta saa vielä paremman.

Odotamme vilkasta julkista keskustelua. Innostumme kaikesta kritiikistä, sillä se vie meitä nopeammin eteenpäin: kritiikistä löytää jyväsiä, joita emme ole osanneet huomioida. Toisaalta kritiikki paljastaa myös sen, miten meillä menee. Jos kritiikki sisältää vakavia aiheita, näemme, että aikaansaannoksessamme on vielä vakavia puutteita. Jos kritiikki kohdistuu muotoseikkoihin, tiedämme että olemme jo aika hyvässä paikassa.

Järjestelmätoimittajien valinnassa haimme kriittistä kolmannen osapuolen palautetta, ja sen avulla löysimme hankintaan uusia laatumittareita. Tarkastelimme kriittisesti myös sitä, pystymmekö tekemään monitoimittajaympäristön. Kyllä pystymme, ja se näyttää olevan eri tahojen mielestä eettisesti kestävämpää ja hallinnollisesti helpompaa kuin yhden ison toimittajan kanssa asioiminen.

Aina kun tehdään jotain ODA-palvelun kaltaista isoa ja vaikeaa, avoimuus auttaa eteenpäin ja lisää onnistumisemme todennäköisyyttä.

ODA-palvelun pilottikäyttö pääsee vauhtiin kevään aikana. Varsinainen sovellus on tarkoitus julkistaa syksyllä.


Teksti: Jaakko Korhonen, ODAn tekninen projektipäällikkö ja Outi Huida, viestintäpäällikkö

Sähköiset omahoitopalvelut helpottavat palvelujen sekamelskaa myös pitkien etäisyyksien Lapissa

Sähköiset omahoitopalvelut sopivat erinomaisesti pitkien etäisyyksien alueelle. Ne tulevat helpottamaan arjessa pärjäämistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä. ”Minustako omaishoitaja?” -pilotissa sähköisen hyvinvointitarkastuksen avulla omaishoitaja voi tunnistaa ja arvioida mahdollisia riskitekijöitä omassa ja hoidettavansa hyvinvoinnissa sekä keinoja vaikuttaa niihin. Älykkäät oire- ja hyvinvoinninarviot ohjaavat omaishoitajaa hyvinvointivalmennuksen kautta hyvinvointisuunnitelman tekoon oman ja hoidettavansa hyvinvoinnin tueksi.

Sodankylä on harvaan asuttu kunta, jossa on pitkät etäisyydet. Vilkastuneessa keskustaajamassa asuu noin puolet kunnan asukkaista, mutta toinen puoli asuttaa hiljaiseksi jäänyttä kolmeakymmentä sivukylää, joista suurimmasta osasta palvelut ovat pikkuhiljaa kadonneet. Ennen kylien vireyttä ylläpitäneet kaupat, koulut ja postit ovat sulkeneet ovensa ja siirtyneet kuntakeskukseen. Sivukylille on kuitenkin jäänyt suurin osa ikääntyvästä väestöstä, jotka tarvitsevat enenevässä määrin ajasta ja paikasta riippumattomia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Näihin lisääntyviin tarpeisiin pyritään vastaamaan kehitettävillä digitaalisilla omahoitopalveluilla. Sodankylän kunta on ODA-hankkeen pohjoisimpana alueena tuomassa syrjäseudun ja pitkien etäisyyksien näkökulmaa sähköisten omahoitopalveluiden maailmaan pilotoimalla ”Minustako omaishoitaja?” - yli 65-vuotiaiden omaishoitajien prosessia.

"Tässä on koetettu pärjätä"

Omaishoitajien haastatteluissa on noussut esille omaishoitajien voimavarojen riittämättömyys, arvostuksen puute, ammattilaisten tietämättömyys omaishoitajuudesta ja niin sanottu asiakkaan ”luukuttaminen” toimijalta toiselle. Samaan asiaan törmäsivät Sodankylän kehittäjätiimi jäsenet, jotka kokoontuivat keväällä 2016 pohtimaan omaishoitajien palvelupolkuja ja heille tarjolla olevien tukikeinojen kokonaisuutta. Palvelujen määrä on valtava, mutta kokonaisuus on sekava sekä ammattilaisen että asiakkaan näkökulmasta. Haastateltujen omaishoitajien mukaan apua on hankala saada, kun ei edes tiedä mistä voisi kysyä. Välttämättä kysyttäessäkään ei neuvoa ole annettu tai osattu antaa.

”Muistelen, että joku olisi puhunut omaishoidontuesta, mutten varmaan osannut sitä alkaa vaatimaan. Vasta kun omat voimat olivat jo niin lopussa ja omia somaattisia vaivoja alkoi olla melkosesti, soitin kotihoidon puolelle, että nyt ei enää jaksa jos ei saa äitiä vähäksi aikaa hoitoon johonkin.”

     - Haastateltu omaishoitaja

”Kyselin omaishoidontuesta, mutta minulle kerrottiin, ettei vuorotteluvapaalla ollessa voi sitä saada… Tuolloin olin jo joutunut töistä ottamaan virkavapaata ja liiton asiamies kertoi, ettei vuorotteluvapaa eikä virkavapaus estä omaishoidontukea. Veljeskodin sosionomi auttoi monissa asioissa ja ohjasi geriatrille joka viimein laittoi omaishoitohakemuksen vireille. ”

     - Haastateltu omaishoitaja

”Mieheni on 80v. ja itse olen 78v… Asumme 30km päässä kirkolta, eikä mieheni ole pystynyt ajamaan autoa vuosiin. onneksi tuli hankittua itse ajokortti vanhemmalla iällä, niin saan hoidettua asiat. Minulle itselle tehtiin pallolaajennus 2 vuotta sitten, mutta en saanut sen kummempaa tukea tai apua kotiin. Yöunet tahtoo itsellä olla niin huonot, että pakkaa väkisin väsyttämään. Mutta tässä tätä on koitettu pärjätä”

     - Haastateltu omaishoitaja

Palvelujen selkeyttämiseen ja asiakaslähtöiseen palvelumuotoiluun on tekemiemme haastattelujen perusteella todellakin tarvetta. Käyttäjien kanssa yhdessä kehitetyt sähköiset asiointikavanavat tuovat palvelujen käyttöön toivottua selkeyttä ja asiakkaan ”luukuttaminen” toimijalta toiselle vähenee. Sinänsä sähköisten palvelujen käyttö ei ole uusi asia ja ikäihmisetkin osaavat jo hyödyntää digitalisaation myötä kehittyneitä uusia toimintamalleja. On arvioitu, että yli 65-vuotiaista 67 % käyttää internettiä vähintään kerran kuukaudessa ja huomattava osa jopa päivittäin.

”Hieno juttu sähköisistä palveluista on että kun miehelleni tuli paha ihottuma, saimme videoneuvotteluna vastaanoton ihotautilääkärille ja olemme näin tavanneet häntä toistekin. Se on iso juttu, ettei minun tarvitse lähteä Rovaniemelle omalla autolla ajelemaan kun en oikein uskalla keskustassa ajaa.

     - Haastateltu omaishoitaja 



Sodankylän kehittäjätiimi kokoontui keväällä 2016 pohtimaan omaishoitajien palvelupolkua. Omaishoitajille ja heidän hoidettaville läheisilleen on olemassa paljon palveluja, mutta kokonaisuus on sekava niin asiakkaan kuin ammattilaisenkin näkökulmasta. Sähköiset palvelut tuovat palvelujen käyttöön toivottua selkeyttä ja asiakkaan ”luukuttaminen” toimijalta toiselle vähenee.

Maarit Hoppula
vs. johtava hoitaja/FM/ODA-projektipäällikkö
Sodankylän kunta, terveyspalvelut
maarit.hoppula@sodankyla.fi                          

Maija Eskola-Tuoma

ODA-projektikoordinaattori

Sodankylän kunta/Kehittäminen

maija.eskola-tuoma@sodankyla.fi

Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi

Kasvavassa määrin törmätään perusterveydenhuollossa iäkkäiden kognitiivisen toimintakyvyn ongelmiin. Kognitiivinen toimintakyky käsittää oppimisen, muistin, tiedon käsittelyn, kielellisen oppimisen ja toiminnan ohjauksen.  Toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää, mutta hoitoon hakeuduttaessa tilanne voi olla jo kriisiytynyt. Itse suoritettava ja kotona tehtävä älykäs arviointi helpottaisi varhaista puuttumista kognitiivisen toimintakyvyn ongelmiin. Yhteistyössä ODA:n kanssa syntyi opinnäytetyö, jossa kognitiivisen toimintakyvyn arviointia tarkasteltiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa keskittyen digitaalisiin lähtökohtiin.

Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi on Suomessa pääasiassa neuropsykologien tehtävä. Testien lisäksi arviointiin käytetään haastattelua. Olemassa on myös seulontatutkimuksia, joista Suomessa asemansa ovat vakinaistaneet parhaiten MMSE ja CERAD. Asiakaskeskeisen toimintamallin kannalta paras ratkaisu olisi kuitenkin älykäs potilaan itsenäisesti suorittama mittari. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus pureutui tarkastelemaan olemassa olevia digitaalisesti toteutettavia kognitiivisen toimintakyvyn mittareita tarkoituksenaan tuottaa lisää tietoa ODA:n käyttöön. Tavoitteena oli löytää näyttöön perustuvia mittareita, joiden avulla saadaan tuotua hyötyä potilaiden ja asiakkaiden kognitiivisen toimintakyvyn omahoidon alueelle. Tutkimusongelma muodostettiin kolmen kysymyksen kautta.

1. Miten kognitiivista toimintakykyä arvioidaan?
2. Millaisia näyttöön perustuvia kognitiivisen toimintakyvyn mittareita on olemassa ja mihin tarkoitukseen ne on tehty?
3. Millaisia mittareita on olemassa kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin digitaalisesti ilman asiantuntijan läsnäoloa?

Tuloksena kirjallisuuskatsauksessa päädyttiin kuvailemaan kahdeksaa kognitiivista toimintakykyä arvioivaa mittaria, joista kuusi oli tällä hetkellä toteutettavissa ilman asiantuntijan läsnäoloa. Kaksi mittaria, jotka eivät täyttäneet tätä kriteeriä, olivat MMSE ja CERAD. Kyseiset mittarit otettiin mukaan niiden Suomessa omaavan asemansa vuoksi. Alla oleva kuvio havainnollistaa mittareiden valintaprosessia. Mittareita yksilökohtaisesti käsittelevän tekstin lisäksi työstettiin mittareiden ominaisuuksia vertaileva taulukko.

Mittareiden valintaprosessi

                                                                     

Kirjallisuuskatsauksessa käsitellyt mittarit

Opinnäytetyö on luovutettu ODA:n käyttöön joulukuussa 2016, mutta varsinainen julkaisu tapahtuu vuoden 2017 alussa. Opinnäytetyö tulee kaikkein nähtäväksi osoitteeseen http://theseus.fi/.

Opiskelijana ODA-projektissa mukana oleminen on ollut hieno tilaisuus olla osana sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystä asiakas- ja potilaskeskeiseen toimintamalliin. Erityisen kiitoksen minulta ansaitsevat kaikki opinnäytetyötä ohjanneet sekä vertaisarvioineet. Kaikille onnea ja menestystä alkaneelle vuodelle!

Teksti: Mikael Juoperi, sairaanhoitajaopiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Henkilökohtaista palvelua verkossa

Mediconsult Oy:n ja Solita Oy:n ryhmittymä on valittu ODA:n tekniseksi toteuttajaksi. Kustannus Oy Duodecimin toteuttaa palvelun taustalla olevan tietämyskannan ja algoritmit.

ODA – Omat digiajan hyvinvointipalvelut

Lokakuusta 2018 alkaen sosiaali- ja terveyspalveluja saa nopeasti ja helposti ympäri vuorokauden sähköisen ODA-kokonaisuuden valmistuttua.

ODA tulee mullistamaan perinteiset hyvinvointipalvelut. Se tuo sote-ammattilaisten osaamisen ja palvelut suomalaisten käyttöön verkossa ympäri vuorokauden. ODA-kokonaisuuteen kuuluvat älykkäät oire- ja hyvinvointiarviot, hyvinvointitarkastukset ja -valmennukset sekä hyvinvointisuunnitelma. Ne ohjaavat asiakasta oikean tiedon ja palvelun äärelle sekä auttavat mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa.

Mediconsult Oy:n ja Solita Oy:n ryhmittymä tekniseksi toteuttajaksi

KL-Kuntahankinnat Oy:n järjestämään kilpailutukseen osallistui kolme palveluntuottajaa. Hankinnan vertailuperusteina olivat hinta (50 %) sekä laadun osatekijöinä projektisuunnitelma ja toimitusvarmuus (15 %) sekä työkoe (35 %).

Työkokeessa tarjoajat pääsivät esittämään osaamistaan käytännössä toteuttamalla verkkoon sovelluksen, jonka avulla kurkkukipua poteva henkilö saa tarpeellisen ohjeet itsehoitoon tai ohjeistuksen hakeutua hoitoon.

Mediconsult ja Solita aloittavat ODAn teknisen toteutuksen tiiviissä yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin kanssa, joka puolestaan toteuttaa palvelun taustalla olevan tietämyskannan ja algoritmit.
Seuraavaksi KL-Kuntahankinnat kilpailuttaa ODAn käyttöpalvelut.

Lisätietoja
projektijohtaja Hanna Nordlund, Espoon kaupunki, p. 043 825 7275, hanna.nordlund@espoo.fi
hankinta-asiantuntija Harri Ojala, ict, KL-Kuntahankinnat Oy, p. 050 468 6738, harri.ojala@kuntahankinnat.fi

Tiedote on julkaistu alunperin espoo.fi -sivustolla