Projektipäällikön maailmasta

ODA-projektin toiminnallista muutosta toteuttaa yhteensä 15 projektipäällikköä. Arkipäivän todellisuutta on se, että kollegat sijoittuvat pitkin poikin Suomea. Ei voi kävellä käytävän toiseen päähän kysyäkseen, miten teidän pilotin viestintäsuunnitelma jaksaa tai olitteko missä vaiheessa ajatelleet kaivaa palvelumuotoilun työkalupakin esille. Ryhmän tukea todella kaipaa, kun rahoituksen ehtona olevat työajanseurantasäännöt eivät aukea ja tekniset lyhenteet eivät muistu mieleen.

Kuitenkin meidän kaikkien silmissä näkyvä tuike, usko omaan tekemiseen ja parempaan palveluun on niin vahva, että lyhyenkin hetken verran keskustellessamme tapaamisten lomassa löytyy yhteinen sävel. Iloisen kirjava joukko on ollut kokoontumassa aina, kun siihen on suotu mahdollisuus. Yhdessä olemme parantaneet maailmaa projektiin kuuluvan toiminnallisen muutoksen valmennuspäivillä ja vaihtaneet kuulumisia Terveydenhuollon ATK-päivillä.

Hyvinvointia muille ja itselle

ODA-palvelujen myötä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa halutaan lisätä. Yhteiset tapaamiset tarjoavat myös projektipäällikölle itselleen tilaisuuden parantaa omaa hyvinvointiaan kaikilla osa-alueilla. Vaikka työni päätteen ääressä on fyysisesti kevyttä, kohtaan työssäni psyykkistä kuormitusta jatkuvasti tulevan uuden tiedon omaksumisen muodossa. Tällaista työtä kutsutaan tietointensiiviseksi. Tietointensiivisten työtehtävien kuvataan oleva vastuullisia, haastavia ja projektikohtaisia (www.tyoturva.fi). Kuulostaa tutulta. Tietointensiivisen työn sanotaan vaativan tekijältään kykyä työskennellä itsenäisesti mutta myös hyviä yhteistyötaitoja. Niin vaatii, kun kollegat ovat kaukana mutta tapaamme kuitenkin viikoittain linjoilla.

Itse koen kuuluvani ikään kuin kahteen työyhteisöön. Toinen työyhteisöni on ympärilläni fyysisesti ja tuki on tarvittaessa saatavilla nopeasti. Yhdessä on kirottu muotoseikkoja, jotka hidastavat asioita silloin kun itsellä on hyvä vauhti päällä, koettu epävarmuutta työnteon mielekkyydestä, puitu onnistumisia ja menetyksiä. Korvaamaton lähituki, sanoisin. Toisen työyhteisöni koen olevan henkinen tuki ja muodostuvan niistä ihmisistä, jotka puurtavat pilottien päällikköinä tässä muutosta hakevassa projektissa. Kummankin yhteisön anti on ollut työhyvinvoinnilleni suurenmoinen.

Ei ole yllätys, että työpaikoillaan hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvän tuloksen. Työhyvinvointia positiivisena tilana kuvataan myös käsitteellä ”työn imu”. Sitä voisi luonnehtia tarmokkuudeksi, omistautumiseksi ja työhön uppoutumiseksi. Sen syntymiseen tarvitaan organisaation ja työntekijän myönteistä vuorovaikutusta. Omasta jaksamisestasi huolehtimalla vaikutat myös työyhteisösi hyvinvointiin. (www.tyoturva.fi)

Haluankin toivottaa kaikille projektipäällikkötovereilleni, hankkeen parissa työskenteleville ja kanssakulkijoille rentouttavaa kesää. Alkuvuoden aikana on otettu sen verran monta ketterää digiloikkaa, sprinttiä ja spurttia, että on tärkeää lepuuttaa mieltä ja kehoa riittävästi saadakseen syksyllä parhaat tulokset toimintakykyarviosta. Aluksi kannattaa luonnostella hyvinvointisuunnitelma kesälle; tee nykytilan arvio ja lähtötason mittaukset huolella: mahtuvatko viime kesän vaatteet vielä päälle ja onko arvoa eli rahaa ostaa uudet. Muista minimoida lämpiminä päivinä nestehukka. Suorita mittaukset loman jälkeen muutoksen todentamiseksi (Big Data). Työtehtävien vuoksi tutustu seuraavaksi hyvinvointivalmennuksen aihealueeseen kuuluvista sovelluksista niihin jotka tukevat liikunnan lisäämistä, painonpudotusta ja terveellistä ruokavaliota, ihan vain asiakasnäkökulman saamiseksi.

Tekstin on kirjoittanut Marja Nieminen, Espoon osaprojektin projektipäällikkö

Lähteenä käytetty Työterveyslaitoksen ja Työturvan nettisivuja.