Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi

Kasvavassa määrin törmätään perusterveydenhuollossa iäkkäiden kognitiivisen toimintakyvyn ongelmiin. Kognitiivinen toimintakyky käsittää oppimisen, muistin, tiedon käsittelyn, kielellisen oppimisen ja toiminnan ohjauksen.  Toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää, mutta hoitoon hakeuduttaessa tilanne voi olla jo kriisiytynyt. Itse suoritettava ja kotona tehtävä älykäs arviointi helpottaisi varhaista puuttumista kognitiivisen toimintakyvyn ongelmiin. Yhteistyössä ODA:n kanssa syntyi opinnäytetyö, jossa kognitiivisen toimintakyvyn arviointia tarkasteltiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa keskittyen digitaalisiin lähtökohtiin.

Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi on Suomessa pääasiassa neuropsykologien tehtävä. Testien lisäksi arviointiin käytetään haastattelua. Olemassa on myös seulontatutkimuksia, joista Suomessa asemansa ovat vakinaistaneet parhaiten MMSE ja CERAD. Asiakaskeskeisen toimintamallin kannalta paras ratkaisu olisi kuitenkin älykäs potilaan itsenäisesti suorittama mittari. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus pureutui tarkastelemaan olemassa olevia digitaalisesti toteutettavia kognitiivisen toimintakyvyn mittareita tarkoituksenaan tuottaa lisää tietoa ODA:n käyttöön. Tavoitteena oli löytää näyttöön perustuvia mittareita, joiden avulla saadaan tuotua hyötyä potilaiden ja asiakkaiden kognitiivisen toimintakyvyn omahoidon alueelle. Tutkimusongelma muodostettiin kolmen kysymyksen kautta.

1. Miten kognitiivista toimintakykyä arvioidaan?
2. Millaisia näyttöön perustuvia kognitiivisen toimintakyvyn mittareita on olemassa ja mihin tarkoitukseen ne on tehty?
3. Millaisia mittareita on olemassa kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin digitaalisesti ilman asiantuntijan läsnäoloa?

Tuloksena kirjallisuuskatsauksessa päädyttiin kuvailemaan kahdeksaa kognitiivista toimintakykyä arvioivaa mittaria, joista kuusi oli tällä hetkellä toteutettavissa ilman asiantuntijan läsnäoloa. Kaksi mittaria, jotka eivät täyttäneet tätä kriteeriä, olivat MMSE ja CERAD. Kyseiset mittarit otettiin mukaan niiden Suomessa omaavan asemansa vuoksi. Alla oleva kuvio havainnollistaa mittareiden valintaprosessia. Mittareita yksilökohtaisesti käsittelevän tekstin lisäksi työstettiin mittareiden ominaisuuksia vertaileva taulukko.

Mittareiden valintaprosessi

                                                                     

Kirjallisuuskatsauksessa käsitellyt mittarit

Opinnäytetyö on luovutettu ODA:n käyttöön joulukuussa 2016, mutta varsinainen julkaisu tapahtuu vuoden 2017 alussa. Opinnäytetyö tulee kaikkein nähtäväksi osoitteeseen http://theseus.fi/.

Opiskelijana ODA-projektissa mukana oleminen on ollut hieno tilaisuus olla osana sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystä asiakas- ja potilaskeskeiseen toimintamalliin. Erityisen kiitoksen minulta ansaitsevat kaikki opinnäytetyötä ohjanneet sekä vertaisarvioineet. Kaikille onnea ja menestystä alkaneelle vuodelle!

Teksti: Mikael Juoperi, sairaanhoitajaopiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu