Paljon on saatu aikaan -tilannekatsaus ODA:sta ennen kesälomia

Hankkeen kevätkausi on ollut kiireinen. Olemme saaneet yhdessä paljon aikaan, ja on ollut mahtavaa seurata ensimmäisten beta-versioiden asiakaskäytön palautteita ja tuloksia! Hankkeen nykyinen vaihe päättyy lokakuussa, jonka jälkeen siirrytään jatkokehittämisen vaiheeseen. Seuraavia askeleita on jouduttu suunnittelemaan vasten toimintaympäristöä, johon liittyy tällä hetkellä paljon epävarmuutta ja turbulenssia: sote-uudistukseen liittyvät päätökset ovat lykkääntyneet, samoin kuin itse uudistuksen aikataulu ja esimerkiksi asiakastietolain uudistusten viivästyminen. SoteDigi Oy tulee olemaan keskeisessä roolissa Omaolo-palvelun jatkokehittämisessä ja levittämisessä. 

Oirearvio -beta

Omaolo-palvelun toteutus on edennyt harppauksin ja asiakastestauksessa on tällä hetkellä sosiaalihuollon palveluarviot (https://palveluarvio.omaolo-beta.fi) ja terveydenhuollon oirearviot (https://oirearvio.omaolo-beta.fi). Käyttö on vielä rajattu muutamille alueille mutta syksyn aikana käyttöä laajennetaan. Esimerkiksi Hämeenlinnassa asiakas pääsee jo oirearvion toimintasuosituksen perusteella tekemään itse sähköisen ajanvarauksen. Asiakastestauksen avulla olemme jo saaneet arvokasta palautetta mm. palvelun saavutettavuuteen liittyen ja toteuttaneet parannuksia Omaoloon niihin perustuen.

ODA on alusta saakka ollut ennen kaikkea toiminnallisen muutoksen hanke, jossa sähköinen palvelu toimii muutoksen mahdollistajana. Mukana olevissa 14 kunta- ja sairaanhoitopiirien organisaatiossa on tehty kymmeniä toiminnallisia muutoksia, joilla pyritään parempiin, tehokkaampiin ja asiakaslähtöisempiin toimintatapoihin. Muutoksia mittaroidaan jatkuvasti ja tuotantopäätöksiä tehdään sen perusteella. Organisaatioissa on syntynyt mm. kokonaan uusia rooleja ja yksiköitä (esim. digihoitaja), mikä on vaikuttanut esimerkiksi negatiivisen asiakaspalautteen määrän merkittävään vähenemiseen. Työn organisointiin on tehty kymmeniä parannuksia, joka lyhentänyt esimerkiksi asiakkaiden odotusaikoja merkittävästi. On luotu täysin uusia prosesseja, joiden avulla on parannettu sellaisten kohderyhmien palvelua, joiden on tunnistettu olevan heikossa asemassa (esim. läheishoitajat). Toimintatapojen yhdenmukaistamisen kautta on saavutettu parempaa laatua esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoidon seurannassa sekä pystytty jättämään kokonaan turhia työvaiheita pois. Tämä on näkynyt esimerkiksi ammattilaisten vapautuneena kapasiteettina.

Omaolo ja ODA atk-päivillä

Käytännön kehittämistyön ohella on tärkeää tehdä pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä. Olemme aloittaneet oirearvioiden validointityön sekä vaikuttavuuden arviointityön yhteistyössä valittujen yliopistojen kanssa. ODAan liittyen on myös käynnissä useita opinnäytetöitä, joista odotamme mielenkiintoisia tuloksia.

Seuraavaksi katse on toivottavasti aurinkoisessa kesässä ja kesälomissa. Kehitystyö jatkuu kuitenkin koko kesän ja syksyllä on odotettavissa uusia Beta-julkaisuja, seuraavana kokonaisvaltainen hyvinvointitarkastus ja hyvinvointivalmennuksia. Näiden avulla voi jokainen terveydestään ja hyvinvoinnistaan kiinnostunut saada arvion omista terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvistä riskeistä ja vinkkejä niiden pienentämiseen sekä ottaa käyttöön tilanteeseensa sopivan valmennuksen. Palveluja tullaan käyttämään myös osana palveluprosesseja asiakkaiden hyvinvoinnin seurannassa ja parantamisessa. Lisäksi jo olemassa olevat betat pyörivät asiakaskäytössä kesän läpi. Kesäflunssan iskiessä kannattaakin tehdä Omaolon oirearvio! :)


Teksti: Hanna Nordlund, hanketoimisto, ODA-projektijohtaja

Lähes neljästäkymmennestä pilotista kuuteen pilottiryhmään

Talvi alkaa vihdoin kääntyä kohti kevättä ja ensimmäiset leskenlehdet ja muuttolinnutkin on jo nähty. Myös Omaolossa ollaan pikkuhiljaa siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Sosiaalihuollon palveluarviot pääsivät beta-vaiheeseen maaliskuussa (https://palveluarvio.omaolo-beta.fi) ja seuraavia beta-versioita rakennetaan kovalla tohinalla. Beta-vaihe vaatii pilottiorganisaatioilta taas uudenlaista asennoitumista, sillä pitkälti ammattilaisvoimin tehdystä testauksesta asiakastestaukseen ja oikean potilasdatan käsittelyyn siirtyminen on kriittinen vaihe kohti tuotantokelpoista julkaisua. Lisäksi beta-vaihe tuo mukanaan siirtymisen yksittäisistä pilottiprosesseista ja -ympäristöistä kohti yhtä, yhteistä Omaolo-palvelua. Beta-vaiheessa myös pilottien suunnittelemat yhteiset toimintamallit ponnistetaan ensimmäistä kertaa kunnolla.

  

Omaolo Beta 0.1: Sosiaalihuollon palveluarviot

ODA-hankkeen 14 organisaatiossa on valittu yhteensä 38 pilottia, jotka on jaettu palveluprosessien ja Omaolo-palvelussa käytettävän sisällön perusteella kuuteen pienryhmään: satunnaisen palvelutarpeen, satunnaisen hoidon tarpeen, koordinoidun hoidon ja palvelun tarpeen, suun terveydenhuollon, määräaikaistarkastusten sekä pitkäaikaissairauksien seurannan pilotteihin. Näissä ryhmissä pilotit ovat työstäneet mm. yhteisiä palveluprosesseja ja Omaoloon tulevia sisältöjä säännöllisesti yhdessä. Pienryhmissä työskentely on mahdollistanut avoimen tiedon jakamisen ja kokemuksien vaihtamisen. Kaikkien ei tarvitse testata kaikkea, vaan hyväksi havaittuja käytäntöjä on voitu mallintaa toiseenkin organisaation sopivaksi.

Yhteistyö ei ole ollut täysin kivutonta monestakin syystä. Olemme tottuneet tarkastelemaan prosessejamme ja asiakas- ja potilastyössä tarvittavaa tietosisältöä siilomaisesti lähinnä vain oman organisaation tai palvelualueen näkökulmasta. Niinpä olemme kokeneet ajoittain lähes tuskallisia hetkiä, kun yhteisiä malleja ja toisiinsa sopivia palasia ei vain ole meinannut löytyä. Jo pelkästään terveyden- tai sosiaalihuollon sisällä meillä on lukuisia erilaisia toimintamalleja ja käytäntöjä esimerkiksi lainsäädännön tulkinnasta, puhumattakaan siitä, miten paljon työtä vaatii aidon sote-integraation tekeminen. Piloteillamme on kuitenkin valtava määrä tahtotilaa ja osaamista, joiden avulla toimintamalleja ja sisältöjä on saatu yhdenmukaistettua ja järkevöitettyä. Siitä annamme hanketoimiston puolesta piloteillemme isot kiitokset ja selkääntaputukset.

Pilottien keskinäinen yhteistyö on korostunut myös palautteen yhdenmukaisessa keräämisessä ja sen prosessoinnissa. Palautteiden ja muutostoiveiden hallinta on vaatinut organisaatioiden käyttäjätuesta vastaavilta ammattilaisilta säännöllistä keskinäistä kommunikointia ja sopimista. Tämäkin malli kehittyy kokemuksen ja mallista annetun palautteen perusteella. Keskeneräisyyden ja epävarmuuden sietäminen korostuu tällaisessa kehittämisen mallissa, jossa olemme päättäneet tehdä asioita alusta asti itse, ottaen lähinnä vain opiksi aiemmin tehdyistä ratkaisuista.

Kaikki 38 pilottiamme ovat tehneet pitkän matkan yksittäisten palveluprosessien nyky- ja tavoitetilan kuvaamisesta yhteisten, kansallisten toimintamallien rakentamiseen. Pilotit ovat päässeet tarkastelemaan Omaolo-palvelujen käyttöä niin yksittäisten, organisaatiokohtaisten sisältöjen kuin pienryhmien yhteisten sisältöjen kautta ja näillä opeilla käännämme katseet pikkuhiljaa kohti yhtä, yhtenäistä, kansallista Omaolo-palvelua.

Teksti: Leena Latva-Rasku, ODA-hanketoimisto

Kiireellinen apu jokaiselle Suomen asukkaalle

Nälkä on viheliäinen vaiva. Länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ongelmat vatsan kurnimisen kanssa rajoittuvat lähinnä saatavuuteen ja oikean ajankohdan löytämiseen. Kotona kokattu eettis-ekologinen ravintopommi on se mikä siintää arkisessa mielessä optimaalisena ratkaisuna vatsan kolkkoon olotilaan, mutta joskus on myönnettävä taipuvaisuuteensa ravinnonsaannin helppouteen ja nopeuteen. Kiire altistaa kaikenlaisille impulsseille, joita voi hoitaa petollisen helposti suoraan kännykän sovelluksella. Ruoan valinta, tilaaminen ja maksaminen käyvät käden käänteessä. Vaivalloisin vaihe on mahdollinen nouto suoraan jonon ohitse. Tämänkin vaiheen voi optimoida valitsemalla kotiinkuljetuksen, jolloin pizza tuodaan kotiin asti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys on melko erilainen pelikenttä kuin moderni ja urbaani ruokahuolto. Perusperiaatteet sote-päivystyksessä ja ravinnon saamisessa ovat kuitenkin samat. Kummassakin kyseessä on yksilön perustarve, jonka tyydyttämiseen on olemassa jokin järjestelmä. Ensihoitopalvelu, sosiaalipäivystys, ilta- ja kiirevastaanotot sekä yhteispäivystykset ovat viritettyjä vastaamaan kiireellisiin sosiaalisiin ja terveysongelmiin, jotka eivät voi odottaa seuraavaa arkipäivää ja silloin tarjolla olevaa laajempaa kattausta. Ruoka-analogiaan palaten, keskellä yötä iskevään nälkään ei ole tarjolla samaa valikoimaa, kuin lounasaikaan on tarjolla.

Sosiaali- ja terveysalan päivystysjärjestelmä nojaa muutamaan peruspilariin, joiden perusteella ihmiset päätyvät palveluiden pariin. Terveysongelmissa hätänumeroon 112 soittavat saavat hätäkeskuspäivystäjän toteuttamassa riskinarviossa asianmukaisen avun, joka oli vuonna 2017 noin 750 000 kertaa ensihoitoyksikön hälyttäminen soittajan luokse. Ammattilaisten tekemän hoidon tarpeen arvion perusteella noin kolmannes tehtävistä päättyy kuljettamatta jättämiseen, useimmiten siksi, että terveydentila on selvitetty ja tarvetta päivystykselliselle hoidolle ei ole. Toinen peruspilari on omatoiminen hakeutuminen päivystysvastaanotolle, jossa hoidon tarpeen arvio tehdään paikan päällä. Jonottamista mahdollisesti seuraava tieto, että oma ikäväksikin koettu vaiva hoituu muilla keinoin kuin päivystyksellisesti, on kaikkien kannalta ikävä tilanne. Siksi tarvitaan kolmatta keinoa palveluiden pariin ohjaamiseksi. Tällaisia palveluita tarjotaan paikallisesti kiireellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden puhelinneuvonnan ja enenevissä määrin erilaisten digitaalisten ratkaisujen kautta.

Omaolo tuo Suomen asukkaille mahdollisuuden selvittää terveydentilaansa omatoimisesti, uusimpaan tieteelliseen tietoon perustuen ja laajan ammattilaisjoukon asiantuntemuksella rakentamalla järjestelmällä. Päivystyspalveluiden arkeen sillä on potentiaalisesti todella positiivinen vaikutus, kun ihmisten omahoitoa voidaan tukea ja automatisoida, säästäen päivystyspalveluiden rajallisia resursseja niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Kuitenkaan kaikkea ei jätetä vain digitaalisten järjestelmien varaan vaan jatkossa Suomessa saa entistä paremmin yhteyden sosiaali- ja terveydenhuollon päivystykseen. Tätä varten Päivystysapu 116 117:n ensimmäiset pilottiprojektit ovat jo käynnissä.

Päivystysapu 116 117 palvelee kiireellisissä sosiaali- tai terveysongelmissa, jotka eivät ole hätätilanteita. Hätätilanteissa paras apu löytyy hätänumerosta 112. Mutta kun henkilö haluaa yhteyden päivystykseen tai vaikkapa terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppuvastaanotolle, paras apu löytyy osoitteesta Päivystysapu 116 117. Osoitteesta, koska kyseessä ei ole vain kansallinen puhelinnumero 116 117, vaan palveluun liitetään myös Omaolo- ja Virtuaalisairaalan päivystystalo –projekteissa syntyviä digitaalisia palveluja. Päivystysapu 116 117 on tulevaisuudessa maakuntien toteuttama palvelu, jolla on kansallisesti yhtenäinen palvelulupaus. 

Suomen sosiaali- ja terveysalan päivystysjärjestelmä on huippulaadukas, mutta keittiömme on valitettavan kiireinen. Uusia ”tilauksia” otetaan vastaan ja kaikki ne hoidetaan – ajallaan. Uusien teknologioiden hyödyntäminen tuo mahdollisuuksia myös tämän järjestelmän kehittämiseen. Omaolo-palvelulla ihmiset voivat puuttua oireisiin jo niiden alkaessa hiipimään, hoitaen niitä omatoimisesti kotoa ja apteekeista löytyvillä keinoilla ja tarvittaessa saada yhteyden päivystysjärjestelmään päivystysapu 116 117:n kautta, jossa terveydenhuollon ammattilainen neuvoo ja auttaa, tarvittaessa ohjaten päivystyspalveluiden pariin tarkempia tutkimuksia ja hoitoa varten. Tämä säästää rajallisempia, kuten kotiin tuotavia palveluja. Vaikka pizzalähetin voi nälkäänsä tilata, niin ensihoitajan tai kotipalvelun avun saavat ne, joiden tilanne on vakava ja jotka eniten järjestelmämme apua tarvitsevat. 

Lue lisää Päivystysapu 116 117:stä osoitteesta http://alueuudistus.fi/paivystysapu-116117


Teksti: Viljami Hätönen, projektikoordinaattori, Päivystysapu 116 117, Sosiaali- ja terveysministeriö

Kehittämisfiiliksiä marraskuun pimeinä hetkinä

Syksy alkaa kääntyä talveksi ja ensimmäiset lumipyrytkin on jo saatu. ODA-hanke on siirtymässä vauhdilla täyteen pilotoinnin vaiheeseen. Tällä hetkellä käynnissä on yhdeksän pilottia eri kaupungeissa ja lisää käynnistyy sprinteittäin. Ensimmäisenä ovat lähteneet käyntiin oirearviot ja sosiaalipalvelujen hyvinvointiarviot. Vauhti siis vaan kiihtyy ja tavoitteena on, että noin 30 pilottia pyörii sujuvasti eri kehitysvaiheissa vuodenvaihteessa.

Pilotointivaihe vaatii pilotteja toteuttavilta toimijoilta ja hanketoimistolta taas hieman erilaista asennoitumista ja erittäin paljon epävarmuuden sietokykyä; Nyt testataan ensimmäisiä versioita oikeista palveluista, jotka eivät kuitenkaan ole vielä lähimainkaan valmiita. Kuitenkin etenemistapa ja palvelun nopea testaus oikeilla asiakasryhmillä hyvin alkuvaiheessa ja raakana on tarkkaan valittu tapa kehittää. Ketterän kehittämisen kautta saamme arvokasta asiakaspalautetta jo aikaisessa vaiheessa ja säästämme sitä kautta aikaa ja rahaa. Samoin on tietoinen valinta testata samoja hoitopolkuja hyvin erilaisissa ympäristöissä. Näin voimme validoida palvelun kansallista toimivuutta ja rakentaa yhteisiä toimintamalleja.

Palautteen kerääminen ja sen prosessointi ovat nousseet hyvin tärkeään rooliin. Palautteiden volyymi on suuri johtuen osittain ketterän kehittämisen mallista. Ja toki volyymi nousee jo pelkästään siksi, että pilotteja toteutetaan kymmeniä samaan aikaan. Tästä syystä muutostoiveiden ja kehitysehdotusten hallinta on kriittistä. Keskeistä myös tässä kehittämisen vaiheessa on kustannushyödyn pitäminen tiukasti fokuksessa eli miten yksittäiset muutokset vaikuttavat positiivisesti asiakkaan ja/tai ammattilaisten arkeen. Lisäksi jokaisella pilotilla on yksi selkeä mittari, jota seurataan ja joka kertoo toiminnallisten muutosten ja sovelluksen vaikutuksista prosessissa.

Nyt edetään tiukassa tahdissa, osittain sokkonakin, mutta vakaasti uskoen, että valittu kehittämisen tapa on oikea ja se tuottaa näkyviä tuloksia nopeasti. Palvelun kehittymistä sprinteittäin raakileesta valmiimmaksi tuotteeksi voi seurata mm. kolmen viikon välein järjestettävissä ODA Talks -sessioissa. Tervetuloa seuraamaan seuraavaa lähetystä torstaina 9.11. klo 15-15.30. täällä. Samalta kanavalta löydät myös aiemmat ODA Talks -lähetykset.

Teksti: Jonna Piiroinen, ODA-hanketoimisto

ODA-kokemuksia ja muita kuulumisia

Syksy on lähtenyt ODA:ssa vauhdikkaasti käyntiin ja töitä paiskitaan hartiavoimin joka suunnalla. Tekninen tiimi työstää itse ODA-tuotetta ja tuotetta pilotoivat ammattilaiset valmistautuvat kukin tahoillaan pilotointiin.

Ensimmäinen ODA-proto käynnistyi kesäloman kynnyksellä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä. Siellä ammattilaiset ovat toimineet edelläkävijän roolissa sekä itse pilotointimallin että ensimmäisen oirearvion sisällön validoinnin suhteen. Olemme oppineet jo paljon tästä ensimmäisestä pilotoinnista ja eläneet, kuten olemme tiimejäkin opettaneet, eli säätäneet toimintamallejamme LEAN-periaatteiden mukaisesti.

Olemme myös käynnistäneet ODA-kokemukset -esittelyt, joissa ODA-pilottien ammattilaisen pääsevät jakamaan vuorollaan kokemuksiaan kehittämistyöstä muille kuntatoimijoille. Ensimmäisenä vuorossa oli Turku, joka esitteli ulkomaalaistoimistossa asioivien pakolaistaustaisten maahanmuuttajien uudistettua asiakasprosessia. Turun kokemuksia oli kuuntelemassa ODA-kunnista yli 40 ammattilaista, jotka työskentelevät pakolaistaustaisten maahanmuuttajien parissa. Keskustelu oli vilkasta ja Turussa käytössä ollut esitietolomake haluttiin heti kokeiluun muuallekin. Kiitos vielä Turulle hyvästä esittelystä ja kaikille kuuloilla olleille aktiivisesta keskustelusta! Myöhemmin tulemme laajentamaan ODA-kokemukset -tilaisuuksia myös ODA:n ulkopuolisille kuulijoille.

Kuntapilottien esittelyt jatkuvat syksyn aikana seuraavasti:

11.9. Oulu ja Tampere esittelevät vammaispalvelujen asiakkaaksi ohjautumisen prosessia
25.9. Sodankylä, Lahti, Oulu ja Tampere esittelevät läheis- ja omaishoidon asiakasprosessia
9.10. Eksote ja Oulu esittelevät oirearvio-prosessia hyvinvointikeskuksessa
23.10. Jyväskylä ja Tampere esittelevät verenpainepotilaan hoitopolkua
6.11. Espoo esittelee raskausdiabetestä sairastaneen seuranta-prosessia
20.11. Helsinki,Tampere ja Oulu esittelevät paljon palveluita tarvitsevien tuen prosessia
4.12. Joensuu, Porvoo ja Lahti (PHHYKY) esittelevät työttömän työkyvyn arvion prosessia

Pääsemme siis kuulemaan vielä useita erilaisia kokemuksia syksyn aikana. Tervetuloa mukaan!


Teksti: Leena Latva-Rasku, ODA-hanketoimisto

ODA osaksi Kanta-palveluja!

ODA-projektin minimitoteutus, ylähengitysinfektion oirearvio, on lähdössä ensi viikolla pilottiin. Sen jälkeen uusia palveluita valmistuu pilotteihin eri puolille Suomea koko syksyn ajan. ODA on ollut hyvä projektinimi, joka tunnetaan jo laajasti. Käyttäjille palveluja ei kuitenkaan tulla ODA-nimellä julkistamaan.

ODA-palvelut tulevat osaksi Kanta-palveluita. Asiakkaiden näkökulmasta tämä yksinkertaistaa kansalaispalvelujen viidakkoa, jossa jo nykyisellään on lukuisia eri palveluja, brändejä ja verkko-osoitteita. Omakanta on monille suomalaisille jo tuttu, sillä monet meistä ovat jo mm. pyytäneet reseptien uusimista tätä kautta ja tarkistanut laboratoriotuloksiaan. Omakanta-palvelussa on kuukausittain noin puoli miljoonaa eri kävijää ja Kanta-palveluita pidetään luotettavina ja turvallisina. Vuoden 2016 lopulla julkaistun Taloustutkimuksen tutkimuksen (Verkkobrändin arvostus Suomessa 2016) mukaan Kanta.fi oli 2. arvostetuin suomalainen verkkobrändi. Kanta-palvelut tuntevista käyttäjistä lähes 80 % antaa palvelulle vähintään hyvän arvosanan. Noin puolet palvelun tuntevista ja sille arvosanan antaneista voisi suositella kanta.fi:tä myös muille. Kyseissä tutkimuksessa selvitetään verkkobrändien tunnettuutta, arvostusta ja suositteluhalukkuutta suomalaisten internetin käyttäjien keskuudessa.

Kevään aikana olemme yhdessä Kelan, THL:n ja STM:n kanssa suunnitelleet, miten ja missä vaiheessa uudet palvelut tulevat tulevaisuudessa näkymään osana Kanta-palvelujen sekä miten kokonaisuudesta kerrotaan kansalaisille. Julkaisu Kanta-palveluissa tulee tapahtumaan vaiheittain, sillä ensin ODA-palvelut tulee testata huolellisesti ammattilaisten ja ODA:n pilottiprosessien asiakkaiden kanssa ennen julkaisua laajemmalle käyttäjäryhmälle. Ryhdymme kuitenkin jo nyt häivyttämään hankenimeä ja kokeilussa olleita tuotenimiä, kun kerromme uusista palveluistamme käyttäjille. ”Rakennamme sähköisiä hyvinvointipalveluja: hyvinvointitarkastuksen ja -valmennuksia, oirearvioita ja hyvinvoinnin arvioita sekä hoito- ja palvelusuunnitelman”. Kun ODA ja tämän hetkiset tuotenimet pudotetaan pois, sanomasta tulee huomattavasti selkeämpi.

ODA-hanke on edennyt ketterän kehityksen vaiheeseen ja tuottaa uraauurtavia tuloksia. Hanketta voisikin jatkossa kuvata vaikka näin: Kanta-palveluihin vaiheittain liitettävät sähköiset hyvinvointipalvelut rakennetaan ODA-hankkeessa, joka on hallitusohjelman kärkihanke. Mukana ovat Espoo (isäntäkunta), Helsinki, Porvoo, Lahti, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Joensuu, Kuopio, Oulu, Sodankylä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Varsinais-Suomen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit.


Teksti: Leena Latva-Rasku, ODA-hanketoimisto

Puolivälissä - ja paljon on jo muuttunut

ODA-projektissa alkaa puoliväli häämöttää. Tärkein tavoitteemme on saada aikaan toiminnallinen muutos piloteiksi valituissa palveluprosesseissa. Muutos, joka tuo paremmat ja vaikuttavammat sote-palvelut asiakkaiden saataville joustavammin ja kustannustehokkaammin. Sähköiset palvelut mahdollistavat muutoksen, jota tavoittelemme, mutta eivät sitä tee meidän puolestamme.

Digitalisaatio ei ole sähköisten palvelujen päälleliimaamista vanhoihin tehottomiin prosesseihin.  Vakioimattomia, ammattilaislähtöisiä ja paljon hukkatyötä sisältäviä prosesseja ei kannata digitalisoida. Siksi olemme alusta saakka panostaneet ODA:ssa erittäin paljon prosessien kehittämiseen. Prosessien kehittämisessä on käytetty asiakaslähtöisyyden ja leanin oppeja.

Puolivälissä meillä on jo kymmeniä esimerkkejä prosessimuutoksista, joita on kokeiltu eri prosesseissa. Olemme saaneet paljon tuloksia aikaan, vaikka sähköisiä palveluja ei vielä ole viety prosesseihin. Nämä muutokset ja palvelumuotoilu sekä asiakkaiden että ammattilaisten kanssa on ohjannut palvelujen kehittämistä. Kevään aikana on palvelumuotoiluun on osallistunut yli 150 ammattilaista ja asiakasta. 

 

ODA-palvelujen valmistumista odotetaan kuitenkin malttamattomana organisaatioissa. Reilun neljän kuukauden aikana sovelluskehitystiimimme on urakoinut valmiiksi yli 1300 tehtävää ja ODA:n minimitoteutus, hengitystieinfektion oirearvio, on pian lähdössä testaukseen. Meillä on loistava toteutustiimi, jossa yhdistyy sekä teknisen että sisällön toimittajiemme osaaminen. Myös kuntatoimijat ovat itse tehneet erittäin paljon töitä erityisesti sosiaalipalvelujen vahvistamiseksi ODA-kokonaisuudessa. ODA-palvelukokonaisuutta valmistuu ketterästi seuraavan vuoden aikana ja uusia pilotteja lähtee käyntiin syksyn aikana joka kuukausi.

Pilottien rinnalla tehdään jatkuvaa vaikuttavuuden arviointia, joka ohjaa lopullisia tuotantopäätöksiä. Vaikutusten ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden arvioimiseksi tutkimusyhteistyö on meille erittäin tärkeää. eSotet-tutkimusverkosto, joka kokoaa yhteen sote-palvelujen ja digitalisaation tutkijoita, on meille tärkeä kumppani. Olemme yhdessä Virtuaalisairaala-hankkeen kanssa olleet synnyttämässä verkostoa.

 
Kesä alkaa toivottavasti myös säiden puolesta pikku hiljaa lähestyä. Meillä on vielä paljon tehtävää ennen kuin lähdemme lomille, mutta jo tässä vaiheessa voi sanoa, että olemme ylpeitä siitä mitä olemme saaneet tähän mennessä aikaan. Syksystä tulee todella kiireinen ja jännittävä. Tulemme varmasti näkemään paljon onnistumisia, joista aiomme iloita. Tulemme varmasti myös kokemaan epäonnistumisia, joista opimme. Ja molempia aiomme jakaa täällä blogissa ahkerasti myös syksyllä, joten stay tuned.

PS. Jos olet osallistumassa ATK-päiville, tule poikkeamaan ODA Smoothie Barissa 23.5. kello 15-17 Finlandia-talon orkesterin lämpiössä! Järjestämme Smoothie Barin yhdessä Mediconsultin, Solitan ja Duodecimin kanssa ja siellä on mahdollista jutella eri asiantuntijoiden kanssa sekä kysellä lisää ODA:sta.

Teksti: Hanna Nordlund, projektijohtaja

 

eSote-tutkimus Suomessa

Suomessa tehdään aktiivisesti eSote-tutkimusta, ja käynnissä on samanaikaisesti useita erilaisia hankkeita. eSote-tutkimuskenttä on toistaiseksi erittäin hajanainen, ja toukokuussa valmistuva eSote-kartoitustyö tuo selkeyttä tähän.

Suomessa tehdään tällä hetkellä eSote-tutkimusta monessa eri tutkimuslaitoksessa ja monesta eri tutkimusnäkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio ja sen tutkimus yhdistää nyt eri alojen tutkijoita uudella tavalla miettimään asiakaskokemusta, liiketoimintamalleja, vaikuttavia hoitomuotoja ja muita digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia ja haasteita sosiaali- ja terveysalalla. Oman lisänsä tähän kenttään tuo myös erilaiset eSote-kehittämishankkeet. Yhteistä Suomen eSote-tutkimus- ja kehittämiskentällä on sen hajanaisuus. Työskentely alalla on hyvin aktiivista, mutta kenelläkään ei tunnu olevan kokonaiskäsitystä siitä, mitä kaikkea Suomessa eSote-alueella on meneillään.

Virtuaalisairaala 2.0- ja ODA-hankkeiden yhdessä perustaman eSote-tutkimusryhmän tavoitteena on koota eSote-tutkimusta tai kehittämistyötä tekevistä tutkijoista ja kehittäjistä (myöhemmin tutkijat) verkosto yhteisiä hankesuunnitelmia ja rahoitushakemuksia varten, lisätä tutkijoiden vuoropuhelua ja verkostoitumista. Teimme eSote-tutkimusryhmän toimeksiannosta pian julkaistavan selvityksen eSote-tutkimuksesta Suomessa.

Pyysimme suomalaisilta eSote-tutkijoilta tietoa käynnissä olevista eSote-hankkeista ja vastausten perusteella jaottelimme eSote-tutkimuksen kahdeksaan näkökulmaan ja niiden alakategorioihin (kuva).

eSote-tutkimusnäkökulmakuvio (©Hiltunen, Mukka, Hörhammer, Kaila 2017)

Tällä hetkellä käynnissä olevia eSote-tutkimushankkeita löytyi 29. Hankkeissa on mukana laajoja kokonaisuuksia, jotka sijoittuivat usealle tutkimusnäkökulmalle, ja toisaalta pieniä kokonaisuuksia, jotka keskittyivät yksittäisen tutkimusnäkökulman alakategoriaan. Identifioimistamme hankkeista eniten sijoittuu laatu, vaikuttavuus & arviointi- sekä asiakas- ja käyttäjälähtöinen palvelunkehittäminen –näkökulmiin, jotka tuntuvat olevan tutkijoiden erityinen kiinnostuksen kohde. Liiketoiminnan, yhteiskunnan ja etiikka & säätelyn näkökulmissa tutkimusaktiivisuus on alhaisinta.

Suomen terveysteknologian liiketoiminta on vilkasta, ja olemme siinä monia maita edellä. Liiketoiminnan tutkimuksen vähäisyys olikin yllättävää. Terveysteknologian liiketoiminta ja koko ala on melko tuore, joten on mahdollista, että terveysteknologioiden tutkimus on painottunut yksittäisten eSote-palveluiden kehittämiseen ja niiden hyötyjen osoittamiseen yksittäisen palveluntuottajan näkökulmasta. Tämä selittäisi myös laatu, vaikuttavuus & arviointi sekä asiakas- ja käyttäjälähtöinen palvelunkehittäminen -näkökulmien painotuksen.

eSote-palveluihin sisältyy paljon toiminnallisuuksiltaan erilaisia palveluita ja tämä fragmentoituneisuus yhdessä alan tuoreuden kanssa saattaa näkyä myös esimerkiksi etiikan & säätelyn tutkimuksen kehittymättömyytenä. Voidaan myös ajatella, että samojen eettisten normien tulisi ohjata sekä digitaalisin että perinteisin kanavin tuotettua palvelutuotantoa. eSote tuo kuitenkin väistämättä uusia kysymyksiä ja haasteita palveluntuotantoon, johon etiikan ja säätelyn tutkijoidenkin tulisi tuoda panoksensa.

__________________________________________________________________________________

Blogiteksti kirjoitettu pian julkaistavan eSote-kartoituksen pohjalta. Kirjoittaja on ollut työstämässä eSote-kartoitusta, toiminut eSote-tutkimusryhmän asiantuntijasihteerinä ja tutkii myös itse väitöskirjassaan ja työssään HEMA-instituutissa terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja.

Anna-Maria Hiltunen
TtM, Sh AMK
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
HEMA-instituutti
anna-maria.hiltunen@aalto.fi
hema.aalto.fi

 

Oirearviohackissa toukokuun 5. ja 6. kehitetään älykkäitä oirearviopalveluita

Omat digiajan hyvinvointipalvelut -hankkeessa (ODA) uudistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamalleja. Rakenteilla on sähköinen palvelukokonaisuus, joka hyödyntää sekä ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa että asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. ODAn myötä uudistuvat niin asiointi, tiedonsaanti kuin sote-ammattilaisten työpäiväkin.

ODA:ssa tehdään monia asioita uudella tavalla. Yksi kehittämisen tapa, jota ollaan päätetty ODA:ssa käyttää, on hakea uusia ideoita toteutukseen hackathonien avulla. Hackathon (voidaan kutsua myös nimellä hackday tai hack) on fasilitoitu tapahtuma, jonka tavoitteena on saada toimiva sovellus tai muu tuotos. Ratkaisu ei välttämättä täytä kaikkia mahdollisia kriteereitä, vaan sillä pyritään vain todentamaan idean toimivuus ja löytää parhaat mahdolliset ratkaisut. Konseptina hackathon tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää kokeilevalla tavalla, luoda osaajaverkostoja sekä mahdollistaa tehokasta yhdessä oppimista ja rikastaa näkökulmia, joista ratkaistavaa ongelmaa tarkastellaan.

Ensimmäinen ODA-hackathon järjestetään toukokuussa yhdessä Sitran kanssa Hämeenlinnassa. Tällöin keskitytään löytämään innovatiivisia ratkaisuja oirehavaintojen ja esimerkiksi kansalaisen aktiivisuuteen liittyvän, datan perusteella tehtävään koneelliseen päätöksenteon tukeen. Parhaimmilla ratkaisuilla on mahdollista päästä osaksi ODA-hankkeen kansallisia palveluja.

Tiimin työn tulos voi olla tapa käsitellä oirehavaintoja ja aktiviteettidataa tai sovellus, joka tuottaa näiden datojen perusteella asiakkaalle toimintasuosituksen, joka voi olla itsehoito-ohjeita tai suositus varata aika ammattilaiselle. Tarkoitus on viedä tapahtuman parhaat lopputuotokset tuotantoon osaksi tulevaa ODA-palvelukokonaisuutta. ODA-hackiin kutsutaan 5-10 tiimiä. Tapahtumaan voi ilmoittautua tiiminä tai yksin. Varsinaiset tiimit muodostetaan ennakkokarsinnan aikana.

Hackathoniin osallistumisesta maksetaan osallistujille kohtuullinen korvaus menetetystä vapaa-ajasta.
Näin mahdollistetaan ammattimaisesti toimivien tiimien osallistuminen. Parhaan toteutuksen tehneeltä tiimiltä (tai useammalta tiimiltä) voidaan hankkia varsinainen toteutus.

Tätä tilaisuutta ei kannata missata, kerää tiimi ja pistä päivä kalenteriin! Tapahtuma järjestetään toukokuun 5. ja 6.


Lisätietoja tapahtumasta:
Jaakko Korhonen, ODA-hanke, 050 328 5285, jaakko.korhonen@espoo.fi
Ville Koiste, Sitra, 0400 974 422, ville.koiste@sitra.fi

 

ODA- kehitystiimi – ensisilmuja havaittavissa!

ODA- kehitystiimi on elänyt intensiivistä ja mielenkiintoista alkuvuotta. Hankintapäätöksen jälkeen päästiin käärimään hihat ja tarttumaan toimeen! Talven taittuessa kevääksi vauhti kiihtyy, kädet ovat upotettuna multaan ja olemme askeleen lähempänä ensimmäisiä makupaloja.

ODA2 Toimittajakonsortio – Mediconsult Oy ja Solita Oy

Konsortiohan muodostuu yhdistelmästä raudanlujaa ymmärrystä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäosaamista ja teräksistä käyttöliittymäsuunnittelua ja toteutusta. Mediconsult Oy:n vuosikymmenien kokemus suomalaisesta sosiaali- ja tietojärjestelmäkentästä yhdistyy nyt Solita Oy:n digitaalisen palvelujen kehityskulttuuriin. Hanketoimiston tiiviissä ohjauksessa tapahtuva kehittäminen tapahtuu scrum- menetelmiä käyttäen. Käytännössä tämä tarkoittaa tiimin jatkuvaa kommunikointia keskenään fyysisestä sijainnista riippumatta ja kahden viikon kehityssykleissä kurinalaisesti edeten. Valtavan taustatyön tehnyt hanketoimisto ja kaikki ODA- hankkeeseen tähän asti kortensa kekoon kantaneet ovat luoneet sen mallin, jonka mukaan kehitystiimi nyt rakentaa konkreettista ODA-palvelua.


Uudella otteella vai perinteisellä reseptillä?

Ketteryys ja avoimuus nousivat kärkiteemoiksi hankintavaiheessa eivätkä jääneet hankintavaiheen sanahelinäksi. Työkokeella testattiin toimittajakandidaattien kykyä luoda parissa viikossa tuote prototyyppi, joka innovatiivisesti käyttää olemassa olevaa kansallista palveluinfraa ja on käyttäjälle selkeä, yksiselitteinen ja ohjaava.

Ketteryydestä ja innovatiivisuudesta palkittiin ja näille kyvyille on ollut käyttöä myös ODA- kehityksen ensimmäisen elinvuoden alkutaipaleella.

Mikä eroaa aiemmin tehdystä? ODA-projektissa tuoteomistaja on aidosti mukana päivittäisessä tekemisessä ja käytännössä koko ajan tavoitettavissa. Tuoteomistaja johtaa yhdessä scrum masterin kanssa kehitystiimiä ja auttaa tiimiläisiä keskittymään asioihin jotka ovat tuotteen ”potkulauta”- version rakentamisessa olennaisia. Lisäksi aikaisempaan, perinteiseen tekemiseen verrattuna ODA- hankkeessa on menty etupainotteisesti toimintamallimuutos – ei teknologia edellä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ODA- projektipäälliköt ovat organisaatioissaan panostaneet käyttäjätarinoiden kirjoittamiseen ja miettineet prosessin ensin toimintamuutoksen kannalta – teknologia palvelee ja seuraa käyttäjien miettimiä toimintamallimuutoksia.


Virtuaalitiimi Hands on!

Hands on eli kädet savessa on tässä yhteydessä erittäin kuvaava termi kertomaan tekemisestämme.

Virtuaalitiimi työskentelee Kuopiossa, Tampereella ja Helsingissä. Virtuaalityövälineet kuten pikaviestimet ja chatit mahdollistavat jatkuvan ja reaaliaikaisen kommunikoinnin. Aika ajoin koko tiimi pitää ”boot campia” joko Kuopiossa tai Tampereella, jolloin päästään kasvokkain käymään haastavimpia asioita läpi. Uutta syntyvää ODA- koodia päivittyy sivustolle https://github.com/omahoito/rfc/issues.

Keskustelevasta ja avoimesta yhteistyöstä ja nopeasta ongelmanratkaisusta toimittajakonsortio saikin maininnan jo työkokeen aikana.


Ensimmäiset leskenlehdet!

Kuten kaikki uuden luominen, myös hankalia hetkiä mahtuu mukaan mutta määrätietoisesti pääsemme eteenpäin. Koska tiimin jäsenet olivat jo työkokeen ajoilta tuttuja toisilleen, tositoimien alkaessa jää suli alta aikayksikön ja homma pääsi virtaamaan eteenpäin esteettä. Vaikka kevät joskus ottaakin takapakkia, on raastavalta takatalvelta ODA:ssa säästytty. Noudatetut avoimuuden periaatteet pitävät huolen siitä, että tekeminen kestää jatkuvasti lisääntyvää päivänvaloa.

Maltetaan mielemme, kevään ensisilmuja on jo nähtävissä ja niistä myöhemmin lisää!


Teksti: ODA-kehitystiimi Mediconsult ja Solita
 

Kevät tulee ja niin tulee muuten ODA:kin

ODA-palvelujen sisältöjä, sote-uudistuksen ja valinnanvapauslakiluonnoksen pohdintaa, tiimien muutosvalmennuksia ja yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Siinä muutamia päällimmäisiä asioita, joita ODA-hanketoimiston työlistalta löytyy tällä hetkellä.

ODA-palvelujen ensimmäiset oirearviot eli Oma-arviot ovat valmistumassa lähiaikoina. Näiden sisältöjä ja käyttöliittymiä palvelumuotoillaan ammattilaiskäyttäjien kanssa maalis-huhtikuussa. Asiakaskäyttäjien kanssa palvelumuotoilua tehtiin jo syksyllä. Saadun palautteen perusteella hiomme käyttöliittymiä, sisältöjä ja tekstejä vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeita ennen kuin varsinaiset pilotit aloitetaan. Ensi vaiheessa ODAssa valmistuu 13+4 Oma-arviota. Näitä ovat: selkäkipu, olkapään kipu ja polven oireet, närästys, peräaukon oireet ja ripuli(n oireet), hengitystietulehduksen kriittiset oireet, yskän, kurkkukivun ja korvatulehduksen oireet sekä päänsärkyyn, silmätulehduksen oireisiin, virtsatieinfektion oireisiin liittyvät arviot. Sosiaalipalvelujen Oma-arvioista valmistuu omaishoidontuen, henkilökohtaisen avun sekä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetustuen arviot. Uusia Oma-arvioita toteutetaan kysynnän mukaan jatkokehitysvaiheessa.

Hyvinvointitarkastuksen eli Omavointi-palvelun sisältöä on myös työstetty viime viikkoina ahkerasti yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä on pohdittu sitä, miten asiakkaan toimintakykyä pitäisi mitata. Toimintakyvyn mittaamisen pitää lähteä asiakkaan tarpeista ja kuvata asiakkaan tilannetta hänen omasta näkökulmastaan mahdollisimman hyvin. Valmiiden mittareiden ongelma on geneerisyys, kun taas vapaata tekstiä on haastavampi analysoida automaattisesti ja kiinnittää se rakenteiseen tietoon. Olemme käyneet läpi lukuisia erilaisia mittareita. Viimeksi olemme tutustuneet muun muassa THL:n toteuttamaan Toimintakykyni, mICF-sovellukseen, jonka avulla käyttäjä valitsee toimintakykynsä nykytilaa ja siihen vaikuttavia ympäristötekijöitä pudotusvalikoiden avulla. Tilanteen arviointi tapahtuu joko asteikolla, sanallisesti tai valokuvilla. Sovellus sitoo annetut vastaukset toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainväliseen ICF-luokitukseen. Sovelluksen testausvaiheen materiaaleihin voi tutustua THL:n sivuilla osoitteessa: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/asiakaslahtoinen-icf-pohjainen-mobiili-arviointityokalu-micf-kaytettavyystutkimus

Toiminnallisen muutoksen aikaansaaminen on ODA:n tärkein tavoite. Sähköiset palvelut tukevat ja mahdollistavat muutoksen. Yli kolmekymmentä pilottitiimiä on valmennettu kehittämään asiakastyön prosessejaan Lean-periaatteiden mukaisesti ja valmennukset ovat tuottaneet positiivisia muutoksia piloteissa. Oulu on käynnistänyt akuuttivastaanoton sähköisen ajanvarauksen, jolla vähennetään asiakkaan jonottamista puhelimessa ja kohdistetaan ammattilaisten resurssia ajanvarausta tuottavampaan työhön. Joensuun pitkäaikaistyöttömän palvelutarpeen arviointi tehdään nyt moniammatillisesti, jolloin asiakkaiden luukuttaminen ja turhat käynnit vähenevät. Turun ulkomaalaistoimistossa käyttöönotetun, asiakkaan omalla kielellä tarjottavan sähköisen terveystarkastuksen esitietolomakkeen avulla vastaanottoaikaa on pystytty pienentämään 1,5 tunnista tuntiin ja ammattilainen pystyy auttamaan useampia asiakkaita. Nämä ja monet muut hyvät muutokset motivoivat pilotteja jatkamaan asiakastyön prosessien hiomista asiakasystävällisempään suuntaan.

Valinnanvapauslaki on saanut viime viikkoina erittäin paljon uutisaikaa ja keskustelu käy kuumana myös sosiaalisessa mediassa. Kuten ministeri Rehula taannoin totesi, tämä on suurin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Suomessa sitten terveyskeskusmallin luomisen, joten ei ihme, että tässäkin pätee sama kuin muissakin muutostilanteissa eli herättää tunteita laidasta laitaan. Myös ODA:ssa käymme valinnanvapauteen liittyvää lakiluonnosta läpi ja otamme kantaa ODA-palvelujen mahdollisuuksiin valinnanvapauden maailmassa, jossa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi tarvitaan yhtenäisiä tapoja arvioida hoidon- ja palvelutarvetta sekä suunnitella asiakkaan hoidon ja palvelun kokonaisuutta tilanteessa, jossa palveluketjuissa on yhä useampia tuottajia.

Yhteistyötä mm. Virtuaalisairaalan kanssa on jatkettu tiiviisti ja mietitty erityisesti Naistalon ja ODA:n välistä yhteistyötä. Olemme yhteisissä keskusteluissa tunnistaneet asiakkaan hoitopolulla erityisesti “nivelkohdissa” yhteistyön tiivistämisen tarpeen. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että kansalliset palvelut muodostavat sähköisiä palveluketjuja, joissa asiakkaan palvelukokemus säilyy yhtenäisenä hänen siirtyessään palvelusta toiseen. Yhteistyö muiden kärkihankkeiden kanssa vie aikaa, mutta auttaa löytämään yhteisen polun, jotta hankkeisiin laitettava raha saataisiin entistä paremmin tuottamaan hyötyä nimenomaan asiakkaille.


Teksti: ODA:n hanketoimisto

Epävarmuuden sietoa

Uusi vuosi on alkanut ODA-projektissa vauhdikkaasti ja tulevien viikkojen ja kuukausien aikana tulee tapahtumaan paljon: teknisten tietomallien ensimmäiset versiot valmistuvat kommenteille, ODA-palvelujen sisällöt valmistuvat ja olemme käynnistäneet yhteistyötä toisten kärkihankkeiden kanssa. ODAssa mukana olevat 14 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä valmistautuvat käyttöönottoihin ja pilotteihin. Toiminnallinen muutos asiakasprosesseissa on hyvässä vauhdissa.

ODA:ssa monia asioita tehdään eri tavalla kuin ennen. Ketterä kehittäminen tuo epävarmuuden tunteen heti näkyville, koska tuotoksia ja aikatauluja ei voida kiinnittää heti.  Vesiputousmalliseen kehittämiseen verrattuna epävarmuus siis siirtyy aikaisempaan vaiheeseen. Aikaisemmin jännitettiin vasta lähellä deadlinea, että ehditäänkö aikataulussa ja mitä kehitysprosessista tulee ulos. Tuotoksia viedään nopeasti käyttäjille ja reagoidaan palautteeseen.

 

Sovelluskehitystä on tehty nyt noin kuukausi Mediconsultin ja Solitan kanssa. (FHIR) -tietomalleista julkaistaan tällä viikolla ensimmäiset versiot. Niihin voi julkaisun jälkeen tutustua osoitteessa: https://github.com/omahoito/rfc/ Samoin muu ODA-lähdekoodi avoimilta osiltaan julkaistaan jatkossa täällä: https://github.com/omahoito

ODA:n sisältöjenkin osalta työtä tehdään edelleen täysillä. Lääketieteelliset sisällöt eli oirearviot, päätöksentuki ja hoitosuunnitelmapohjat ovat Tietämyskannan toimittajalla Kustannus oy Duodecimilla työn alla. ODA:n omien toimijoiden vastuulla olevia, sosiaalihuoltoon liittyviä sisältöjä työstetään kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Sisältöjen osalta tehtiin ensimmäiset palvelumuotoilukierrokset syksyllä ja näiden palautteiden perusteella on tehty osin isojakin muutoksia. Ammattilaisten palvelumuotoilukierros on juuri käynnistymässä.  

Sisältötyön osalta terveydenhuolto ja sosiaalihuolto ovat hyvin erilaisessa lähtötilanteessa. Terveydenhuollossa on pitkän tutkimustyön tuloksena syntynyt vahvaa näyttöä siitä, että tietty hoitomuoto vaikuttaa tietyllä tavalla tiettyyn sairauteen. Samoin on olemassa hoitosuositukset. Älykkäiden palvelujen rakentaminen on näin eri pohjalla kuin sosiaalihuollossa, jossa vastaavanlaista näyttöä ei ole. Tyhjästä ei kuitenkaan sosiaalihuoltoon liittyvässä sisältötyössä tarvitse lähteä. Sosiaalihuollon ilmiöitä on tutkittu paljon. Tämän vuoksi yhteistyö muiden kärkihankkeiden sekä THL:n ja yliopistojen kanssa on tärkeää, jotta jo olemassa olevaa tutkimustyötä ja siitä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää ODA:n sisältötyössä. Olemme käynnistäneet yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa eSotet-tutkimusverkoston, jotta saamme parhaan mahdollinen tuen työllemme. Tutkijat puolestaan saavat erittäin kiinnostavaa dataa. Tutkimusverkostoon haetaan uusia tutkijoita koko ajan.

 

Tällä hetkellä on käynnissä runsaasti projekteja, jotka työskentelevät osittain samojen asioiden parissa. Yhteistyö on tärkeää, jotta asiakkaiden näkökulmasta muodostuu loogisia ja saumattomia palveluketjuja. Virtuaalisairaala-hankkeen kanssa on pidetty useita arkkitehtuuriin ja asiakaspolkuihin liittyviä työpajoja. Uusia yhteistyökumppaneita on saatu mukaan, mm. toisista kärkihankkeista. Yhteistekemistä on aloitettu THL:n (Lasten ja perheiden palvelut), Sydänliiton (Neuvokas perhe, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) ja UKK-instituutin (VESOTE, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) kanssa. Lisäksi yhteinen kohderyhmä on tunnistettu I&O-kärkihankkeesta OSSI-hankkeen kanssa.

Vaikka ketterän kehittämisen mukanaan tuoma epävarmuus onkin haastava toisinaan hallita, keinoja sietokyvyn lisäämiseksi on hyvä pohtia joko itsekseen tai porukalla. Jo nyt piloteissa tehty työ on osoittanut meidän olevan oikealla tiellä eli ei siitä pienestä epävarmuudesta pidä olla ihan mahdottoman huolissaan.

 

Teksti: ODA:n hanketoimisto

Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi

Kasvavassa määrin törmätään perusterveydenhuollossa iäkkäiden kognitiivisen toimintakyvyn ongelmiin. Kognitiivinen toimintakyky käsittää oppimisen, muistin, tiedon käsittelyn, kielellisen oppimisen ja toiminnan ohjauksen.  Toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää, mutta hoitoon hakeuduttaessa tilanne voi olla jo kriisiytynyt. Itse suoritettava ja kotona tehtävä älykäs arviointi helpottaisi varhaista puuttumista kognitiivisen toimintakyvyn ongelmiin. Yhteistyössä ODA:n kanssa syntyi opinnäytetyö, jossa kognitiivisen toimintakyvyn arviointia tarkasteltiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa keskittyen digitaalisiin lähtökohtiin.

Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi on Suomessa pääasiassa neuropsykologien tehtävä. Testien lisäksi arviointiin käytetään haastattelua. Olemassa on myös seulontatutkimuksia, joista Suomessa asemansa ovat vakinaistaneet parhaiten MMSE ja CERAD. Asiakaskeskeisen toimintamallin kannalta paras ratkaisu olisi kuitenkin älykäs potilaan itsenäisesti suorittama mittari. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus pureutui tarkastelemaan olemassa olevia digitaalisesti toteutettavia kognitiivisen toimintakyvyn mittareita tarkoituksenaan tuottaa lisää tietoa ODA:n käyttöön. Tavoitteena oli löytää näyttöön perustuvia mittareita, joiden avulla saadaan tuotua hyötyä potilaiden ja asiakkaiden kognitiivisen toimintakyvyn omahoidon alueelle. Tutkimusongelma muodostettiin kolmen kysymyksen kautta.

1. Miten kognitiivista toimintakykyä arvioidaan?
2. Millaisia näyttöön perustuvia kognitiivisen toimintakyvyn mittareita on olemassa ja mihin tarkoitukseen ne on tehty?
3. Millaisia mittareita on olemassa kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin digitaalisesti ilman asiantuntijan läsnäoloa?

Tuloksena kirjallisuuskatsauksessa päädyttiin kuvailemaan kahdeksaa kognitiivista toimintakykyä arvioivaa mittaria, joista kuusi oli tällä hetkellä toteutettavissa ilman asiantuntijan läsnäoloa. Kaksi mittaria, jotka eivät täyttäneet tätä kriteeriä, olivat MMSE ja CERAD. Kyseiset mittarit otettiin mukaan niiden Suomessa omaavan asemansa vuoksi. Alla oleva kuvio havainnollistaa mittareiden valintaprosessia. Mittareita yksilökohtaisesti käsittelevän tekstin lisäksi työstettiin mittareiden ominaisuuksia vertaileva taulukko.

Mittareiden valintaprosessi

                                                                     

Kirjallisuuskatsauksessa käsitellyt mittarit

Opinnäytetyö on luovutettu ODA:n käyttöön joulukuussa 2016, mutta varsinainen julkaisu tapahtuu vuoden 2017 alussa. Opinnäytetyö tulee kaikkein nähtäväksi osoitteeseen http://theseus.fi/.

Opiskelijana ODA-projektissa mukana oleminen on ollut hieno tilaisuus olla osana sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystä asiakas- ja potilaskeskeiseen toimintamalliin. Erityisen kiitoksen minulta ansaitsevat kaikki opinnäytetyötä ohjanneet sekä vertaisarvioineet. Kaikille onnea ja menestystä alkaneelle vuodelle!

Teksti: Mikael Juoperi, sairaanhoitajaopiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Henkilökohtaista palvelua verkossa

Mediconsult Oy:n ja Solita Oy:n ryhmittymä on valittu ODA:n tekniseksi toteuttajaksi. Kustannus Oy Duodecimin toteuttaa palvelun taustalla olevan tietämyskannan ja algoritmit.

ODA – Omat digiajan hyvinvointipalvelut

Lokakuusta 2018 alkaen sosiaali- ja terveyspalveluja saa nopeasti ja helposti ympäri vuorokauden sähköisen ODA-kokonaisuuden valmistuttua.

ODA tulee mullistamaan perinteiset hyvinvointipalvelut. Se tuo sote-ammattilaisten osaamisen ja palvelut suomalaisten käyttöön verkossa ympäri vuorokauden. ODA-kokonaisuuteen kuuluvat älykkäät oire- ja hyvinvointiarviot, hyvinvointitarkastukset ja -valmennukset sekä hyvinvointisuunnitelma. Ne ohjaavat asiakasta oikean tiedon ja palvelun äärelle sekä auttavat mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa.

Mediconsult Oy:n ja Solita Oy:n ryhmittymä tekniseksi toteuttajaksi

KL-Kuntahankinnat Oy:n järjestämään kilpailutukseen osallistui kolme palveluntuottajaa. Hankinnan vertailuperusteina olivat hinta (50 %) sekä laadun osatekijöinä projektisuunnitelma ja toimitusvarmuus (15 %) sekä työkoe (35 %).

Työkokeessa tarjoajat pääsivät esittämään osaamistaan käytännössä toteuttamalla verkkoon sovelluksen, jonka avulla kurkkukipua poteva henkilö saa tarpeellisen ohjeet itsehoitoon tai ohjeistuksen hakeutua hoitoon.

Mediconsult ja Solita aloittavat ODAn teknisen toteutuksen tiiviissä yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin kanssa, joka puolestaan toteuttaa palvelun taustalla olevan tietämyskannan ja algoritmit.
Seuraavaksi KL-Kuntahankinnat kilpailuttaa ODAn käyttöpalvelut.

Lisätietoja
projektijohtaja Hanna Nordlund, Espoon kaupunki, p. 043 825 7275, hanna.nordlund@espoo.fi
hankinta-asiantuntija Harri Ojala, ict, KL-Kuntahankinnat Oy, p. 050 468 6738, harri.ojala@kuntahankinnat.fi

Tiedote on julkaistu alunperin espoo.fi -sivustolla

Mitä uutta ODA tuo yläkouluikäisten oppilashuoltoon?

Kuopiossa on kolmetuhatta yläkouluikäistä nuorta, joiden elinolosuhteista, terveydestä ja hyvinvoinnista on olemassa valtavasti tietoa. Onko tieto kuitenkaan käytettävissä silloin kun sille olisi nuoren ja hänen hyvinvointinsa näkökulmasta eniten tarvetta? Esimerkiksi Sotkanetin tilastot tietävät kertoa meille, että vuonna 2013, siis kolme vuotta sitten, yhteensä 7 % kuopiolaisista kasi- ja ysiluokkalaisista oli kokeillut laittomia huumeita vähintään kerran. Hyvinvointiin liittyviä riskejä on siis olemassa mutta se ei auta nuorten parissa työskenteleviä aikuisia tunnistamaan niitä nuoria, jotka ovat erityisesti avun tarpeessa. 

Entä jos ennen terveydenhoitajan tarkastusta nuoren pitäisi täyttää hyvinvointikysely niin, että kyselyn tiedot ovat terveydenhoitajan käytettävissä ennen tarkastukseen menoa? Terveydenhoitajan ei tarvitse aloittaa kirjaamistyötä alusta asti ja samalla jää aikaa kuunnella ja kysyä, mitä nuorelle oikeasti kuuluu. Nuoren näkökulmasta hankalista asioista voi olla helpompi kertoa sähköisellä lomakkeella kuin ottaa ne itse puheeksi esimerkiksi terveydenhoitajan luona asioidessa. Sähköisen tarkastuksen tiedot antavat kuitenkin ammattilaiselle mahdollisuuden nostaa hankalatkin asiat esiin.

Jos sitten tarkastuksessa löytyy huolenaiheita, käy nuoren näkökulmasta pahimmillaan niin, että hän joutuu selittämään samat asiat useaan kertaan eri ammattilaisille. Hyvinvointitarkastus voi toimia myös tiedonsiirron välineenä eri ammattiryhmien välillä. Nuoren kanssa voidaan myös sopia seurannasta eli hän käy täyttämässä kyselyn soveltuvilta osin uudelleen sovitun ajan kuluttua. Sähköiseen tarkastukseen voidaan myös yhdistää erilaisia tukipalveluita, joita on jo nyt saatavilla mutta tieto niistä on hyvin hajanaista. Sähköiset hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät palvelut sopivat erittäin hyvin haja-asutusalueella asuville nuorille. Kyselyyn voidaan yhdistää suoraan sopivaan palveluun tai tietoon ohjaus niin, että nuoren ei tarvitse itse valita, mikä googlen antamista vastuksista on luotettavin ja hänen tilanteeseensa sopivin.

Mikä muu muuttuu ammattilaisten työssä hyvinvointitarkastuksen myötä? Oppilashuollossa ei tarvitse seurata aiempien vuosien tilastoja ja miettiä, kuinka voidaan tavoittaa ne nuoret, joilla on hyvinvointiin liittyviä ongelmia. ODA:n hyvinvointitarkastuksen avulla nuorten hyvinvointiin liittyvät riskit on helpompi tunnistaa ja ottaa puheeksi ammattilaisen luona asioidessa. Näin nuori saa tarvitsemansa avun ajoissa ja palveluiden vaikuttavuus lisääntyy.

Kirjoitti Kuopion projektitiimi

Toimintaky lähestymistapana pitkäaikaistyöttömien hyvinvointiin

Joensuun osaprojektissa testaamme ODA-tuotteita pitkäaikaistyöttömillä asiakkailla. Olemme pohtineet, mitä asioita tulisi erityisesti työttömiltä kysyä mm. sähköisessä hyvinvointitarkastuksessa. Loppujen lopuksi emme ole löytäneet kovin paljon eroja siihen, mitä tulisi kysyä keneltä tahansa, jonka hyvinvoinnin kokonaisuutta ollaan kartoittamassa. Ihmisen toimintakyky koostuu psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Kokonaisuuteen voi liittää myös toimintaympäristön, jossa olemme ja elämme. Työkyvyn voi taas ajatella olevan osa toimintakyvyn kokonaisuutta. Toimintakyvyn näkökulma auttaa meitä tarkastelemaan ihmisen tilannetta muutenkin kuin työttömyyden leima asiakkaan otsassa. ODA mahdollistaa meille tämän uuden lähestymistavan digitaalisesti.

Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömän palvelut ovat yleisesti aika lailla hajallaan ja taustavaikuttaja työttömyyden ”hoitoon” voi olla taloudellinen. Työttömien palvelut ovat usein kunnittain hieman eri tavoin järjestetty, mutta yhteistä on ainakin se, että tällä hetkellä kunnat maksavat yli 300 päivää työttömänä työmarkkinatuella olleen henkilön työmarkkinatukilaskusta 50 prosenttia ja yli 1000 päiväläisen osalta jopa 70 prosenttia. Työmarkkinatukilaskun pienentäminen onkin ollut Joensuun osaprojektin lähtökohta. Matkan varrella olemme kuitenkin fokusoineet projektin tavoitteen pitkäaikaistyöttömän hyvinvoinnin parantamiseen. Oletus on, että työttömän ihmisen toimintakyvyn parantuessa myös työllistymisedellytykset paranevat. Jos ihminen saa töitä, pääsee koulutukseen tai aloittaa esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan, hän poistuu työmarkkinatukilaskulta. Työttömän asiakkaan hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeintä on löytää sopiva ratkaisu juuri hänelle, jolloin se on pidemmällä tähtäimellä vaikuttavaa myös kunnalle.

Joensuun projektissa olisi vähemmän haasteita, jos alueellamme olisi tarjota kaikille työtä tarvitseville heille sopivaa työtä. Heinäkuussa 2016 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 18,7 %, joka on maamme korkeimpia. Työpaikkojen lisääntyminen ei kuitenkaan pelkästään ratkaise työttömyyttä millään muullakaan alueella. Osa pitkäaikaistyöttömistä tarvitsee monen asiantuntijan apua, jossa kokonaisuuden hallinta ja ensisijaisen ongelman tunnistaminen ajoissa ja oikein korostuu. Jos pitkäaikaistyöttömän akuutein ongelma on esimerkiksi vaikea unettomuus tai perheen isot taloudelliset huolet, työllistämistoimet eivät ole juuri siinä hetkessä keskiössä. Ihmisen perustarpeista tulee huolehtia ensin. Haasteena tällä hetkellä on, että osa ihmisistä on ollut työttömänä niin pitkään, että työllistyminen moninaisten ongelmien vuoksi on jo täysin epärealistinen haave. Meidän tulisikin keskittyä ennakoimaan työttömäksi jäävien hyvinvointipulmia, jotta perusasioiden puutteet eivät muodostu työllistymisen esteeksi.

Olemme havainneet, että ihmiset ovat tottuneet kertomaan tietynlaisia asioita tietyille tahoille: lääkärille puhutaan terveyspulmista, sosiaalityöntekijälle velka-asioista ja te-toimistossa työstä. Kaikki nämä asiat liittyvät ihmisen hyvinvointiin. Työntekijät taas lähestyvät asiakkaan tilannetta omien professioiden ja organisaatioiden näkökulmasta. Tässä kuviossa saattaa ihan tahattomasti jäädä asiakkaan ongelman juurisyy tunnistamatta. Kellään ei välttämättä ole käsitystä asiakkaan kokonaistilanteesta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tästä syystä Joensuun osaprojektissa kokeillaan yhteistä avuntarpeen arviointia, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työllisyysyksikön työntekijät tapaavat asiakkaan yhdessä. Kyse on yhteistoiminnasta, jossa pyritään asiakkaan kanssa synnyttämään ymmärrys hänen kokonaistilanteesta. Tällä tavoitellaan myös asiakkaan prosessin nopeampaa käynnistymistä verrattuna aikaisempaan toimintamalliin, jossa asiakas käy yksittäin eri työntekijöiden vastaanotolla. Tällekin mallille lienee edelleen paikkansa, mutta haluamme testata, mitä lisäarvoa yhteisarviointi asiakkaalle tuo.

Alustavia havaintoja on siitä, että yhteisessä tapaamisessa päästään helpommin juurisyyn äärelle. Esimerkiksi sosiaalityöntekijä haluaa tarkentaa asunto-asiaa, eikä tyydykään vastaukseen, että ”asun rivitalossa”. Selviääkin, että itseasiassa talo on menossa alta vuokrarästien takia. Yhteisessä tapaamisessa tietoa yhdistetään. Toinen työntekijä kysyy asiaa, joka ei muille tullut mieleen, mutta voi olla ratkaiseva asiakkaan prosessin etenemisen kannalta. On eri asia laittaa asiakkaan asia tiedoksi toiselle työntekijälle, kuin käydä asiaa yhdessä läpi asiakkaan kanssa. Tapaamisessa sovitaan myös siitä, kuka on asiakkaan vastuutyöntekijä. Näin muiden ei tarvitse huolehtia asiakkaan asiasta ennen kuin seuraavan kerran, kun tarvitaan muiden ammattilaisten tukea. Asiakkaan suunnitelmasta voi tarkistaa tilanteen etenemisen. Yksinkertaista sinänsä, mutta ei arkipäivää. Valitettavasti esimerkiksi erilliset tietojärjestelmät eivät vielä tätä toimintaa riittävästi tue.



Kuva: iStock

Tulevaisuudessa tavoittelemme, että ihminen voi kotona rauhassa täyttää sähköisen hyvinvointitarkastuksen, jossa huomioidaan toimintakyvyn kaikki osa-alueet, ja saada neuvoja hyvinvointivajeiden ratkaisemiseen myös ilman viranomaisen luo päätymistä. Tavoitteena on, että hän voi arvioida omaa tilannettaan oltuaan vain päivän työttömänä ja kenties tunnistaa ajoissa omia hyvinvointiriskejään, jotka heikentävät työllistymisedellytyksiä. Sähköisellä hyvinvointitarkastuksella tavoitellaan myös niitä ihmisiä, joiden on vaikea kertoa niistä oikeista pulmistaan viranomaiselle kasvokkain. Työntekijät voivat hyödyntää asiakkaan täyttämää hyvinvointitarkastusta etukäteen valmistautuessaan tapaamiseen, jossa lähtökohtana on apua tarvitseva ihminen.

Teksti: Jaana Kurki, Joensuun osaprojektin projektipäällikkö

Kaikessa tekemisessä alku on tärkein

Otsikon lauseen olisi aivan yhtä hyvin voinut tokaista mäkihyppääjälegendakin, mutta filosofi Platon ehti ensin. Paras miete tai toteamus on yksinkertainen, kiteytetty, puhutteleva. Se jää mieleemme ja herättää meidät ajattelemaan, nostattaa jopa tunteita. Jos näemme asian itseämme koskettavaksi, koemme voimaantumisen: ”Tuo on niin totta. Noin minäkin ajattelen. Noin minäkin haluan tehdä!”.

Osaisimmekohan me käyttää tällaisia viisauksia oman työmme kehittämiseen ja kansalaisten terveyden hyväksi?

Terveydenhuollon toimijat kertovat, että joskus tai jopa melko usein tulee tunne, että ihmisille ns. ”mikään ei mene perille”. Mistä ihmeestä tämä voi johtua? Suomihan on täynnä koulutettuja ihmisiä. Jokaisen kansalaisen perustiedot ja -taidot ovat huippuluokkaa maailman mittapuussa. Minullekin muistuu mieleeni diabeetikko, joka vastaanotolla avautui vuosien ihmetyksestään: ”Sitä minä vaan kummastelen, että verensokeri nousee aina kun syön!”. Tällaisessa tilanteessa hämmennys valtaa mielen. Missä vika piilee? Olisiko meidän tarpeen tehdä jotakin toisin? Pitäisikö kenties pohtia niitä alkuaskeleita sairastamisen opettelussa?

Vastaanotolla keskustellusta ainakin puolet unohtuu, tai sitä ei ole edes kuultu. Potilasta jännittää, aina. ”Mikä ihme minua vaivaa? Elän sairauden kanssa ilmeisesti seuraavat vuosikymmenet ja nyt saan neuvot tähän kujanjuoksuun. Yritän pinnistellä, jotta muistan edes tärkeimmät asiat. En tosin oikein saa selvää puheesta, kun kuulokin on huono, ja lääkärikin ulkomailta. Apua! Onneksi se jäi mieleen, että tabletit on otettava ja vuoden päähän sovittiin uusi käynti. Unohdinkohan jotakin? No, kysyn vuoden päästä sitten.”

Edellä kuvatun ongelman ymmärtämiseksi on oivallettava, että sairaudet ovat äärimmäisen outoja kaikille muille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Ihmiset eivät useinkaan tiedä niistä sen enempää kuin ”sika lentämisestä”. Ei pidä ihmetellä. Kukapa terveenä ollessaan selvittäisi sairauksien saloja itselleen? En minäkään ota selvää siitä millaisia vikoja mikroprosessoriin voi tulla. Vaikka käytän sitä päivittäin!

Hanke on jo vahvasti liikkeellä, mutta siitä huolimatta uskallan sanoa, että olemme alkutaipaleella. Pitäkäämme mielessä tuo Platonin miete: kaikessa tekemisessä alku on tärkein. Tekeillä on paljon erilaisia digitaalisia ohjeita, lomakkeita, terveysvalmennusta, oirekartoitusta ym. Näiden toteutuksessa on oltava kirkkaana mielessä se ketä varten niitä rakennamme. Teemoiksi ehdotan noita hyvän mietteen perusteita. Josko ihmiset ottaisivat yksinkertaiset, riittävästi kiteytetyt ja heitä puhuttelevat palvelut innolla käyttöönsä ja saisimme heillekin hyvän alun tärkeässä asiassa. Ehkäpä tuon diabeetikonkin kysymys jää kysymättä muutaman vuoden kuluttua, kun hän saa valmennusta asiaansa helposti omassa kodissaan niin paljon kuin tarvitsee. Toivotaan näin.  

Tekstin on kirjoittanut Jukka Karjalainen

Tampereen ODA-projektiryhmän jäsen

Kustannus Oy Duodecim toimittaa tietämyskannan kansalliseen sähköiseen sote-palvelukokonaisuuteen

Lokakuussa 2018 sosiaali- ja terveyspalveluja voi saada nopeasti ja esteettömästi ympäri vuorokauden kaikkialla Suomessa. 14 kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteisessä ODA-hankkeessa kehitetään sähköinen sote-palvelukokonaisuus, joka tuo yhteen potilas- ja asiakastietojärjestelmien tiedot, asiakkaan itse tallentamat arviot ja seurantatiedot sekä tietämyskannan, joka tekee päätelmiä em. tietojen perusteella. Kun palvelukokonaisuus valmistuu, se on kaikkien kuntien käyttöönotettavissa ilman kilpailutusta. Palvelukokonaisuudelle etsitään vielä nimeä.

Henkilökohtaista palvelua sähköisesti

ODA-hankkeessa kehitettävään sähköiseen palvelukokonaisuuteen kuuluvat älykkäät oirearviot, älykkäät hyvinvoinninarviot, hyvinvointitarkastukset ja -valmennukset sekä hyvinvointisuunnitelma. Ne ohjaavat käyttäjänsä oikean tiedon äärelle, auttavat ongelmatilanteiden ratkaisemisessa, antavat toimintasuosituksia ja ohjaavat tarkoituksenmukaisen palvelun pariin. Palvelu perustuu käyttäjän omiin tietoihin ja on siten aina henkilökohtaista.

Kustannus Oy Duodecim voitti kilpailutuksen ensimmäisen osan

KL-Kuntahankinnat Oy kilpailuttaa sähköiseen palvelukokonaisuuteen tarvittavat tekniset ratkaisut kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailutettiin palvelun älykkyyden mahdollistava tietämyskanta ja algoritmit, joiden toimittajaksi kesäkuussa tehdyllä hankintapäätöksellä valittiin Kustannus Oy Duodecim. Lopullinen puitesopimus on tarkoitus allekirjoittaa elokuun aikana.

Toisessa vaiheessa kilpailutetaan järjestelmän tekninen toteutus. Keväällä pyydettyjen osallistumishakemusten perusteella KL-Kuntahankinnat Oy on päättänyt jatkaa neuvotteluja neljän toimijan kanssa: CGI Suomi Oy, Fujitsu Finland Oy, Mediconsult Oy:n ja Solita Oy:n muodostama ryhmittymä sekä Tieto Finland Oy:n ja Tieto Healthcare & Welfare Oy:n muodostama ryhmittymä. Toisen vaiheen kilpailutus viedään loppuun vuoden 2016 aikana.

Sähköinen palvelukokonaisuus muuttaa toimintatavat

Sähköinen palvelukokonaisuus myllää sosiaali- ja terveydenhuollon perinteiset toimintatavat, jotka perustuvat ajanvaraukseen ja vastaanottokäynteihin. Ensimmäiset kokeilut alkavat vuoden 2016 loppupuolella. Kaikki kokeiluihin osallistuvat yksiköt osallistuvat muutosvalmennukseen, jonka osana uudet toiminnalliset prosessit suunnitellaan ja testataan. 

Lisätiedot

www.kunnat.net/ ODA

Harri Ojala, Hankinta-asiantuntija,ict  KL-Kuntahankinnat Oy, puh. 050 468 6738, harri.ojala@kuntahankinnat.fi

Projektipäällikön maailmasta

ODA-projektin toiminnallista muutosta toteuttaa yhteensä 15 projektipäällikköä. Arkipäivän todellisuutta on se, että kollegat sijoittuvat pitkin poikin Suomea. Ei voi kävellä käytävän toiseen päähän kysyäkseen, miten teidän pilotin viestintäsuunnitelma jaksaa tai olitteko missä vaiheessa ajatelleet kaivaa palvelumuotoilun työkalupakin esille. Ryhmän tukea todella kaipaa, kun rahoituksen ehtona olevat työajanseurantasäännöt eivät aukea ja tekniset lyhenteet eivät muistu mieleen.

Kuitenkin meidän kaikkien silmissä näkyvä tuike, usko omaan tekemiseen ja parempaan palveluun on niin vahva, että lyhyenkin hetken verran keskustellessamme tapaamisten lomassa löytyy yhteinen sävel. Iloisen kirjava joukko on ollut kokoontumassa aina, kun siihen on suotu mahdollisuus. Yhdessä olemme parantaneet maailmaa projektiin kuuluvan toiminnallisen muutoksen valmennuspäivillä ja vaihtaneet kuulumisia Terveydenhuollon ATK-päivillä.

Hyvinvointia muille ja itselle

ODA-palvelujen myötä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa halutaan lisätä. Yhteiset tapaamiset tarjoavat myös projektipäällikölle itselleen tilaisuuden parantaa omaa hyvinvointiaan kaikilla osa-alueilla. Vaikka työni päätteen ääressä on fyysisesti kevyttä, kohtaan työssäni psyykkistä kuormitusta jatkuvasti tulevan uuden tiedon omaksumisen muodossa. Tällaista työtä kutsutaan tietointensiiviseksi. Tietointensiivisten työtehtävien kuvataan oleva vastuullisia, haastavia ja projektikohtaisia (www.tyoturva.fi). Kuulostaa tutulta. Tietointensiivisen työn sanotaan vaativan tekijältään kykyä työskennellä itsenäisesti mutta myös hyviä yhteistyötaitoja. Niin vaatii, kun kollegat ovat kaukana mutta tapaamme kuitenkin viikoittain linjoilla.

Itse koen kuuluvani ikään kuin kahteen työyhteisöön. Toinen työyhteisöni on ympärilläni fyysisesti ja tuki on tarvittaessa saatavilla nopeasti. Yhdessä on kirottu muotoseikkoja, jotka hidastavat asioita silloin kun itsellä on hyvä vauhti päällä, koettu epävarmuutta työnteon mielekkyydestä, puitu onnistumisia ja menetyksiä. Korvaamaton lähituki, sanoisin. Toisen työyhteisöni koen olevan henkinen tuki ja muodostuvan niistä ihmisistä, jotka puurtavat pilottien päällikköinä tässä muutosta hakevassa projektissa. Kummankin yhteisön anti on ollut työhyvinvoinnilleni suurenmoinen.

Ei ole yllätys, että työpaikoillaan hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvän tuloksen. Työhyvinvointia positiivisena tilana kuvataan myös käsitteellä ”työn imu”. Sitä voisi luonnehtia tarmokkuudeksi, omistautumiseksi ja työhön uppoutumiseksi. Sen syntymiseen tarvitaan organisaation ja työntekijän myönteistä vuorovaikutusta. Omasta jaksamisestasi huolehtimalla vaikutat myös työyhteisösi hyvinvointiin. (www.tyoturva.fi)

Haluankin toivottaa kaikille projektipäällikkötovereilleni, hankkeen parissa työskenteleville ja kanssakulkijoille rentouttavaa kesää. Alkuvuoden aikana on otettu sen verran monta ketterää digiloikkaa, sprinttiä ja spurttia, että on tärkeää lepuuttaa mieltä ja kehoa riittävästi saadakseen syksyllä parhaat tulokset toimintakykyarviosta. Aluksi kannattaa luonnostella hyvinvointisuunnitelma kesälle; tee nykytilan arvio ja lähtötason mittaukset huolella: mahtuvatko viime kesän vaatteet vielä päälle ja onko arvoa eli rahaa ostaa uudet. Muista minimoida lämpiminä päivinä nestehukka. Suorita mittaukset loman jälkeen muutoksen todentamiseksi (Big Data). Työtehtävien vuoksi tutustu seuraavaksi hyvinvointivalmennuksen aihealueeseen kuuluvista sovelluksista niihin jotka tukevat liikunnan lisäämistä, painonpudotusta ja terveellistä ruokavaliota, ihan vain asiakasnäkökulman saamiseksi.

Tekstin on kirjoittanut Marja Nieminen, Espoon osaprojektin projektipäällikkö

Lähteenä käytetty Työterveyslaitoksen ja Työturvan nettisivuja.

ODA – mahdollisuus uudelle ajattelutavalle

Taidamme joutua ohjelmoimaan aivojamme uudelleen. Mitkä ovat ne palvelutarpeet, joita ei voi digitalisoida ODA:lla? Ehkä pääsisimme näin radalle, jossa pystyisimme ratkaisemaan asiakkaiden kasvavien palvelutarpeiden ja niukentuvien resurssien ristiriidan.

Kun onnistumme tässä, asiakkaatkin lisäävät omatoimisuuttaan ja vastuullisuuttaan. Perinteinen ajattelutapa tukee nykyisiä toimintamalleja. Tällöin emme näe hukkaa ja turhuutta, emmekä niiden ratkaisumahdollisuuksia.

ODA tuottaa asiakkaalle ratkaisuja

ODA:n ydin on älykäs päätöksenteon moottori, jonka polttoaineena on Asiakkaan* ja Systeemin* tuottamaa tietoa. Moottorin happi ja ohjausmekanismi on lääketieteellinen tietämys tai sosiaalialan säädökset. Tuloksena on ehdotus siitä, mikä olisi asiakkaan palvelutarpeen ratkaisu ja mitä hänen kannattaisi tehdä. Loikattaisiinko tällä mallilla tämän vuosituhannen palvelumalleihin, kuten verottaja on tehnyt?

Digitalisaatioksi mielletään usein ajanvaraus, esitietojen kerääminen, tiedon tarjoaminen tai mekaaninen hyvinvointiriskiarvio. ODA harppaa paljon pidemmälle, koska se tuottaa asiakkaalle ratkaisuja. Tästä tulee hankkeen nimen A-kirjain, Arvopalvelu. Ammattilainenkin* yhdistelee asiakkaan tietoja ja oman alansa tietämystä ja etenee kysymyksestä toiseen kohti ratkaisua. Samoin tekee ODA. Innovaatiomme on se, että yhdistämme erilaiset asiakastiedon lähteet ja sähköisen älyn.

Olemmeko valmiit uudistumaan?

Innovaation toteutuminen ja toimeenpano riippuu meistä kaikista. ODA:ssa on paljon yhteistyötahoja, hanketyöntekijöitä, päättäjiä ja ammattilaisia. ODA koskee myös suurta määrää asiakkaita. Kaikkien näiden osapuolten yhteisestä tahdosta, rohkeudesta ja ahkeruudesta riippuu, kurommeko kiinni muiden toimialojen digitaalisen etumatkan.

Digitalisaatio ei ole itsetarkoitus. Se on keino, joka tekee mahdolliseksi toimintamallien uudistumisen.

Mielenkiintoinen tulevaisuus tarjolla

ODA tekee monta vallankumousta, joista tärkein on mielestäni asiakkaan roolin vahvistaminen: annamme asiakkaalle yhä enemmän häntä itseään koskevia tietoja (jotka olivat aiemmin Systeemin* arkistoissa) ja älyä (aiemmin Ammattilaisen* päässä), eli annamme ehdotuksia palvelutarpeen ratkaisemiseksi tai elämäntapamuutoksen tueksi.

Asiakkaan* tilanne paranee, kun palveluja on tarjolla 24/7/365. Tuottavuuskin nousee. Tuleeko Ammattilaiselle* YT-neuvottelut? Ei tule. Työ muuttuu sen sijaan mielekkäämmäksi. Asiakas* ratkaise yksinkertaiset palvelutarpeet ODA:lla ja ammattilaiselle jäävät ne vaativat asiantuntijatehtävät, joihin hänellä on osaamista. ODA:lla on älyä, mutta ei viisautta eikä kykyä punnita asioiden merkityksiä ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Ammattilaisen* mielenkiintoisempi tulevaisuus on turvattu. Lopulta Systeemikin* selviää.

Kyse on yhdessä tekemisen liekin säilymisestä. Huolehtikaamme, että uudistumisen ajattelu vahvistuu ja jaksamme puurtaa yhdessä ODA:n valmiiksi.

ODA:n osapuolten roolikuvaus tämän päivän valossa

Asiakas* on ihminen, mökinmummo, nörtti tai kuka vaan. Hän elää omaa elämäänsä ja joskus tarvitsee Systeemin* apua.

Systeemi* on ammattilaisista, tietojärjestelmistä ja organisaatiosta muodostuva vaikeasti hallittava kokonaisuus, joka sekin elää omaa elämäänsä.

Asiakas* kokee usein, että Systeemi* on kasvoton eikä välitä. Systeemi* saattaa puolestaan joskus ajatella, että kumma kyllä Asiakas* ei toteuta sovittuja hyvinvointisuunnitelmia eikä saavuta sovittuja tavoitteita.

Ammattilainen* on hyvää tarkoittava asiantuntija, joka yrittää tehdä parhaansa Systeemin* ja Asiakkaan* moninaisten tarpeiden välisessä ahdingossa.

Tekstin kirjoittanut Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Risto Mäkinen