Pienin kokeiluin kohti ODA-palveluita Espoon lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Kutsumme terveystarkastuksiin kaikki ikäluokan lapset perheineen. Käytännössä kaikki ovat saaneet samaa soppaa yhtä suurella kauhalla, eli samanpituiset ajat koko ikäluokalle, organisaation määrittelemällä sisällöllä. Asiakkaat ovat eri palautteiden mukaan hyvin tyytyväisiä palveluumme, mutta toivovat digipalveluiden lisäämistä.

Nykyistä palveluprosessia on nyt pohdittu ja pilkottu. Hukkaa on löytynyt ja sitä alettu jo häätää pienillä työtavan muutoksilla. Olemme miettineet, miten voisimme vastata asiakkaiden toiveeseen palveluiden digitalisoinnista. Näkökulmia ovat asiakas, työntekijä ja taloudellisuus.

Kouluterveydenhuolto. Lintumetsän koulu. Kuvassa terveydenhoitaja Sanni Hovinen ja Minttu Grönberg. Kuva: Olli Häkämies

Tavoitteena on älykäs, vuorovaikutteinen, terveyttä edistävä asiakaslähtöinen ja valmentava digitaalinen toimintamalli. Asiakkaan antamien tietojen perusteella kartoitetaan hoidontarvetta ja elämäntilannetta jo ennen vastaanottoa. ODA tukee asiakasta valmennuksin, palauttein ja ohjaa oikeisiin ja sopiviin palveluihin ja ajanvarauksiin. Vastaanotolle tullessaan hoidontarpeen ja terveysriskien seulontaa on jo tehty paljon.

Terveydenhoitajan on muutettava työtapaa. Rutiineista, tutuista työtavoista ja kontrollista on uskallettava päästää irti. Ennen terveydenhoitaja ” tiesi paremmin” ja neuvoi, tulevaisuudessa asiakas kulkee edellä ja terveydenhoitaja kannattelee viereltä silloin kun siihen on tarvetta. Jos asiakkaalla on asiat hyvin, eikä tuen tarvetta nyt ole, voisi digitaalinen ODA-kartoitus joskus korvata osan vastaanottokäynneistä.

Kuva: Tuire Ruokosuo

Olemme kokeilleet ja vertailleet toimintojen sähköistämistä pienin askelin. Pilotissa on kokeiltu osassa tarkastuksissa sähköistä ajanvarausta, joka on otettu positiivisesti vastaan niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin taholta. Sähköinen ajanvaraus yhdistettynä automaattiseen tekstiviestimuistutukseen vähensi perumattomia poisjääntejä merkittävästi.

Koulutulokkaan terveystarkastuksessa on kokeiltu myös sähköistä esitietolomaketta ja 8- luokkalaisen tarkastuksessa on analysoivaa, monipuolisempaa hyvinvointikartastoa. Nämä kokeilut ovat askelia kohti digitaalista tavoitetta. Käyttökokemukset ja mittaukset ovat olleet positiivisia, tähän suuntaan haluamme terveydenhuoltoa viedä.

 

Teksti: Espoon lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon ODA-tiimit

Projektipäällikön maailmasta

ODA-projektin toiminnallista muutosta toteuttaa yhteensä 15 projektipäällikköä. Arkipäivän todellisuutta on se, että kollegat sijoittuvat pitkin poikin Suomea. Ei voi kävellä käytävän toiseen päähän kysyäkseen, miten teidän pilotin viestintäsuunnitelma jaksaa tai olitteko missä vaiheessa ajatelleet kaivaa palvelumuotoilun työkalupakin esille. Ryhmän tukea todella kaipaa, kun rahoituksen ehtona olevat työajanseurantasäännöt eivät aukea ja tekniset lyhenteet eivät muistu mieleen.

Kuitenkin meidän kaikkien silmissä näkyvä tuike, usko omaan tekemiseen ja parempaan palveluun on niin vahva, että lyhyenkin hetken verran keskustellessamme tapaamisten lomassa löytyy yhteinen sävel. Iloisen kirjava joukko on ollut kokoontumassa aina, kun siihen on suotu mahdollisuus. Yhdessä olemme parantaneet maailmaa projektiin kuuluvan toiminnallisen muutoksen valmennuspäivillä ja vaihtaneet kuulumisia Terveydenhuollon ATK-päivillä.

Hyvinvointia muille ja itselle

ODA-palvelujen myötä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa halutaan lisätä. Yhteiset tapaamiset tarjoavat myös projektipäällikölle itselleen tilaisuuden parantaa omaa hyvinvointiaan kaikilla osa-alueilla. Vaikka työni päätteen ääressä on fyysisesti kevyttä, kohtaan työssäni psyykkistä kuormitusta jatkuvasti tulevan uuden tiedon omaksumisen muodossa. Tällaista työtä kutsutaan tietointensiiviseksi. Tietointensiivisten työtehtävien kuvataan oleva vastuullisia, haastavia ja projektikohtaisia (www.tyoturva.fi). Kuulostaa tutulta. Tietointensiivisen työn sanotaan vaativan tekijältään kykyä työskennellä itsenäisesti mutta myös hyviä yhteistyötaitoja. Niin vaatii, kun kollegat ovat kaukana mutta tapaamme kuitenkin viikoittain linjoilla.

Itse koen kuuluvani ikään kuin kahteen työyhteisöön. Toinen työyhteisöni on ympärilläni fyysisesti ja tuki on tarvittaessa saatavilla nopeasti. Yhdessä on kirottu muotoseikkoja, jotka hidastavat asioita silloin kun itsellä on hyvä vauhti päällä, koettu epävarmuutta työnteon mielekkyydestä, puitu onnistumisia ja menetyksiä. Korvaamaton lähituki, sanoisin. Toisen työyhteisöni koen olevan henkinen tuki ja muodostuvan niistä ihmisistä, jotka puurtavat pilottien päällikköinä tässä muutosta hakevassa projektissa. Kummankin yhteisön anti on ollut työhyvinvoinnilleni suurenmoinen.

Ei ole yllätys, että työpaikoillaan hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvän tuloksen. Työhyvinvointia positiivisena tilana kuvataan myös käsitteellä ”työn imu”. Sitä voisi luonnehtia tarmokkuudeksi, omistautumiseksi ja työhön uppoutumiseksi. Sen syntymiseen tarvitaan organisaation ja työntekijän myönteistä vuorovaikutusta. Omasta jaksamisestasi huolehtimalla vaikutat myös työyhteisösi hyvinvointiin. (www.tyoturva.fi)

Haluankin toivottaa kaikille projektipäällikkötovereilleni, hankkeen parissa työskenteleville ja kanssakulkijoille rentouttavaa kesää. Alkuvuoden aikana on otettu sen verran monta ketterää digiloikkaa, sprinttiä ja spurttia, että on tärkeää lepuuttaa mieltä ja kehoa riittävästi saadakseen syksyllä parhaat tulokset toimintakykyarviosta. Aluksi kannattaa luonnostella hyvinvointisuunnitelma kesälle; tee nykytilan arvio ja lähtötason mittaukset huolella: mahtuvatko viime kesän vaatteet vielä päälle ja onko arvoa eli rahaa ostaa uudet. Muista minimoida lämpiminä päivinä nestehukka. Suorita mittaukset loman jälkeen muutoksen todentamiseksi (Big Data). Työtehtävien vuoksi tutustu seuraavaksi hyvinvointivalmennuksen aihealueeseen kuuluvista sovelluksista niihin jotka tukevat liikunnan lisäämistä, painonpudotusta ja terveellistä ruokavaliota, ihan vain asiakasnäkökulman saamiseksi.

Tekstin on kirjoittanut Marja Nieminen, Espoon osaprojektin projektipäällikkö

Lähteenä käytetty Työterveyslaitoksen ja Työturvan nettisivuja.