tiistai 26. syyskuuta 2017

ODA:sta polvi paranee

Syksy saapuu ja sen myötä myös Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän Lahden toimipisteissä päästään aloittamaan uusien digitaalisten omahoitopalvelujen testaus- ja käyttöönotto.

ODA-projekti on edennyt puoliväliin ja projektityö Päijät-Hämeessä on hyvässä vauhdissa! Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan alla käynnistynyt hanke siirtyi vuoden vaihteessa 2017 osaksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimintaa, kun pääosa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyi saman sateenvarjon alle.

Uuden organisaation pystyttäminen normaalin toiminnan pyöriessä samaan aikaan jo kovassa vauhdissa on tuonut haasteita myös hankkeen viestinnälle. Hankkeesta oli aiemmin viestitty kaupungin intranetissä, joka nyt poistui käytöstä, ja samalla iso osa henkilökunnasta vasta totutteli käyttämään uuden yhtymän intranetiä. 

Nyt hankkeen viestintäkanaviksi valjastettiin intran lisäksi uuden yhtymän Viikkotiedote, joka on joka torstai ilmestyvä sisäinen uutis- ja ajankohtaiskatsaus. On kuitenkin todettava, että hankkeesta on kerrottu henkilökunnalle varsin pienimuotoisesti, koska samaa yleistä kuvausta ei voida toistaa loputtomiin. Lisäksi aihetta ei haluttu kuluttaa puhki, ennen kuin olisi jotain konkreettista kerrottavaa.

Testaus- ja käyttöönottovaihde vauhtiin syksyn aikana

Pilottitiimit ovat valmistautuneet uusien digitaalisten omahoitopalvelujen testaukseen ja käyttöönottoon jo hyvän aikaa pienin muutoksin asiakasprosessejaan hioen. Elämme mielenkiintoista aikaa, sillä nyt jos koskaan asiakkailla ja ammattilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kehitteillä olevan digipalvelun sisältöön.

Hyvinvointiyhtymän Lahden toimipisteissä käynnistyy muuan muassa Tules-oirearvio -pilotti, jossa kehitetään tuki- ja liikuntaelin -oireisen hoitoprosessia ja tarjotaan keinoja ja tukea omahoitoon. Tules-vaivoista kärsivät ovat iso asiakasryhmä myös Lahdessa ja vaivat ovat merkittäviä elämänlaadun kannalta. On vahvaa tutkimusnäyttöä, että liikunnalla ja fyysisellä harjoittelulla voidaan lievittää nivelrikkopotilaan kipua, parantaa toimintakykyä ja lisätä tai parantaa elämänlaatua.


Tules-vaivoissa on aina vahva rooli asiakkaan omalla tekemisellä tai tekemättä jättämisellä. Räätälöity sähköinen palvelu avaa uusia mahdollisuuksia löytää apua ja ratkaisuja, joilla edistää omaa terveyttä. Kun näitä uusia menetelmiä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa, on haasteessa suuri mahdollisuus onnistua!

Teksti: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ODA-ryhmä

maanantai 18. syyskuuta 2017

Minustako omaishoitaja?

Sodankylä pääsi ainoana kuntana pohjoisesta mukaan STM:n kärkihankkeeseen ODA (Omat digiajan hyvinvointipalvelut) ja siinä kehittämiskohteeksemme valikoitui omaishoito. Työmme tavoitteena on tarjota omaishoitajille riittävän aikaisin hänen tilanteeseensa sopivaa tukea ja sillä tavoin auttaa häntä pärjäämään paremmin ja pidempään kotona. Omaisten/läheisten näkökulmasta saa helpommin ja tasapuolisemmin tietoa ja sillä tavoin säästetään ammattilaisten aikaa haasteellisempien tilanteiden selvittämiseen. Yhteiskunnan näkökulmasta on selvää taloudellista hyötyä siitä, että hoidettavat pärjäävät pitempään kotona.

Hankkeen alussa kartoitettiin eri tavoin omaishoitoon liittyviä toimintoja. Haastateltiin omaishoitajia, arvioitiin omia toimintoja, avattiin prosesseja, kuvattiin jopa testiasiakkaan käynti terveyskeskuksen eri toimipisteissä ja analysoitiin tulokset ja havainnot. Kaikki nämä selvitykset osoittivat, että suurin ongelma meillä onkin, ettei omaishoitotilannetta tunnisteta. Päätimme valita kehittämiskohteeksi ajan ennen omaishoidonsopimusta. Kutsumme henkilöä, joka auttaa omaistaan arjessa, läheishoitajaksi.

Olemme kehittäneet hankkeessa kyselyn, joka on suunniteltu olevan käytettävissä 24/7. Kyselyyn vastaamalla omaistaan arjessa hoitava ohjautuu suoraan juuri hänelle sopivan tuen piiriin. Kysely pohjautuu Polku-hankkeessa laadittuun Testaa olenko omaishoitaja - kyselyyn. Se on pisteytetty ja siihen on suunniteltu pisterajat niin, että läheishoitaja ohjautuu joko vihreään, keltaiseen, tai punaiseen ryhmään. Vihreään ryhmään ohjautuvat saavat suoraan tietoa esim. järjestö- ja vertaistoiminnasta. Keltaiseen ryhmään ohjautuvat saavat suoran linkin esim. OVET – valmennukseen tai tilanteen mukaan henkilön tarvitseman ammattilaisen luokse tarjoamalla linkin esim. soittopyynnölle tai mahdollisuuden sähköiseen ajanvaraukseen. Punaiseen ryhmään kuuluvat ohjautuvat suoraan palvelun tarpeen arviointiin. Heille avautuu linkki, josta voi jättää soittopyynnön tai varata sähköisesti ajan palveluohjaajalle, jolla on hyödynnettävissä asiakkaan luvalla hänen ODA- palveluissa täyttämät esitiedot ja tarvittaessa voi sopia esim. kotikäynnin. Käynnin yhteydessä arvioidaan myös hoidettavan toimintakykyä ja sitä, onko asiakkaalla mahdollisesti oikeus omaishoidonpalkkioon. Punaiseen ryhmään kuuluville laaditaan tavoitteellinen asiakassuunnitelma yhdessä läheishoitajan ja hoidettavan kanssa.

Ammattilaisena vastaan kotihoidossa omaishoidon asioista ja niihin liittyen olemme eri forumeilla jo vuosien ajan pohtineet, millä tavoin omaishoitajat löytäisivät kaiken heille suunnatun tarjonnan. Vaikka olen ns. omaishoidon ammattilainen, jouduin itse hämmentävään tilanteeseen selvittäessäni äitini asioita toiselle paikkakunnalle. Olisin todella hyötynyt, mikäli em. läheishoitajakysely olisi ollut käytössä ja sen perusteella minulle olisi tarjoutunut suoraan tietoa, tai sitten olisin ohjautunut suoraan oikean ammattilaisen vastaanotolle. Nyt jouduin soittelemaan lukuisia puheluja, selvittämään usealle eri henkilölle äitini tilannetta ja oikeastaan vieläkin on tunne, etten ole löytänyt oikeaa henkilöä tukemaan minua äitini arkeen liittyvissä ongelmatilanteissa.

Syksyn aikana eri puolella Suomea kokeillaan useita erilaisia ODA –palveluita. Kokeilujen jälkeen nämä palvelut ovat meidän kaikkien käytettävissä. Tämä tulee mullistamaan elämämme sekä ammattilaisten että kansalaisten näkökulmasta. Etäläheishoitajana odotan innolla, että löytäisin äitini tilanteeseen hänelle sopivaa tukea näiden palvelujen avulla.


Teksti: Anitta Mikkola
Kotihoidon osastonhoitaja

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Yhteistyö kansalaisille tarkoitettujen palveluiden suunnittelussa on tuottavaa ja kehittävää

Yhdessä toimimalla pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka soveltuvat kaikille piireille käytettäviksi toimintamalleiksi. Pyörää ei lähdetä jokaisessa piirissä keksimään uudestaan ja tästä syystä kehitämme ODAa valtakunnallisesti laajassa yhteistyössä.

Yhteistyön tavoitteet

Eksotessa on tehty yhteistyötä sähköisessä asioinnissa jo vuodesta 2009, jolloin neljän tietohallintojohtajan kiinnostus heräsi kehittää ja pohtia uusia ratkaisuja yhdessä. Tästä lähtökohdasta syntyi vuonna 2009 Keksi-hankkeeksi ristitty kokonaisuus, johon Eksoten lisäksi kuuluvat Carea (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä), Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä alueen kunnat ja kaupungit.

Eksoten sähköisen asioinnin kehittäminen oli tässä vaiheessa aika paikallista, vaikka yhteisesti mietimmekin ratkaisuja. Voidaan myös sanoa, että maaperän muokkaaminen sähköiselle asioinnille alkoi tuolloin, eikä voitu vielä kovin paljoa puhua kansalaisen vastuuttamisesta, vaikka asia tiedostettiinkin. Näin kaukaa ajatellen kaikki mitä on tehty ennen nykyistä ODA-hanketta ovat kaikkine epäonnistumisineen luoneet pohjaa uuden ja paremman palvelun kehittämiselle. Kaikki virheet ja tietämättömyydestä aiheutuneet käyttöongelmat ovat hyvää tietoa tämän päivän palveluja rakennettaessa.

Keksi-hankeen jälkeen olimme mukana SADE-hankkeessa, jossa ensimmäisen kerran tavoitteena oli luoda linjausta ja kehittää valtakunnallisia toimivia järjestelmiä, joista hyvänä tuote-esimerkkinä on ajanvarauspalvelu. Vuonna 2016 aloitimme yhteistyön ODAssa ja yhtenä suurena keskeisenä tavoitteena on ollut ajatus hyvistä kansalaisten palveluista. Palveluja tuotetaan helpottamaan kansalaisen elämää sekä lisäämään terveyttä ja hyvinvointia. Vuosien saatossa haasteita on esiintynyt ja tulee esiintymään. Vanhoillakin asioilla on ollut taipumusta itsepintaisesti nostaa päätään, mutta onneksi meillä on nyt enemmän avaimia taklata haasteellisia asioita.

Yhtenä haasteena mainitsen teknisen kehityksen ja suuren joukon moniportaisuuden, jossa asioita rakennetaan todella moniammatillisesti useiden henkilöiden yhteistyössä. Vanha ajatus siitä, että tekniset henkilöt ja operatiivisten asioiden asiantuntijat ovat omissa nurkissaan, on tänä päivänä pitkälle nujerrettu.

Omasta näkökulmastani katsottuna haasteellista on ollut myös suuren organisaation toimintamallien muuttaminen. Etelä-karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on työntekijöitä yhteensä noin 6000 ja väestömäärä 131 000. Aiemmissa hankkeissa tuli ahmittua liian suurta palaa kerralla ja lopputuloksena oli, ettei missään saatu lopullista toimintamallia hiottua riittävän pitkälle. Tuotetta laajennettiin keskeneräisenä.

Palvelumuotoilu työvälineenä on hieno työkalu, jolla asiakkaan näkökulma on nostettu korkealle toimintaa ohjaamaan. Asiakkaiden palautteet ja ehdotukset on systemaattisesti kerättävä ja lähdettävä kehittämään niiden pohjalta.

Palvelumuotoilu auttaa meitä keskinäisen ymmärryksen löytämisessä. ODAn ketterä kehittämismalli on mielestäni hyvä. Tavoitteena on saada käyttöön minivaatimukset täyttävä tuote, jota kehitämme ketterästi palautteiden myötä. Aiemmin oli ajatus tuoda valmis tuote käyttöön, joka täyttää kaikki vaatimukset, mutta tällaiseenhan ei koskaan oikeasti ole päästy.
 


Enää emme ajattele, kuinka asiakkaita torpataan

Eksoten tavoitteena on kääntää laivan kurssi kokonaan ja keskeisenä ajatuksena on asiakkaan helppo yhteydenotto meidän palveluihin. Tätä tavoitetta kohti mennään ja tässä ODAn tuotteet ovat keskeisiä.

Yhteistyö ODAssa on sujuvaa, antoisaa ja palkitsevaa kaikkien toimijoiden kesken. Hyvät tavat tarttuvat ja niitä tekee mieli kokeilla omassa piirissä. Verkostoituminen on antoisa kokemus ja tuo lähelle uusia asiantuntijoita. Aina on joku kelle voi kilauttaa kiperien kysymysten kohdatessa. Kaiken työssä kokemani yhteistyön ansiosta olen oppinut paljon uusia asioita.


Teksti: IT Palvelupäällikkö Riitta Lehtonen, Eksote

torstai 7. syyskuuta 2017

ODA-kokemuksia ja muita kuulumisia

Syksy on lähtenyt ODA:ssa vauhdikkaasti käyntiin ja töitä paiskitaan hartiavoimin joka suunnalla. Tekninen tiimi työstää itse ODA-tuotetta ja tuotetta pilotoivat ammattilaiset valmistautuvat kukin tahoillaan pilotointiin.

Ensimmäinen ODA-proto käynnistyi kesäloman kynnyksellä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä. Siellä ammattilaiset ovat toimineet edelläkävijän roolissa sekä itse pilotointimallin että ensimmäisen oirearvion sisällön validoinnin suhteen. Olemme oppineet jo paljon tästä ensimmäisestä pilotoinnista ja eläneet, kuten olemme tiimejäkin opettaneet, eli säätäneet toimintamallejamme LEAN-periaatteiden mukaisesti.

Olemme myös käynnistäneet ODA-kokemukset -esittelyt, joissa ODA-pilottien ammattilaisen pääsevät jakamaan vuorollaan kokemuksiaan kehittämistyöstä muille kuntatoimijoille. Ensimmäisenä vuorossa oli Turku, joka esitteli ulkomaalaistoimistossa asioivien pakolaistaustaisten maahanmuuttajien uudistettua asiakasprosessia. Turun kokemuksia oli kuuntelemassa ODA-kunnista yli 40 ammattilaista, jotka työskentelevät pakolaistaustaisten maahanmuuttajien parissa. Keskustelu oli vilkasta ja Turussa käytössä ollut esitietolomake haluttiin heti kokeiluun muuallekin. Kiitos vielä Turulle hyvästä esittelystä ja kaikille kuuloilla olleille aktiivisesta keskustelusta! Myöhemmin tulemme laajentamaan ODA-kokemukset -tilaisuuksia myös ODA:n ulkopuolisille kuulijoille.

Kuntapilottien esittelyt jatkuvat syksyn aikana seuraavasti:


11.9. Oulu ja Tampere esittelevät vammaispalvelujen asiakkaaksi ohjautumisen prosessia
25.9. Sodankylä, Lahti, Oulu ja Tampere esittelevät läheis- ja omaishoidon asiakasprosessia
9.10. Eksote ja Oulu esittelevät oirearvio-prosessia hyvinvointikeskuksessa
23.10. Jyväskylä ja Tampere esittelevät verenpainepotilaan hoitopolkua
6.11. Espoo esittelee raskausdiabetestä sairastaneen seuranta-prosessia
20.11. Helsinki,Tampere ja Oulu esittelevät paljon palveluita tarvitsevien tuen prosessia
4.12. Joensuu, Porvoo ja Lahti (PHHYKY) esittelevät työttömän työkyvyn arvion prosessia


Pääsemme siis kuulemaan vielä useita erilaisia kokemuksia syksyn aikana. Tervetuloa mukaan!



Teksti: Leena Latva-Rasku, ODA-hanketoimisto