Lähes neljästäkymmennestä pilotista kuuteen pilottiryhmään

Talvi alkaa vihdoin kääntyä kohti kevättä ja ensimmäiset leskenlehdet ja muuttolinnutkin on jo nähty. Myös Omaolossa ollaan pikkuhiljaa siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Sosiaalihuollon palveluarviot pääsivät beta-vaiheeseen maaliskuussa (https://palveluarvio.omaolo-beta.fi) ja seuraavia beta-versioita rakennetaan kovalla tohinalla. Beta-vaihe vaatii pilottiorganisaatioilta taas uudenlaista asennoitumista, sillä pitkälti ammattilaisvoimin tehdystä testauksesta asiakastestaukseen ja oikean potilasdatan käsittelyyn siirtyminen on kriittinen vaihe kohti tuotantokelpoista julkaisua. Lisäksi beta-vaihe tuo mukanaan siirtymisen yksittäisistä pilottiprosesseista ja -ympäristöistä kohti yhtä, yhteistä Omaolo-palvelua. Beta-vaiheessa myös pilottien suunnittelemat yhteiset toimintamallit ponnistetaan ensimmäistä kertaa kunnolla.

  

Omaolo Beta 0.1: Sosiaalihuollon palveluarviot

ODA-hankkeen 14 organisaatiossa on valittu yhteensä 38 pilottia, jotka on jaettu palveluprosessien ja Omaolo-palvelussa käytettävän sisällön perusteella kuuteen pienryhmään: satunnaisen palvelutarpeen, satunnaisen hoidon tarpeen, koordinoidun hoidon ja palvelun tarpeen, suun terveydenhuollon, määräaikaistarkastusten sekä pitkäaikaissairauksien seurannan pilotteihin. Näissä ryhmissä pilotit ovat työstäneet mm. yhteisiä palveluprosesseja ja Omaoloon tulevia sisältöjä säännöllisesti yhdessä. Pienryhmissä työskentely on mahdollistanut avoimen tiedon jakamisen ja kokemuksien vaihtamisen. Kaikkien ei tarvitse testata kaikkea, vaan hyväksi havaittuja käytäntöjä on voitu mallintaa toiseenkin organisaation sopivaksi.

Yhteistyö ei ole ollut täysin kivutonta monestakin syystä. Olemme tottuneet tarkastelemaan prosessejamme ja asiakas- ja potilastyössä tarvittavaa tietosisältöä siilomaisesti lähinnä vain oman organisaation tai palvelualueen näkökulmasta. Niinpä olemme kokeneet ajoittain lähes tuskallisia hetkiä, kun yhteisiä malleja ja toisiinsa sopivia palasia ei vain ole meinannut löytyä. Jo pelkästään terveyden- tai sosiaalihuollon sisällä meillä on lukuisia erilaisia toimintamalleja ja käytäntöjä esimerkiksi lainsäädännön tulkinnasta, puhumattakaan siitä, miten paljon työtä vaatii aidon sote-integraation tekeminen. Piloteillamme on kuitenkin valtava määrä tahtotilaa ja osaamista, joiden avulla toimintamalleja ja sisältöjä on saatu yhdenmukaistettua ja järkevöitettyä. Siitä annamme hanketoimiston puolesta piloteillemme isot kiitokset ja selkääntaputukset.

Pilottien keskinäinen yhteistyö on korostunut myös palautteen yhdenmukaisessa keräämisessä ja sen prosessoinnissa. Palautteiden ja muutostoiveiden hallinta on vaatinut organisaatioiden käyttäjätuesta vastaavilta ammattilaisilta säännöllistä keskinäistä kommunikointia ja sopimista. Tämäkin malli kehittyy kokemuksen ja mallista annetun palautteen perusteella. Keskeneräisyyden ja epävarmuuden sietäminen korostuu tällaisessa kehittämisen mallissa, jossa olemme päättäneet tehdä asioita alusta asti itse, ottaen lähinnä vain opiksi aiemmin tehdyistä ratkaisuista.

Kaikki 38 pilottiamme ovat tehneet pitkän matkan yksittäisten palveluprosessien nyky- ja tavoitetilan kuvaamisesta yhteisten, kansallisten toimintamallien rakentamiseen. Pilotit ovat päässeet tarkastelemaan Omaolo-palvelujen käyttöä niin yksittäisten, organisaatiokohtaisten sisältöjen kuin pienryhmien yhteisten sisältöjen kautta ja näillä opeilla käännämme katseet pikkuhiljaa kohti yhtä, yhtenäistä, kansallista Omaolo-palvelua.

Teksti: Leena Latva-Rasku, ODA-hanketoimisto

Kehittämisfiiliksiä marraskuun pimeinä hetkinä

Syksy alkaa kääntyä talveksi ja ensimmäiset lumipyrytkin on jo saatu. ODA-hanke on siirtymässä vauhdilla täyteen pilotoinnin vaiheeseen. Tällä hetkellä käynnissä on yhdeksän pilottia eri kaupungeissa ja lisää käynnistyy sprinteittäin. Ensimmäisenä ovat lähteneet käyntiin oirearviot ja sosiaalipalvelujen hyvinvointiarviot. Vauhti siis vaan kiihtyy ja tavoitteena on, että noin 30 pilottia pyörii sujuvasti eri kehitysvaiheissa vuodenvaihteessa.

Pilotointivaihe vaatii pilotteja toteuttavilta toimijoilta ja hanketoimistolta taas hieman erilaista asennoitumista ja erittäin paljon epävarmuuden sietokykyä; Nyt testataan ensimmäisiä versioita oikeista palveluista, jotka eivät kuitenkaan ole vielä lähimainkaan valmiita. Kuitenkin etenemistapa ja palvelun nopea testaus oikeilla asiakasryhmillä hyvin alkuvaiheessa ja raakana on tarkkaan valittu tapa kehittää. Ketterän kehittämisen kautta saamme arvokasta asiakaspalautetta jo aikaisessa vaiheessa ja säästämme sitä kautta aikaa ja rahaa. Samoin on tietoinen valinta testata samoja hoitopolkuja hyvin erilaisissa ympäristöissä. Näin voimme validoida palvelun kansallista toimivuutta ja rakentaa yhteisiä toimintamalleja.

Palautteen kerääminen ja sen prosessointi ovat nousseet hyvin tärkeään rooliin. Palautteiden volyymi on suuri johtuen osittain ketterän kehittämisen mallista. Ja toki volyymi nousee jo pelkästään siksi, että pilotteja toteutetaan kymmeniä samaan aikaan. Tästä syystä muutostoiveiden ja kehitysehdotusten hallinta on kriittistä. Keskeistä myös tässä kehittämisen vaiheessa on kustannushyödyn pitäminen tiukasti fokuksessa eli miten yksittäiset muutokset vaikuttavat positiivisesti asiakkaan ja/tai ammattilaisten arkeen. Lisäksi jokaisella pilotilla on yksi selkeä mittari, jota seurataan ja joka kertoo toiminnallisten muutosten ja sovelluksen vaikutuksista prosessissa.

Nyt edetään tiukassa tahdissa, osittain sokkonakin, mutta vakaasti uskoen, että valittu kehittämisen tapa on oikea ja se tuottaa näkyviä tuloksia nopeasti. Palvelun kehittymistä sprinteittäin raakileesta valmiimmaksi tuotteeksi voi seurata mm. kolmen viikon välein järjestettävissä ODA Talks -sessioissa. Tervetuloa seuraamaan seuraavaa lähetystä torstaina 9.11. klo 15-15.30. täällä. Samalta kanavalta löydät myös aiemmat ODA Talks -lähetykset.

Teksti: Jonna Piiroinen, ODA-hanketoimisto