Kevät tulee ja niin tulee muuten ODA:kin

ODA-palvelujen sisältöjä, sote-uudistuksen ja valinnanvapauslakiluonnoksen pohdintaa, tiimien muutosvalmennuksia ja yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Siinä muutamia päällimmäisiä asioita, joita ODA-hanketoimiston työlistalta löytyy tällä hetkellä.

ODA-palvelujen ensimmäiset oirearviot eli Oma-arviot ovat valmistumassa lähiaikoina. Näiden sisältöjä ja käyttöliittymiä palvelumuotoillaan ammattilaiskäyttäjien kanssa maalis-huhtikuussa. Asiakaskäyttäjien kanssa palvelumuotoilua tehtiin jo syksyllä. Saadun palautteen perusteella hiomme käyttöliittymiä, sisältöjä ja tekstejä vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeita ennen kuin varsinaiset pilotit aloitetaan. Ensi vaiheessa ODAssa valmistuu 13+4 Oma-arviota. Näitä ovat: selkäkipu, olkapään kipu ja polven oireet, närästys, peräaukon oireet ja ripuli(n oireet), hengitystietulehduksen kriittiset oireet, yskän, kurkkukivun ja korvatulehduksen oireet sekä päänsärkyyn, silmätulehduksen oireisiin, virtsatieinfektion oireisiin liittyvät arviot. Sosiaalipalvelujen Oma-arvioista valmistuu omaishoidontuen, henkilökohtaisen avun sekä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetustuen arviot. Uusia Oma-arvioita toteutetaan kysynnän mukaan jatkokehitysvaiheessa.

Hyvinvointitarkastuksen eli Omavointi-palvelun sisältöä on myös työstetty viime viikkoina ahkerasti yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä on pohdittu sitä, miten asiakkaan toimintakykyä pitäisi mitata. Toimintakyvyn mittaamisen pitää lähteä asiakkaan tarpeista ja kuvata asiakkaan tilannetta hänen omasta näkökulmastaan mahdollisimman hyvin. Valmiiden mittareiden ongelma on geneerisyys, kun taas vapaata tekstiä on haastavampi analysoida automaattisesti ja kiinnittää se rakenteiseen tietoon. Olemme käyneet läpi lukuisia erilaisia mittareita. Viimeksi olemme tutustuneet muun muassa THL:n toteuttamaan Toimintakykyni, mICF-sovellukseen, jonka avulla käyttäjä valitsee toimintakykynsä nykytilaa ja siihen vaikuttavia ympäristötekijöitä pudotusvalikoiden avulla. Tilanteen arviointi tapahtuu joko asteikolla, sanallisesti tai valokuvilla. Sovellus sitoo annetut vastaukset toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainväliseen ICF-luokitukseen. Sovelluksen testausvaiheen materiaaleihin voi tutustua THL:n sivuilla osoitteessa: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/asiakaslahtoinen-icf-pohjainen-mobiili-arviointityokalu-micf-kaytettavyystutkimus

Toiminnallisen muutoksen aikaansaaminen on ODA:n tärkein tavoite. Sähköiset palvelut tukevat ja mahdollistavat muutoksen. Yli kolmekymmentä pilottitiimiä on valmennettu kehittämään asiakastyön prosessejaan Lean-periaatteiden mukaisesti ja valmennukset ovat tuottaneet positiivisia muutoksia piloteissa. Oulu on käynnistänyt akuuttivastaanoton sähköisen ajanvarauksen, jolla vähennetään asiakkaan jonottamista puhelimessa ja kohdistetaan ammattilaisten resurssia ajanvarausta tuottavampaan työhön. Joensuun pitkäaikaistyöttömän palvelutarpeen arviointi tehdään nyt moniammatillisesti, jolloin asiakkaiden luukuttaminen ja turhat käynnit vähenevät. Turun ulkomaalaistoimistossa käyttöönotetun, asiakkaan omalla kielellä tarjottavan sähköisen terveystarkastuksen esitietolomakkeen avulla vastaanottoaikaa on pystytty pienentämään 1,5 tunnista tuntiin ja ammattilainen pystyy auttamaan useampia asiakkaita. Nämä ja monet muut hyvät muutokset motivoivat pilotteja jatkamaan asiakastyön prosessien hiomista asiakasystävällisempään suuntaan.

Valinnanvapauslaki on saanut viime viikkoina erittäin paljon uutisaikaa ja keskustelu käy kuumana myös sosiaalisessa mediassa. Kuten ministeri Rehula taannoin totesi, tämä on suurin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Suomessa sitten terveyskeskusmallin luomisen, joten ei ihme, että tässäkin pätee sama kuin muissakin muutostilanteissa eli herättää tunteita laidasta laitaan. Myös ODA:ssa käymme valinnanvapauteen liittyvää lakiluonnosta läpi ja otamme kantaa ODA-palvelujen mahdollisuuksiin valinnanvapauden maailmassa, jossa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi tarvitaan yhtenäisiä tapoja arvioida hoidon- ja palvelutarvetta sekä suunnitella asiakkaan hoidon ja palvelun kokonaisuutta tilanteessa, jossa palveluketjuissa on yhä useampia tuottajia.

Yhteistyötä mm. Virtuaalisairaalan kanssa on jatkettu tiiviisti ja mietitty erityisesti Naistalon ja ODA:n välistä yhteistyötä. Olemme yhteisissä keskusteluissa tunnistaneet asiakkaan hoitopolulla erityisesti “nivelkohdissa” yhteistyön tiivistämisen tarpeen. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että kansalliset palvelut muodostavat sähköisiä palveluketjuja, joissa asiakkaan palvelukokemus säilyy yhtenäisenä hänen siirtyessään palvelusta toiseen. Yhteistyö muiden kärkihankkeiden kanssa vie aikaa, mutta auttaa löytämään yhteisen polun, jotta hankkeisiin laitettava raha saataisiin entistä paremmin tuottamaan hyötyä nimenomaan asiakkaille.


Teksti: ODA:n hanketoimisto