Mitä uutta ODA tuo yläkouluikäisten oppilashuoltoon?

Kuopiossa on kolmetuhatta yläkouluikäistä nuorta, joiden elinolosuhteista, terveydestä ja hyvinvoinnista on olemassa valtavasti tietoa. Onko tieto kuitenkaan käytettävissä silloin kun sille olisi nuoren ja hänen hyvinvointinsa näkökulmasta eniten tarvetta? Esimerkiksi Sotkanetin tilastot tietävät kertoa meille, että vuonna 2013, siis kolme vuotta sitten, yhteensä 7 % kuopiolaisista kasi- ja ysiluokkalaisista oli kokeillut laittomia huumeita vähintään kerran. Hyvinvointiin liittyviä riskejä on siis olemassa mutta se ei auta nuorten parissa työskenteleviä aikuisia tunnistamaan niitä nuoria, jotka ovat erityisesti avun tarpeessa. 

Entä jos ennen terveydenhoitajan tarkastusta nuoren pitäisi täyttää hyvinvointikysely niin, että kyselyn tiedot ovat terveydenhoitajan käytettävissä ennen tarkastukseen menoa? Terveydenhoitajan ei tarvitse aloittaa kirjaamistyötä alusta asti ja samalla jää aikaa kuunnella ja kysyä, mitä nuorelle oikeasti kuuluu. Nuoren näkökulmasta hankalista asioista voi olla helpompi kertoa sähköisellä lomakkeella kuin ottaa ne itse puheeksi esimerkiksi terveydenhoitajan luona asioidessa. Sähköisen tarkastuksen tiedot antavat kuitenkin ammattilaiselle mahdollisuuden nostaa hankalatkin asiat esiin.

Jos sitten tarkastuksessa löytyy huolenaiheita, käy nuoren näkökulmasta pahimmillaan niin, että hän joutuu selittämään samat asiat useaan kertaan eri ammattilaisille. Hyvinvointitarkastus voi toimia myös tiedonsiirron välineenä eri ammattiryhmien välillä. Nuoren kanssa voidaan myös sopia seurannasta eli hän käy täyttämässä kyselyn soveltuvilta osin uudelleen sovitun ajan kuluttua. Sähköiseen tarkastukseen voidaan myös yhdistää erilaisia tukipalveluita, joita on jo nyt saatavilla mutta tieto niistä on hyvin hajanaista. Sähköiset hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät palvelut sopivat erittäin hyvin haja-asutusalueella asuville nuorille. Kyselyyn voidaan yhdistää suoraan sopivaan palveluun tai tietoon ohjaus niin, että nuoren ei tarvitse itse valita, mikä googlen antamista vastuksista on luotettavin ja hänen tilanteeseensa sopivin.

Mikä muu muuttuu ammattilaisten työssä hyvinvointitarkastuksen myötä? Oppilashuollossa ei tarvitse seurata aiempien vuosien tilastoja ja miettiä, kuinka voidaan tavoittaa ne nuoret, joilla on hyvinvointiin liittyviä ongelmia. ODA:n hyvinvointitarkastuksen avulla nuorten hyvinvointiin liittyvät riskit on helpompi tunnistaa ja ottaa puheeksi ammattilaisen luona asioidessa. Näin nuori saa tarvitsemansa avun ajoissa ja palveluiden vaikuttavuus lisääntyy.

Kirjoitti Kuopion projektitiimi