perjantai 29. kesäkuuta 2018

Paljon on saatu aikaan -tilannekatsaus ODA:sta ennen kesälomia

Hankkeen kevätkausi on ollut kiireinen. Olemme saaneet yhdessä paljon aikaan, ja on ollut mahtavaa seurata ensimmäisten beta-versioiden asiakaskäytön palautteita ja tuloksia! Hankkeen nykyinen vaihe päättyy lokakuussa, jonka jälkeen siirrytään jatkokehittämisen vaiheeseen. Seuraavia askeleita on jouduttu suunnittelemaan vasten toimintaympäristöä, johon liittyy tällä hetkellä paljon epävarmuutta ja turbulenssia: sote-uudistukseen liittyvät päätökset ovat lykkääntyneet, samoin kuin itse uudistuksen aikataulu ja esimerkiksi asiakastietolain uudistusten viivästyminen. SoteDigi Oy tulee olemaan keskeisessä roolissa Omaolo-palvelun jatkokehittämisessä ja levittämisessä. 

Oirearvio -beta
Omaolo-palvelun toteutus on edennyt harppauksin ja asiakastestauksessa on tällä hetkellä sosiaalihuollon palveluarviot (https://palveluarvio.omaolo-beta.fi) ja terveydenhuollon oirearviot (https://oirearvio.omaolo-beta.fi). Käyttö on vielä rajattu muutamille alueille mutta syksyn aikana käyttöä laajennetaan. Esimerkiksi Hämeenlinnassa asiakas pääsee jo oirearvion toimintasuosituksen perusteella tekemään itse sähköisen ajanvarauksen. Asiakastestauksen avulla olemme jo saaneet arvokasta palautetta mm. palvelun saavutettavuuteen liittyen ja toteuttaneet parannuksia Omaoloon niihin perustuen.

ODA on alusta saakka ollut ennen kaikkea toiminnallisen muutoksen hanke, jossa sähköinen palvelu toimii muutoksen mahdollistajana. Mukana olevissa 14 kunta- ja sairaanhoitopiirien organisaatiossa on tehty kymmeniä toiminnallisia muutoksia, joilla pyritään parempiin, tehokkaampiin ja asiakaslähtöisempiin toimintatapoihin. Muutoksia mittaroidaan jatkuvasti ja tuotantopäätöksiä tehdään sen perusteella. Organisaatioissa on syntynyt mm. kokonaan uusia rooleja ja yksiköitä (esim. digihoitaja), mikä on vaikuttanut esimerkiksi negatiivisen asiakaspalautteen määrän merkittävään vähenemiseen. Työn organisointiin on tehty kymmeniä parannuksia, joka lyhentänyt esimerkiksi asiakkaiden odotusaikoja merkittävästi. On luotu täysin uusia prosesseja, joiden avulla on parannettu sellaisten kohderyhmien palvelua, joiden on tunnistettu olevan heikossa asemassa (esim. läheishoitajat). Toimintatapojen yhdenmukaistamisen kautta on saavutettu parempaa laatua esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoidon seurannassa sekä pystytty jättämään kokonaan turhia työvaiheita pois. Tämä on näkynyt esimerkiksi ammattilaisten vapautuneena kapasiteettina.

Omaolo ja ODA atk-päivillä
Käytännön kehittämistyön ohella on tärkeää tehdä pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä. Olemme aloittaneet oirearvioiden validointityön sekä vaikuttavuuden arviointityön yhteistyössä valittujen yliopistojen kanssa. ODAan liittyen on myös käynnissä useita opinnäytetöitä, joista odotamme mielenkiintoisia tuloksia.

Seuraavaksi katse on toivottavasti aurinkoisessa kesässä ja kesälomissa. Kehitystyö jatkuu kuitenkin koko kesän ja syksyllä on odotettavissa uusia Beta-julkaisuja, seuraavana kokonaisvaltainen hyvinvointitarkastus ja hyvinvointivalmennuksia. Näiden avulla voi jokainen terveydestään ja hyvinvoinnistaan kiinnostunut saada arvion omista terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvistä riskeistä ja vinkkejä niiden pienentämiseen sekä ottaa käyttöön tilanteeseensa sopivan valmennuksen. Palveluja tullaan käyttämään myös osana palveluprosesseja asiakkaiden hyvinvoinnin seurannassa ja parantamisessa. Lisäksi jo olemassa olevat betat pyörivät asiakaskäytössä kesän läpi. Kesäflunssan iskiessä kannattaakin tehdä Omaolon oirearvio! :)


Teksti: Hanna Nordlund, hanketoimisto, ODA-projektijohtaja




maanantai 28. toukokuuta 2018

Minne polku vie?

Sosiaalipalveluihin liittyvissä ODA-piloteissa Tampereella, Oulussa ja Päijät-Hämeessä on alkanut uusi tärkeä vaihe, kun Omaolon Beta 0.1 eteni maaliskuussa käyttöönottoon ja testaamiseen omissa asiakasprosesseissaan.


Vaikka käyttäjän ääni ja palvelumuotoilu ovat olleet merkittävässä roolissa Omaolo-palvelun kehittämisessä, olemme nyt uuden tilanteen äärellä, kun Omaoloa käytetään osana asiakkaan polkua. Olemme siirtyneet avoimelle kentälle, jossa emme voi enää kontrolloida, kuka palvelua käyttää, mutta toivomme kovasti, että käyttäjä muistaa antaa käyttökokemuksestaan palautetta. Kehittämisprosessi on edelleen vahvasti käynnissä, kun palautteen satoa ja sen perusteella nousseita kehitysideoita käsitellään säännöllisesti yhdessä pilottikuntien kesken.

Hankkeen aikana työpaikoilla on tapahtunut paljon muutakin mm. henkilöstövaihdosten ja mittavien organisaatiomuutosten myötä. Kaikesta tästä huolimatta hankkeeseen on sitouduttu ja lean-oppien mukainen prosessien kehittäminen on jatkunut. Yhteistyö hankkeen kuntatoimijoiden välillä on ollut hyvää ja sujuvaa. Yhteistyötä on tehty hyvinvoinnin arvioiden ja toimintakykymittarin pohtimisen alkupalasista asti. Tietoa ja haasteita on jaettu avoimesti, sekä yhdessä pohdittu parhaita toimintatapoja.


Asiakkaan etu kaiken lähtökohtana

Pilottien toimintaympäristöt ovat maantieteellisesti, väestöllisesti ja organisatorisesti erilaisia. Kunnilla ja kuntayhtymillä on paikallista päätösvaltaa määrittäessä mm. yksityiskohtaisia palvelujen kriteerejä. Kuntakohtaisista eroista huolimatta palvelutarpeen arvioinnin prosessit perustuvat kaikilla samoihin lakeihin (omaishoidon tuki, sosiaalihuolto, vammaispalvelut). Vaikka pilottiprosessien lähtökohdat ovat olleet erilaisia, olemme kuitenkin tunnistaneet asiakasprosesseissa samankaltaisia ongelmia ja asettaneet yhteneväisiä tavoitteita. Yhteistä on ollut se, että olemme ennen kaikkea halunneet parantaa asiakkaan saamaa palvelua.

Piloteissa on tehty asiakasprosesseihin paljon pieniä toimintamallien muutoksia. Esimerkiksi Tampereella on haluttu häivyttää pois mahdollisimman paljon tarpeetonta byrokratiaa ja aikaviivettä omaishoidon hakemusprosessista. Esimerkiksi aikaisemmin hakemuksen liitteenä vaadittu pakollinen lääkärinlausunto on korvattu jo potilastietojärjestelmässä olevalla tiedolla - mikäli mahdollista. Näin on asiakkaalta ja lääkäriltä on säästetty lausunnon saamiseen ja tekemiseen kuluva aika. Oulussa on mm. kehitetty erityisesti ikäihmisten palveluohjauksen saavutettavuutta keskittämällä sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta Aino -neuvontaan, ja laajentamalla samalla palvelunumeron vastausaikaa. Päijät-Hämeessä omaishoidon tuen asiakasohjaajat saivat sujuvoitettua asiakkaan hakemusprosessia tiivistämällä keskinäistä yhteistyötään, uudistamalla ajanvarauskalentereitaan sekä sopimuksenteon käytäntöjään.

Sähköisten palvelujen käyttöönotto etenee piloteissa

Omaolon Beta 0.1 sisältämät sähköiset arviot ovat osa pilottiprosessien tavoitteiden mukaista jatkumoa. Neuvonta palveluista on ensilinjaan kuuluvaa ja sen pitää olla kaikille asiakkaille helposti saatavilla. Beta 0.1 edustaa osaltaan neuvonnan tarjoamista sähköisessä muodossa. Asiakkaan valinnanvara eri asiointikanavien suhteen on ottanut muutenkin askelia eteenpäin. Piloteille oli yhteistä asiakkaalle tarjolla olevien sähköisten palvelujen vähäisyys prosessien lähtötilanteissa. Nyt kaikissa näissä piloteissa on otettu käyttöön myös sähköisiä hakemuksia.

 
Teksti: Soili Vierula, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ODA-projektipäällikkö

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Lähes neljästäkymmennestä pilotista kuuteen pilottiryhmään

Talvi alkaa vihdoin kääntyä kohti kevättä ja ensimmäiset leskenlehdet ja muuttolinnutkin on jo nähty. Myös Omaolossa ollaan pikkuhiljaa siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Sosiaalihuollon palveluarviot pääsivät beta-vaiheeseen maaliskuussa (https://palveluarvio.omaolo-beta.fi) ja seuraavia beta-versioita rakennetaan kovalla tohinalla. Beta-vaihe vaatii pilottiorganisaatioilta taas uudenlaista asennoitumista, sillä pitkälti ammattilaisvoimin tehdystä testauksesta asiakastestaukseen ja oikean potilasdatan käsittelyyn siirtyminen on kriittinen vaihe kohti tuotantokelpoista julkaisua. Lisäksi beta-vaihe tuo mukanaan siirtymisen yksittäisistä pilottiprosesseista ja -ympäristöistä kohti yhtä, yhteistä Omaolo-palvelua. Beta-vaiheessa myös pilottien suunnittelemat yhteiset toimintamallit ponnistetaan ensimmäistä kertaa kunnolla.
  
Omaolo Beta 0.1: Sosiaalihuollon palveluarviot
ODA-hankkeen 14 organisaatiossa on valittu yhteensä 38 pilottia, jotka on jaettu palveluprosessien ja Omaolo-palvelussa käytettävän sisällön perusteella kuuteen pienryhmään: satunnaisen palvelutarpeen, satunnaisen hoidon tarpeen, koordinoidun hoidon ja palvelun tarpeen, suun terveydenhuollon, määräaikaistarkastusten sekä pitkäaikaissairauksien seurannan pilotteihin. Näissä ryhmissä pilotit ovat työstäneet mm. yhteisiä palveluprosesseja ja Omaoloon tulevia sisältöjä säännöllisesti yhdessä. Pienryhmissä työskentely on mahdollistanut avoimen tiedon jakamisen ja kokemuksien vaihtamisen. Kaikkien ei tarvitse testata kaikkea, vaan hyväksi havaittuja käytäntöjä on voitu mallintaa toiseenkin organisaation sopivaksi.

Yhteistyö ei ole ollut täysin kivutonta monestakin syystä. Olemme tottuneet tarkastelemaan prosessejamme ja asiakas- ja potilastyössä tarvittavaa tietosisältöä siilomaisesti lähinnä vain oman organisaation tai palvelualueen näkökulmasta. Niinpä olemme kokeneet ajoittain lähes tuskallisia hetkiä, kun yhteisiä malleja ja toisiinsa sopivia palasia ei vain ole meinannut löytyä. Jo pelkästään terveyden- tai sosiaalihuollon sisällä meillä on lukuisia erilaisia toimintamalleja ja käytäntöjä esimerkiksi lainsäädännön tulkinnasta, puhumattakaan siitä, miten paljon työtä vaatii aidon sote-integraation tekeminen. Piloteillamme on kuitenkin valtava määrä tahtotilaa ja osaamista, joiden avulla toimintamalleja ja sisältöjä on saatu yhdenmukaistettua ja järkevöitettyä. Siitä annamme hanketoimiston puolesta piloteillemme isot kiitokset ja selkääntaputukset.

Pilottien keskinäinen yhteistyö on korostunut myös palautteen yhdenmukaisessa keräämisessä ja sen prosessoinnissa. Palautteiden ja muutostoiveiden hallinta on vaatinut organisaatioiden käyttäjätuesta vastaavilta ammattilaisilta säännöllistä keskinäistä kommunikointia ja sopimista. Tämäkin malli kehittyy kokemuksen ja mallista annetun palautteen perusteella. Keskeneräisyyden ja epävarmuuden sietäminen korostuu tällaisessa kehittämisen mallissa, jossa olemme päättäneet tehdä asioita alusta asti itse, ottaen lähinnä vain opiksi aiemmin tehdyistä ratkaisuista.

Kaikki 38 pilottiamme ovat tehneet pitkän matkan yksittäisten palveluprosessien nyky- ja tavoitetilan kuvaamisesta yhteisten, kansallisten toimintamallien rakentamiseen. Pilotit ovat päässeet tarkastelemaan Omaolo-palvelujen käyttöä niin yksittäisten, organisaatiokohtaisten sisältöjen kuin pienryhmien yhteisten sisältöjen kautta ja näillä opeilla käännämme katseet pikkuhiljaa kohti yhtä, yhtenäistä, kansallista Omaolo-palvelua.

Teksti: Leena Latva-Rasku, ODA-hanketoimisto

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Kiireellinen apu jokaiselle Suomen asukkaalle

Nälkä on viheliäinen vaiva. Länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ongelmat vatsan kurnimisen kanssa rajoittuvat lähinnä saatavuuteen ja oikean ajankohdan löytämiseen. Kotona kokattu eettis-ekologinen ravintopommi on se mikä siintää arkisessa mielessä optimaalisena ratkaisuna vatsan kolkkoon olotilaan, mutta joskus on myönnettävä taipuvaisuuteensa ravinnonsaannin helppouteen ja nopeuteen. Kiire altistaa kaikenlaisille impulsseille, joita voi hoitaa petollisen helposti suoraan kännykän sovelluksella. Ruoan valinta, tilaaminen ja maksaminen käyvät käden käänteessä. Vaivalloisin vaihe on mahdollinen nouto suoraan jonon ohitse. Tämänkin vaiheen voi optimoida valitsemalla kotiinkuljetuksen, jolloin pizza tuodaan kotiin asti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys on melko erilainen pelikenttä kuin moderni ja urbaani ruokahuolto. Perusperiaatteet sote-päivystyksessä ja ravinnon saamisessa ovat kuitenkin samat. Kummassakin kyseessä on yksilön perustarve, jonka tyydyttämiseen on olemassa jokin järjestelmä. Ensihoitopalvelu, sosiaalipäivystys, ilta- ja kiirevastaanotot sekä yhteispäivystykset ovat viritettyjä vastaamaan kiireellisiin sosiaalisiin ja terveysongelmiin, jotka eivät voi odottaa seuraavaa arkipäivää ja silloin tarjolla olevaa laajempaa kattausta. Ruoka-analogiaan palaten, keskellä yötä iskevään nälkään ei ole tarjolla samaa valikoimaa, kuin lounasaikaan on tarjolla.

Sosiaali- ja terveysalan päivystysjärjestelmä nojaa muutamaan peruspilariin, joiden perusteella ihmiset päätyvät palveluiden pariin. Terveysongelmissa hätänumeroon 112 soittavat saavat hätäkeskuspäivystäjän toteuttamassa riskinarviossa asianmukaisen avun, joka oli vuonna 2017 noin 750 000 kertaa ensihoitoyksikön hälyttäminen soittajan luokse. Ammattilaisten tekemän hoidon tarpeen arvion perusteella noin kolmannes tehtävistä päättyy kuljettamatta jättämiseen, useimmiten siksi, että terveydentila on selvitetty ja tarvetta päivystykselliselle hoidolle ei ole. Toinen peruspilari on omatoiminen hakeutuminen päivystysvastaanotolle, jossa hoidon tarpeen arvio tehdään paikan päällä. Jonottamista mahdollisesti seuraava tieto, että oma ikäväksikin koettu vaiva hoituu muilla keinoin kuin päivystyksellisesti, on kaikkien kannalta ikävä tilanne. Siksi tarvitaan kolmatta keinoa palveluiden pariin ohjaamiseksi. Tällaisia palveluita tarjotaan paikallisesti kiireellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden puhelinneuvonnan ja enenevissä määrin erilaisten digitaalisten ratkaisujen kautta.

Omaolo tuo Suomen asukkaille mahdollisuuden selvittää terveydentilaansa omatoimisesti, uusimpaan tieteelliseen tietoon perustuen ja laajan ammattilaisjoukon asiantuntemuksella rakentamalla järjestelmällä. Päivystyspalveluiden arkeen sillä on potentiaalisesti todella positiivinen vaikutus, kun ihmisten omahoitoa voidaan tukea ja automatisoida, säästäen päivystyspalveluiden rajallisia resursseja niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Kuitenkaan kaikkea ei jätetä vain digitaalisten järjestelmien varaan vaan jatkossa Suomessa saa entistä paremmin yhteyden sosiaali- ja terveydenhuollon päivystykseen. Tätä varten Päivystysapu 116 117:n ensimmäiset pilottiprojektit ovat jo käynnissä.

Päivystysapu 116 117 palvelee kiireellisissä sosiaali- tai terveysongelmissa, jotka eivät ole hätätilanteita. Hätätilanteissa paras apu löytyy hätänumerosta 112. Mutta kun henkilö haluaa yhteyden päivystykseen tai vaikkapa terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppuvastaanotolle, paras apu löytyy osoitteesta Päivystysapu 116 117. Osoitteesta, koska kyseessä ei ole vain kansallinen puhelinnumero 116 117, vaan palveluun liitetään myös Omaolo- ja Virtuaalisairaalan päivystystalo –projekteissa syntyviä digitaalisia palveluja. Päivystysapu 116 117 on tulevaisuudessa maakuntien toteuttama palvelu, jolla on kansallisesti yhtenäinen palvelulupaus. 

Suomen sosiaali- ja terveysalan päivystysjärjestelmä on huippulaadukas, mutta keittiömme on valitettavan kiireinen. Uusia ”tilauksia” otetaan vastaan ja kaikki ne hoidetaan – ajallaan. Uusien teknologioiden hyödyntäminen tuo mahdollisuuksia myös tämän järjestelmän kehittämiseen. Omaolo-palvelulla ihmiset voivat puuttua oireisiin jo niiden alkaessa hiipimään, hoitaen niitä omatoimisesti kotoa ja apteekeista löytyvillä keinoilla ja tarvittaessa saada yhteyden päivystysjärjestelmään päivystysapu 116 117:n kautta, jossa terveydenhuollon ammattilainen neuvoo ja auttaa, tarvittaessa ohjaten päivystyspalveluiden pariin tarkempia tutkimuksia ja hoitoa varten. Tämä säästää rajallisempia, kuten kotiin tuotavia palveluja. Vaikka pizzalähetin voi nälkäänsä tilata, niin ensihoitajan tai kotipalvelun avun saavat ne, joiden tilanne on vakava ja jotka eniten järjestelmämme apua tarvitsevat. 


Lue lisää Päivystysapu 116 117:stä osoitteesta http://alueuudistus.fi/paivystysapu-116117


Teksti: Viljami Hätönen, projektikoordinaattori, Päivystysapu 116 117, Sosiaali- ja terveysministeriö


perjantai 16. helmikuuta 2018

Sosiaalihuollon palvelut Omaolossa

Usein sotesta keskusteltaessa korostuvat terveyteen liittyvät palvelut. Kuitenkin Omaolon kehittämisessä sosiaalihuolto on ollut erittäin vahvasti mukana alusta alkaen, niin uusien palveluiden kuin pilottikohderyhmien kautta. Ja mikä parasta, usein ei edes erotella terveys- ja sosiaalipuolen palveluita vaan haetaan parhaita ratkaisuja asiakkaan tilanteeseen, oli kyseessä terveyteen, elintapoihin tai muuhun hyvinvointiin liittyvät asiat.


Omaolossa voit mm.


  • selvittää, oletko sinä tai läheisesi oikeutettu liikkumista tukeviin palveluihin, henkilökohtaiseen apuun tai omaishoidon tukeen. Voit myös selvittää, oletko läheishoitaja eli hoidatko läheistäsi ilman virallista omaishoitajastatusta. Kyseisten palveluarvioiden kautta saat palautteen, kannattaako sinun aloittaa työläs hakuprosessi. Luonnollisesti vastauksen ollessa puoltava, saat neuvoja, miten aloittaa hakuprosessi ja mitä prosessissa tapahtuu. Mikäli tulos on kielteinen, saat ohjauksen lähelläsi toimiville muille tahoille, mm. kolmannen sektorin toimijoille, jotka tarjoavat tukea ja apua tilanteessasi. 
  • tehdä hyvinvointitarkastuksen, jonka kautta saat kokonaisvaltaisen kuvan tilanteestasi.   Hyvinvointitarkastus yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä suun hyvinvoinnin näkökulmat ja tuottaa analyysin kokonaistilanteesta sekä terveyteen- ja hyvinvointiin liittyvistä riskeistä. Saat myös ehdotuksia toimenpiteistä hyvinvoinnin parantamiseksi ja tilanteen vaatiessa ohjauksen tarvittavan avun piiriin. Hyvinvointitarkastusta ollaan testattu mm. pitkäaikaistyöttömien kohderyhmässä moniammatillisten tiimien voimin. 
  • ottaa käyttöön hyvinvointivalmennuksia elin- ja elämäntapamuutosten tueksi. Omaolo ohjaa sinua valitsemaan juuri omaan tilanteeseesi sopivia valmennuksia mm. hyvinvointitarkastuksen tulosten perusteella. Voit myös valita valmennuksia perustuen omaan arvioosi tai mielenkiinnonkohteisiisi. Terveysvalmennusten lisäksi Omaolosta löytyy myös muuhun hyvinvointiin liittyviä valmennuksia.
  • tehdä suunnitelman joko itse tai yhdessä ammattilaisen tai ammattilaisten kanssa. Omaolon suunnitelma kokoaa yhteen kaikki palvelusi riippumatta siitä, missä asioit. 
  • täyttää esitietolomakkeita sekä perheesi nykytilannetta kartoittavia lomakkeita mm. kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksia varten. Terveystarkastukset voidaan antamiesi tietojen perusteella räätälöidä perheesi tarpeiden mukaan ja mahdollisesti raskaan perhetilanteen helpottamiseksi tuoda esimerkiksi perhetyön palveluita tueksesi.

Varsinaisia sähköisiä hakemuksia sosiaalihuollon palveluista Omaolossa ei ole, sillä näitä löytyy sähköistettynä jo useimmilta asiakastietojärjestelmätoimittajilta ja hakemukset ovat jo valmiiksi kytketty sosiaalihuollon päätöksentekojärjestelmiin. Olemmekin hankkeessa kannustaneet sosiaalihuollon palveluprosesseja kehittäviä organisaatioita selvittämään oman asiakastietojärjestelmätoimittajansa kautta sähköisten hakemusten käyttöönottoa osana prosessien uudistamista ja siten saamaan asiakkaan näkökulmasta koko palveluprosessin sähköistettyä.

Omaolosta löytyy siis palveluita aina yksittäisen tilanteen arvioinnista, suunnitteluun sekä palvelun toteuttamiseen. Palvelun antamat suositukset ovat tieteelliseen näyttöön ja uusimpiin kansallisiin ohjeistuksiin perustuvia ja ne ottavat aina käyttäjän antamat tiedot huomioon. Tavoitteena on ollut varmistaa, että hakuprosessiin lähtevät asiakkaat ovat todennäköisesti oikeutettuja haettuihin palveluihin eli työtä voidaan kohdentaa ns. oikeisiin tapauksiin. Samaan aikaan ollaan edistetty lainsäädännön yhtenäistä tulkintaa.


Teksti: Leena Latva-Rasku, Jonna Piiroinen, ODA-hanketoimisto

tiistai 16. tammikuuta 2018

Kohti liikkuvaa maalia - oppeja ison kansallisen projektin matkan varrelta

Siitä tuntuu olevan ikuisuus, kun Kuntaliiton Karri Vainio kuskasi meidät espoolaiset katsomaan, mitä Hämeenlinnassa oli kehitelty sähköisten omahoitopalvelujen saralla. Tunnistimme heti, että tässä olisi paikka laajempaan kuntien väliseen yhteistyöhön. Sitran ja Duodecimin tuella Hämeenlinnassa otettiin myöhemmin käyttöön minunterveyteni.fi palvelu. Se oli ODA:n esiaste, ensimmäinen karvalakkiversio.

Nyt tuosta visiitistä on kulunut kohta neljä vuotta. Kukaan meistä Hämeenlinnassa aikanaan käyneistä ei aavistanut, mitä oli edessä. Tänään olen ison kansallisen, hallituksen kärkihankerahoitusta saavan digiprojektin omistaja. Takana on suuritöiset rahoitushakemukset ja hankintaprosessit, lukuisia työpajoja, kokouksia ja valmennuksia. Parhaillaan kumppanimme koodaa kuumeisesti Omaolo -palvelutuotteita. Tuotteita on konseptoitu 14 kunnan ja kuntayhtymän ja yli 30 pilottiprosessin tarpeisiin. Kaikkea tätä on tehty samaan aikaan, kun Sote-uudistus mullistaa rakenteet, toimintatavat ja vastuut, ja kun tulevaisuus on epävarmempi kuin koskaan urani aikana.

Mitä olen oppinut?
Luen parhaillaan Aleksander Stubbin kirjaa Alex ja sen innoittamana kolme pointtia. Enemmänkin voisi keksiä, mutta kolme riittäköön.

1. Perinteinen IT -hankintaprosessi, ns. vesiputousmalli ei sovellu tilanteeseen, jossa halutaan yhdessä kehittää innovatiivisia ratkaisuja eikä ole mahdollista eikä viisastakaan määritellä lopputulosta etukäteen. Käytimme hankinnassa työkoetta, jossa arvioitiin tiimien osaamista ja kykyä tuottaa toimivia ratkaisuja rajatussa ajassa. Se oli toimiva tapa.

2. Yksi + yksi on enemmän kuin kaksi. Isoissakin kunnissa digipalvelujen kehittäjät ovat olleet varsin yksin. ODA -konsortiossa kehittäjät eri puolilta Suomea ovat löytäneet toisensa. Olemme tutustuneet toisiimme valmennuksissa ja lähipäivinä, rutiinikokoukset hoidetaan etäyhteyksien kautta. Porukka on pysynyt yllättävän hyvin kasassa. Monet naurut on naurettu, mutta myös isketty päätä seinään, turhauduttu ja kiukuttu. Enää kukaan ei luule, että tässä vain otetaan käyttöön valmis tuote, vaan ihan oikeasti me teemme sitä itse, ketterän kehittämisen menetelmin, yrityksen ja erehdyksen kautta.

ODA-projektipäälliköt VSSHP:n pilottiin tutustumassa
3. Monet sosiaali- ja terveystoimen prosessit ovat kaoottisia, niitä ei ole kuvattu ja niissä on luvattoman paljon asiakkaan tarpeista riippumatonta vaihtelua. Pilottitiimit ovat kuvanneet ja uudistaneet sekä vakioineet asiakasprosessejaan Lean -oppien mukaisesti. He ovat saavuttaneet merkittäviä parannuksia jo ennen ensimmäistäkään IT -ratkaisua. Parhaimmillaan digitalisaatio kääntää prosessin kokonaan uuteen asentoon. Meidän ammattilaisten on yllättävän vaikea päästää irti vakiintuneista tavoista ja ajattelumalleista. Innovaatioita voidaan vauhdittaa kuulemalla huolella asiakkaiden toiveita ja näkemyksiä sekä altistamalla itsemme muiden ulkopuolisten ihmettelylle. 

Projektin rahoituskausi päättyy tämän vuoden syksyllä, mutta kehittäminen jatkuu uusissa rakenteissa. Tulevat maakunnat ottanevat omistajuutta, yhteistyö Virtuaalisairaalan ja Kelan kanssa tiivistyy ja itse kehittäminen siirtyy vastaperustetun valtakunnallisen SoteDigi yhtiön vastuulle. Mutta loppujen lopuksi ihmiset tekevät tulokset. On tärkeä ylläpitää tässä projektissa syntyneet kontaktit ja toimivat mallit sekä jatkaa tiivistä toiminnan ja IT:n yhteiskehittämistä!

Teksti: Tuula Heinänen, ODA-projektin koordinaatioryhmän pj.

torstai 21. joulukuuta 2017

Suuri kiitos kuluneesta vuodesta ja rentouttavaa joulun aikaa!

Viimeisiä päiviä ennen joulua ja vuoden vaihdetta mennään, vaikka tuntuu että juurihan vuosi vaihtui. Vuosi 2017 ei ole ollut ODA-projektissa helppo vaan täynnä erilaisia haasteita. Osa on ollut omissa käsissämme, mutta esimerkiksi lainsäädännön viivästymiset ovat asioita, joihin emme pysty vaikuttamaan. Toisaalta vuoteen mahtuu paljon onnistumisia, ja on hyvä keskittyä hetkeksi nauttimaan niistä, vaikka työtä onkin paljon edessä.

Voimme olla erittäin ylpeitä saavutuksista, jotka olemme yhdessä saaneet aikaan. ODA1 eli Kustannus oy Duodecimin tuottama älykäs, päivittyvä tietämyskanta pyörii pilotissa ja kaikki yli 30 alueellista pilottiamme ovat saavuttaneet toiminnallisen valmiuden. Toiminnallisia muutoksia, jotka parantavat palvelua asiakkaan näkökulmasta, on toteutettu useita kymmeniä. 16 pilottia testaa jo uusia Omaolo-palveluita ja loput saadaan pyörimään täydellä teholla heti alkuvuodesta, jolloin alkaa myös työn syntetisointi eli kansallisten ratkaisujen hakeminen. Odotettavissa on varmasti erittäin mielenkiintoinen ja vauhdikas vuosi 2018!

Suuri kiitos tästä vuodesta ja yhteistyöstä kaikille projektin toteuttajille, yhteistyökumppaneille ja tukijoille. Nyt levätään hetki ja ensi vuonna jatketaan Omaolo-palvelun ja ODA-projektin parissa taas täysillä!