Hyvää Joulua!

ODA-projektin toteutusvaiheen ensimmäinen vuosi alkaa olla takanapäin. Vuosi on ollut todella työntäyteinen ja voimme olla tyytyväisiä siihen, mitä vuoden aikana on saatu aikaan. Tietämyskannan kehittäminen on erittäin hyvässä vauhdissa ja palvelumuotoilun kautta on saatu työhön arvokasta palautetta asiakkailta. Lean-valmennus on haastanut organisaatiot epämukavuusalueelle mutta toiminnallinen muutos on vauhdissa ja asiakkaatkin ovat päässeet näkemään uusia toimintamalleja prosessimuutoskokeilujen myötä. Isot kilpailutukset on saatu tehtyä ja tutkimusyhteistyö on myös saatu käyntiin.

Ensi vuoden alussa käynnistyy ketterä sovelluskehitys ja ODA-palvelukokonaisuus valmistuu pala palalta. Toiminnallisen muutoksen tekeminen jatkuu ja prosessimuutoksia laajennetaan, arvioidaan, mitataan ja vakiinnutetaan. Vaikuttavuuden arviointi tulee ohjaamaan kehittämistä, joka tehdään edelleen tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa.

Odotamme siis työntäyteistä vuotta myös vuodesta 2017 mutta hetki huilataan ja ladataan akkuja. Isäntäkaupunki Espoon ja koko ODA-tiimin puolesta kiitos kaikille yhteistyökumppaneille tästä vuodesta ja hyvää joulua!

Toimintakyky hyvinvoinnin mittarina

Tulevien ODA-tuotteiden sisältöjen työstäminen on täydessä vauhdissa ja konkreettiset sisällöt alkavat hahmottua. Keskeinen ohjaava tekijä sisällön suunnittelussa on ollut se, että jokainen meistä on paras asiantuntija itsellemme tärkeissä asioissa, toiveissa ja huolenaiheissa. Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus, vaikka eri hetkinä eri osa-alueet kaipaavat enemmän huoltoa kuin toiset.

Terveydenhuollossa on jo paljon tutkimustuloksiin perustuvaa tietoa terveyteemme vaikuttavista asioista ja oireiden mukaisista hoitosuosituksista. Tämä painotus näkyy myös käytössä olevista arviointityökaluista. Vaikka terveys onkin tärkeä osa-alue kokonaishyvinvoinnissa, ei pidä unohtaa kysyä, miten tyytyväiseksi ihminen kokee esimerkiksi sosiaalisen elämänsä. On nimittäin olemassa paljon tutkittua tietoa vaikkapa yksinäisyyden negatiivisista vaikutuksista hyvinvointiimme.

Miten sitten saamme tietää, miten ihminen kokonaisvaltaisesti voi ja mitkä asiat kaipaavat tarkempaa seurantaa? Maailma on täynnä erilaisia arviointivälineitä, jotka lähestyvät ihmisen hyvinvoinnin tilaa eri näkökulmista. ODA:ssa otimme näkökulmaksi toimintakyvyn. Toimintakyky voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen (voidaan myös lukea kuuluvaksi psyykkiseen ulottuvuuteen) ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Hyvä toimintakyky auttaa ihmisiä voimaan hyvin, löytämään paikkansa yhteiskunnassa, jaksamaan työelämässä eläkeikään asti sekä vanhana selviytymään arjesta itsenäisesti. Toimintakyvyn arvioinnissa korostuu se, miten ihminen itse kokee tilanteensa juuri sillä hetkellä tai vaikka viimeisen kuukauden tai vuoden aikana.

Tutustuimme noin 80 erilaisesta toimintakykymittarista koostuvaan TOIMIA-tietokantaan. Tietokanta on kehitetty Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisessa asiantuntijaverkostossa TOIMIA:ssa. Tietokanta avattiin käyttäjille vuonna 2011.

Valitsimme tarkempaan tarkasteluun sellaiset mittarit, joista löytyy joko kaikki tai ainakin enemmistö toimintakyvyn ulottuvuuksista. Vaikka jokin mittari olisikin todettu hyväksi, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että se olisi pätevä ja luotettava kaikissa käyttötilanteissa ja kaikilla kohderyhmillä. Jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle, koska muuten kummastelemme mittarimaailmaa loputtomiin. Perehtymisen lopputuloksena päätimme ottaa toimintakyvyn arviointityökaluiksi WHODAS - ja WHOQOL-BREF -mittarit. WHODAS-mittarin avulla saamme tietoa siitä, millaisia toimintarajoitteita asiakkaillamme on mm. liikkumiseen, ihmissuhteisiin ja arjen toimintoihin liittyvissä asioissa. BREF-mittarilla puolestaan arvioidaan ihmisen tyytyväisyyttä elämänlaatuunsa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kautta. Mittareiden tarkempaan sisältöön voi tutustua TOIMIA-tietokannassa.

Nämä mittarit yhdistämme osaksi sähköistä terveystarkastusta ja pilotoimme kokonaisuutta rajatulla kohderyhmällä. Varmistamme pilotoinnin aikana yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, ovatko mittarit luotettavia ODA:n kohderyhmillä käytettäviksi. Edellä mainitut mittarit soveltuvat parhaiten aikuisväestön toimintakyvyn arvioimiseen. Eri-ikäisillä toimintakyvyn ulottuvuudet korostuvat eri tavalla. Suoraan lapsille suunnattuja toimintakyvyn mittareita on erittäin vähän. Niiden osalta jatkamme selvitystyötä, koska ODA-pilottien kohderyhmissä on myös alaikäisiä, joiden toimintakykyä haluamme arvioida.

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta. Olemme tehneet hyvällä asenteella paljon töitä. Kohta on aika rauhoittua nauttimaan joulusta ja sen jälkeen kääntää katseet kohti ensi vuotta, jolloin saamme ensimmäiset ODA-tuotteet pilotointiin.

Rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa!

 

Teksti: Leena Latva-Rasku, suunnittelija, Espoon kaupunki

ODAa asiakkaille – mitä saisi olla?

ODA-palveluilta odotetaan paljon - älykkään digipalveluvalikoiman visioidaan mullistavan sote-palvelut. Sote-organisaatiolle se tarkoittaa mittavaa toiminnallista muutosta ja uudenlaisen palvelukulttuurin omaksumista. Yhtä lailla se tarkoittaa muutoksen tuulia asiakkaalle, jonka palveluvalikoima laajenee ja palveluiden käyttötottumuksia ravistellaan. 

Yksi tärkeä mullistuksen menestystekijä on sellaisen palvelukokonaisuuden rakentaminen, jota jokainen suomalainen haluaa käyttää oman hyvinvointinsa tukena. Tarvitaan positiivisia käyttökokemuksia, jotta epäileväkin asiakas voisi todeta, että tämä konsti toimii paremmin kuin pussillinen vanhoja. Mutta mikä synnyttää sellaisen kokemuksen? Milloin asiakas kokee saavansa arvoa digipalveluista? 

Kysymys on kinkkinen, sillä asiakkaan asemaan asettuminen on hankalaa, joskus ehkä jopa mahdotonta.  Vaikka sitä kuinka vilpittömästi uskoisi ideoineensa täydellisen palvelun todelliseen tarpeeseen, saattaa pian joutua huomaamaan, että jokin mättää. Perinteisesti tämä näyttäytyy silloin, kun briljantin palveluratkaisun keksinyt ammattilainen havaitsee kohderyhmänsä käyttäytyvän lähes säännönmukaisesti väärin. Milloin lääkelista ei ole mukana, milloin palvelua vaaditaan väärältä tiskiltä, milloin ryhmäpalvelussa on puolet paikoista täyttämättä. Harmistuneena ammattilainen saattaa päätellä, että palvelun ideaa ei ole nyt ymmärretty oikein.

Vielä liian harvoin pohdimme, olemmekohan me ammattilaiset ymmärtäneet asiakasta oikein. Olisiko syytä kysyä suoraan asiakkaalta? Toisinaan kysytäänkin, mutta melko myöhäisessä vaiheessa. Tavallisesti tyydymme tiedustelemaan palvelun jälkeisiä tunnelmia asiakastyytyväisyyskyselyillä äskettäin palveluita käyttäneiltä. Silloin kysymykset eivät koskaan tavoita heitä, ketkä eivät palvelua käytä vaikka se heille hyvää tekisikin. Meidän tulisi pyrkiä ymmärtämään koko asiakaskuntaa entistä määrätietoisemmin.

Juuri sitä ODA:ssa on viime viikkoina tehty, kun palvelumuotoilun toimenpiteet ovat päässeet vauhtiin. Odalaiset eri puolilla Suomea ovat haastatelleet mahdollisia tulevaisuuden digipalveluiden asiakkaita esitellen hahmotelmia tulevista palveluista. Käyttäisitkö? Täyttäisitkö? Jaksaisitko vastata loppuun asti? Mitä sanot tuloksista? Hyötyisitkö? Palvelumuotoilu on palveluiden kehittämisen menetelmä, joka kääntää perinteisen marssijärjestyksen ylösalaisin. Se ohjaa jo varhaisessa vaiheessa kysymään asiakkaalta, miltä suunnitelmamme näyttävät, tai miltä niiden pitäisi näyttää. Valokeilaan pääsee tulevan asiakkaan arki. 

Haastattelut tuovat esille tulevien käyttäjien ensireaktioita, ajatuksia arjen keskeltä ja spontaaneja pohdintoja asiakkaan omasta elämästä käsin. Kommenttien perusteella saamme kullan arvoisia vastauksia meitä askarruttaviin kysymyksiin, ja löydämme uusia kysymyksiä, joita emme ole osanneet vielä kysyä. Porvoossa haastateltaviksi saatiin vammaispalvelujen sekä työttömien terveyspalvelujen asiakkaita. Viesti oli selvä: digipalveluita odotetaan jo kovasti, sillä ne helpottavat arkea. Palvelun henkilökohtaisuus on diginäkin tärkeää.

Asiakkaan mukaan ottaminen jo kehittämistyön varhaisessa vaiheessa on paitsi äärimmäisen arvokasta myös todella mielenkiintoista, sillä jokaisessa kohtaamisessa ymmärrys asiakkaan palvelukokemusta kohtaan lisääntyy. Kun kehittäjäpöydän ääressä pidämme mielen avoimena ja etsimme aktiivisesti myös uusia näkökulmia, voi kaikkia osapuolia kiinnostava palvelukokonaisuus rakentua pala palalta. Matkan varrella tunne oikeasta suunnasta toisinaan vahvistuu. Toisinaan taas - jos hyvin käy - kurssi ottaa kunnon käännöksen kohti toimivampia, sote-palveluita aidosti mullistavia ratkaisuja.

 

Teksti: Meiju Mäkinen, suunnittelija ja Porvoon ODA-hankkeen projektipäällikkö, Porvoon kaupunki

Älykkäät sähköiset sote-palvelut tulevat - mitä sitten?

ODA:ssa kehitetään vauhdilla tulevaisuuden älykkäitä sähköisiä sote-palveluja, jotka auttavat asiakasta yksilöllisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköiset palvelut antavat toimintasuosituksia ja ohjaavat oikean tiedon äärelle ja palveluun. Kaiken perustana on Duodecimin toimittama Tietämyskanta, joka tekee päätelmiä esimerkiksi asiakkaan itse tallentamien arvioiden ja lääketieteellisen tietojen pohjalta. Mistä tässä on kyse?

ODA Tietämyskanta mahdollistaa älykkäät sote-palvelut

ODA:n Tietämyskanta koostuu ainutlaatuisista lääketieteellisen tietämyksen ja hyvinvointitietämyksen päätöksenteon tuen moottoreista. Moottorit ovat sähköisiä tietovarantoja, jotka pohjautuvat muun muassa tutkittuun lääketieteelliseen tietoon sekä Suomessa yhteisesti sovittuihin sosiaalihuollon käytäntöihin ja laissa määriteltyihin kriteereihin. Tietämyskanta tekee päätelmiä esimerkiksi lomakkeella rakenteisessa muodossa kysyttyjen oireiden tai numeeristen mittaustulosten perusteella. Tietämyskanta on perusta ODA:n älykkäälle sote-palvelukokonaisuudelle, joka koostuu seuraavista kansallisista sähköisistä palveluista:

 

• Oirearviot: Yksittäisen terveysongelman tai oireen arviointiin tarkoitettu palvelu, joka arvioi hoidon tarvetta ja kiireellisyyttä sekä ohjaa automaattisesti tarkoituksenmukaisen avun piiriin.  
• Hyvinvoinnin arviot: Palvelu, jossa voi arvioida omaa tai läheisensä oikeutta tiettyjen sosiaalipalvelujen saamiseen.
    
• Hyvinvointitarkastus: Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmat yhdistävä analyysi henkilön tilanteesta sekä terveyteen- ja hyvinvointiin liittyvistä riskeistä. Analyysi antaa myös ehdotuksia toimenpiteistä hyvinvoinnin kehittämiseksi sekä ohjausta tarvittavan avun piiriin.
   
• Hyvinvointivalmennukset: Sovelluksia, jotka kannustavat hyvinvointia parantaviin elintapamuutoksiin.
   
• Näistä koostetaan hyvinvointisuunnitelma, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdistävä henkilökohtainen suunnitelma.

 

Valmistuttuaan palvelukokonaisuus on kaikkien kuntien käyttöönotettavissa ilman kilpailutusta. 

 

Suurin ”sote-mullistus” tapahtuu omissa toimintatavoissa – asiakas on tärkein

Hallitusohjelman kärkihankkeena ODA toteuttaa kansallisia tavoitteita palvelujen digitalisoinnista ja sote-palvelujen asiakaslähtöisyydestä. Älykkyyden odotetaan mullistavan sote-palvelut. Sähköiset palvelut ovat kuitenkin juuri niin älykkäitä, joiksi ne teemme. Parhaimmillaan ne tukevat ja joustavoittavat niin asiakkaan kuin ammattilaisenkin toimintaa.

 

Suuri mullistus ei ole yksittäisten palvelujen sähköistämisessä, vaan organisaatioiden omien, perinteisten toimintatapojen uudistamisessa. Esimerkiksi sähköinen lomake ei itsessään pysty ohjaamaan asiakasta palveluihin, vaan lomakkeen tueksi tarvitaan huolellisesti suunniteltujen palvelujen kokonaisuus, jonka vain sote-ammattilaiset ja organisaatiot voivat itse tuottaa. Palvelut on jatkossa suunniteltava asiakkaan tarpeen ja tilanteen näkökulmasta kokonaisuuksina. Vain siten sähköiset palvelut voivat tuoda lisäarvoa asiakkaille ja merkittäviä kustannussäästöjä sote-organisaatioille. Asiakkaiden, eri ammattilaisten, organisaatioiden ja alueiden välillä tarvitaan avointa, rakentavaa dialogia parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseksi – ODA rakennetaan kansalliseksi palveluksi.

 

Lisälukemista palvelujen ja toimintatapojen digitalisointiin: Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena – Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025:

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asiakas-on-tarkein-stm-n-hallinnonalan-digitalisaatiolinjauksissa


Lisätietoja ODA Tietämyskannasta: Kustannus Oy Duodecim, projektipäällikkö Tuomas Lehto ja asiakkuuspäällikkö Anu Suurnäkki (etunimi.sukunimi@duodecim.fi)

Kohti Baabelin tornia

Muutos turkulaisessa katukuvassa on tapahtunut vähitellen. Ensin sitä ei juuri huomannutkaan – paitsi kesäisin, jolloin turistien Turun kuuluikin vetää puoleensa ihmisiä eri puolilta maailmaa. Sitten yhtäkkiä ja varoittamatta turistin näköiset ihmiset olivatkin oleellinen osa katukuvaa läpi vuoden, käyttäytyen kuin muutkin turkulaiset: kuin kotonaan. Busseissa, kaduilla, kouluissa, kahviloissa ja terveydenhuollon toimipisteissä alkoi kuulua meille vieraita kieliä. Välillä seassa voi olla tuttuja sanoja, suomen kieltä vieraiden fraasien seassa, mutta meille koto-suomalaisille vierasta kieltä yhtä kaikki.

Vuoden 2015 lopussa turkulaisista 10,1 % puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Se on selvästi enemmän kuin ruotsinkielisten osuus, joka kaksikielisessä Turussa, kulttuurin ja historian kehdossa, on 5,4 % väestöstä. Vielä vuonna 2000 muun kielisten osuus Turun väestöstä oli ollut 4,1 %, kymmenen vuotta aiemmin 0,8 %.

Maassa jo jonkin aikaa asuneet lapset ja nuoret ovat suomen parissa nopeasti kuin kotonaan. Tilanne on toinen maahan vasta aikuisina tulleilla sekä tuoreilla maahantulijoilla. Heidän pärjäämisensä uudessa kotimaassa ja uudella kielellä on pitkään – jopa pysyvästi – riippuvaista virallisista ja vähemmän virallisista tulkeista.

Miten heidän käy paikallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa? Muualta Suomeen muuttaneilla on samanlaisia tarpeita kuin koto-suomalaisillakin: tarve tulla toimeen, tarve saada hoitoa sairauksiin, tarve tulla ymmärretyksi ja tarve ymmärtää. Lisäksi uusi tulokas saattaa tarvita apua johonkin erityisongelmaan, joita voi koitua vaikkapa lähtömaan erilaisesta mikrobiympäristöstä, terveydenhuollon palvelujärjestelmästä taikka traumaattisista kokemuksista ennen Suomeen tuloa. Meidän kotoperäiset terveydenhuollon organisaatiomme eivät ole aina kovin sallivia ja ymmärtäväisiä tavallisuudesta poikkeaville koto-suomalaisillekaan. Vielä enemmän hankaluuksia kohtaa arvatenkin se organisaatioitamme tarvitseva, jonka äidinkieli ei ole suomi tai edes ruotsi.

Turussa ulkomaalaistoimisto palvelee pakolaisia ja myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita heidän sosiaalisissa tai terveysongelmissaan kolmen vuoden ajan. Muut maahanmuuttajat saavat terveyspalveluita oman asuinalueensa tai valintansa mukaisella terveysasemalla. Jo pelkkien väestölukujen perusteella voi helposti arvata, että jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste saa oman osansa maahanmuuttajista, joilla kieli ja kulttuuri ovat vielä hiukan hakusessa. Tiedonvälittäjiä ja molemminpuolisen ymmärryksen auttajia tarvitaan silloin paljon ja erilaisia.

Yksi apuväline yhteisen kielen ja ymmärryksen löytymiseksi tulee olemaan ODA-hankkeen sähköinen omahoitopalveluiden kokonaisuus. Turussa pilotoidaan sähköistä hyvinvointikyselyä ulkomaalaistoimiston asiakkailla: asiakas näkee ja täyttää kyselyn omalla kielellään, työntekijä ottaa sen vastaan omallaan. Matkan varrella riittää taklattavaa, lähtien asiakkaiden lukutaidon vajeista ja kielten laajasta kirjosta aina organisaation omien kehityskohteiden toiminnallisen muutoksen toteuttamiseen. Erinomaisena apuna on Turun seudun tulkkikeskus, joka auttaa sähköisen lomakkeen luomisessa ja samalla miettii hankeyhteistyössä uusia keinoja lisätä ymmärrystä kaiken kirjavissa asiakastilanteissa. Odotukset hankkeelle ovat isot, mutta niin ovat käytettävät välineetkin pystyviä ja älykkäitä.

 

Teksti: Katariina Korkeila, terveyspalveluiden palvelualuejohtaja, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Valtakunnallisen ODA-ohjausryhmän jäsen

Mitä uutta ODA tuo yläkouluikäisten oppilashuoltoon?

Kuopiossa on kolmetuhatta yläkouluikäistä nuorta, joiden elinolosuhteista, terveydestä ja hyvinvoinnista on olemassa valtavasti tietoa. Onko tieto kuitenkaan käytettävissä silloin kun sille olisi nuoren ja hänen hyvinvointinsa näkökulmasta eniten tarvetta? Esimerkiksi Sotkanetin tilastot tietävät kertoa meille, että vuonna 2013, siis kolme vuotta sitten, yhteensä 7 % kuopiolaisista kasi- ja ysiluokkalaisista oli kokeillut laittomia huumeita vähintään kerran. Hyvinvointiin liittyviä riskejä on siis olemassa mutta se ei auta nuorten parissa työskenteleviä aikuisia tunnistamaan niitä nuoria, jotka ovat erityisesti avun tarpeessa. 

Entä jos ennen terveydenhoitajan tarkastusta nuoren pitäisi täyttää hyvinvointikysely niin, että kyselyn tiedot ovat terveydenhoitajan käytettävissä ennen tarkastukseen menoa? Terveydenhoitajan ei tarvitse aloittaa kirjaamistyötä alusta asti ja samalla jää aikaa kuunnella ja kysyä, mitä nuorelle oikeasti kuuluu. Nuoren näkökulmasta hankalista asioista voi olla helpompi kertoa sähköisellä lomakkeella kuin ottaa ne itse puheeksi esimerkiksi terveydenhoitajan luona asioidessa. Sähköisen tarkastuksen tiedot antavat kuitenkin ammattilaiselle mahdollisuuden nostaa hankalatkin asiat esiin.

Jos sitten tarkastuksessa löytyy huolenaiheita, käy nuoren näkökulmasta pahimmillaan niin, että hän joutuu selittämään samat asiat useaan kertaan eri ammattilaisille. Hyvinvointitarkastus voi toimia myös tiedonsiirron välineenä eri ammattiryhmien välillä. Nuoren kanssa voidaan myös sopia seurannasta eli hän käy täyttämässä kyselyn soveltuvilta osin uudelleen sovitun ajan kuluttua. Sähköiseen tarkastukseen voidaan myös yhdistää erilaisia tukipalveluita, joita on jo nyt saatavilla mutta tieto niistä on hyvin hajanaista. Sähköiset hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät palvelut sopivat erittäin hyvin haja-asutusalueella asuville nuorille. Kyselyyn voidaan yhdistää suoraan sopivaan palveluun tai tietoon ohjaus niin, että nuoren ei tarvitse itse valita, mikä googlen antamista vastuksista on luotettavin ja hänen tilanteeseensa sopivin.

Mikä muu muuttuu ammattilaisten työssä hyvinvointitarkastuksen myötä? Oppilashuollossa ei tarvitse seurata aiempien vuosien tilastoja ja miettiä, kuinka voidaan tavoittaa ne nuoret, joilla on hyvinvointiin liittyviä ongelmia. ODA:n hyvinvointitarkastuksen avulla nuorten hyvinvointiin liittyvät riskit on helpompi tunnistaa ja ottaa puheeksi ammattilaisen luona asioidessa. Näin nuori saa tarvitsemansa avun ajoissa ja palveluiden vaikuttavuus lisääntyy.

Kirjoitti Kuopion projektitiimi

Toimintaky lähestymistapana pitkäaikaistyöttömien hyvinvointiin

Joensuun osaprojektissa testaamme ODA-tuotteita pitkäaikaistyöttömillä asiakkailla. Olemme pohtineet, mitä asioita tulisi erityisesti työttömiltä kysyä mm. sähköisessä hyvinvointitarkastuksessa. Loppujen lopuksi emme ole löytäneet kovin paljon eroja siihen, mitä tulisi kysyä keneltä tahansa, jonka hyvinvoinnin kokonaisuutta ollaan kartoittamassa. Ihmisen toimintakyky koostuu psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Kokonaisuuteen voi liittää myös toimintaympäristön, jossa olemme ja elämme. Työkyvyn voi taas ajatella olevan osa toimintakyvyn kokonaisuutta. Toimintakyvyn näkökulma auttaa meitä tarkastelemaan ihmisen tilannetta muutenkin kuin työttömyyden leima asiakkaan otsassa. ODA mahdollistaa meille tämän uuden lähestymistavan digitaalisesti.

Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömän palvelut ovat yleisesti aika lailla hajallaan ja taustavaikuttaja työttömyyden ”hoitoon” voi olla taloudellinen. Työttömien palvelut ovat usein kunnittain hieman eri tavoin järjestetty, mutta yhteistä on ainakin se, että tällä hetkellä kunnat maksavat yli 300 päivää työttömänä työmarkkinatuella olleen henkilön työmarkkinatukilaskusta 50 prosenttia ja yli 1000 päiväläisen osalta jopa 70 prosenttia. Työmarkkinatukilaskun pienentäminen onkin ollut Joensuun osaprojektin lähtökohta. Matkan varrella olemme kuitenkin fokusoineet projektin tavoitteen pitkäaikaistyöttömän hyvinvoinnin parantamiseen. Oletus on, että työttömän ihmisen toimintakyvyn parantuessa myös työllistymisedellytykset paranevat. Jos ihminen saa töitä, pääsee koulutukseen tai aloittaa esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan, hän poistuu työmarkkinatukilaskulta. Työttömän asiakkaan hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeintä on löytää sopiva ratkaisu juuri hänelle, jolloin se on pidemmällä tähtäimellä vaikuttavaa myös kunnalle.

Joensuun projektissa olisi vähemmän haasteita, jos alueellamme olisi tarjota kaikille työtä tarvitseville heille sopivaa työtä. Heinäkuussa 2016 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 18,7 %, joka on maamme korkeimpia. Työpaikkojen lisääntyminen ei kuitenkaan pelkästään ratkaise työttömyyttä millään muullakaan alueella. Osa pitkäaikaistyöttömistä tarvitsee monen asiantuntijan apua, jossa kokonaisuuden hallinta ja ensisijaisen ongelman tunnistaminen ajoissa ja oikein korostuu. Jos pitkäaikaistyöttömän akuutein ongelma on esimerkiksi vaikea unettomuus tai perheen isot taloudelliset huolet, työllistämistoimet eivät ole juuri siinä hetkessä keskiössä. Ihmisen perustarpeista tulee huolehtia ensin. Haasteena tällä hetkellä on, että osa ihmisistä on ollut työttömänä niin pitkään, että työllistyminen moninaisten ongelmien vuoksi on jo täysin epärealistinen haave. Meidän tulisikin keskittyä ennakoimaan työttömäksi jäävien hyvinvointipulmia, jotta perusasioiden puutteet eivät muodostu työllistymisen esteeksi.

Olemme havainneet, että ihmiset ovat tottuneet kertomaan tietynlaisia asioita tietyille tahoille: lääkärille puhutaan terveyspulmista, sosiaalityöntekijälle velka-asioista ja te-toimistossa työstä. Kaikki nämä asiat liittyvät ihmisen hyvinvointiin. Työntekijät taas lähestyvät asiakkaan tilannetta omien professioiden ja organisaatioiden näkökulmasta. Tässä kuviossa saattaa ihan tahattomasti jäädä asiakkaan ongelman juurisyy tunnistamatta. Kellään ei välttämättä ole käsitystä asiakkaan kokonaistilanteesta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tästä syystä Joensuun osaprojektissa kokeillaan yhteistä avuntarpeen arviointia, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työllisyysyksikön työntekijät tapaavat asiakkaan yhdessä. Kyse on yhteistoiminnasta, jossa pyritään asiakkaan kanssa synnyttämään ymmärrys hänen kokonaistilanteesta. Tällä tavoitellaan myös asiakkaan prosessin nopeampaa käynnistymistä verrattuna aikaisempaan toimintamalliin, jossa asiakas käy yksittäin eri työntekijöiden vastaanotolla. Tällekin mallille lienee edelleen paikkansa, mutta haluamme testata, mitä lisäarvoa yhteisarviointi asiakkaalle tuo.

Alustavia havaintoja on siitä, että yhteisessä tapaamisessa päästään helpommin juurisyyn äärelle. Esimerkiksi sosiaalityöntekijä haluaa tarkentaa asunto-asiaa, eikä tyydykään vastaukseen, että ”asun rivitalossa”. Selviääkin, että itseasiassa talo on menossa alta vuokrarästien takia. Yhteisessä tapaamisessa tietoa yhdistetään. Toinen työntekijä kysyy asiaa, joka ei muille tullut mieleen, mutta voi olla ratkaiseva asiakkaan prosessin etenemisen kannalta. On eri asia laittaa asiakkaan asia tiedoksi toiselle työntekijälle, kuin käydä asiaa yhdessä läpi asiakkaan kanssa. Tapaamisessa sovitaan myös siitä, kuka on asiakkaan vastuutyöntekijä. Näin muiden ei tarvitse huolehtia asiakkaan asiasta ennen kuin seuraavan kerran, kun tarvitaan muiden ammattilaisten tukea. Asiakkaan suunnitelmasta voi tarkistaa tilanteen etenemisen. Yksinkertaista sinänsä, mutta ei arkipäivää. Valitettavasti esimerkiksi erilliset tietojärjestelmät eivät vielä tätä toimintaa riittävästi tue.



Kuva: iStock

Tulevaisuudessa tavoittelemme, että ihminen voi kotona rauhassa täyttää sähköisen hyvinvointitarkastuksen, jossa huomioidaan toimintakyvyn kaikki osa-alueet, ja saada neuvoja hyvinvointivajeiden ratkaisemiseen myös ilman viranomaisen luo päätymistä. Tavoitteena on, että hän voi arvioida omaa tilannettaan oltuaan vain päivän työttömänä ja kenties tunnistaa ajoissa omia hyvinvointiriskejään, jotka heikentävät työllistymisedellytyksiä. Sähköisellä hyvinvointitarkastuksella tavoitellaan myös niitä ihmisiä, joiden on vaikea kertoa niistä oikeista pulmistaan viranomaiselle kasvokkain. Työntekijät voivat hyödyntää asiakkaan täyttämää hyvinvointitarkastusta etukäteen valmistautuessaan tapaamiseen, jossa lähtökohtana on apua tarvitseva ihminen.

Teksti: Jaana Kurki, Joensuun osaprojektin projektipäällikkö

Kaikessa tekemisessä alku on tärkein

Otsikon lauseen olisi aivan yhtä hyvin voinut tokaista mäkihyppääjälegendakin, mutta filosofi Platon ehti ensin. Paras miete tai toteamus on yksinkertainen, kiteytetty, puhutteleva. Se jää mieleemme ja herättää meidät ajattelemaan, nostattaa jopa tunteita. Jos näemme asian itseämme koskettavaksi, koemme voimaantumisen: ”Tuo on niin totta. Noin minäkin ajattelen. Noin minäkin haluan tehdä!”.

Osaisimmekohan me käyttää tällaisia viisauksia oman työmme kehittämiseen ja kansalaisten terveyden hyväksi?

Terveydenhuollon toimijat kertovat, että joskus tai jopa melko usein tulee tunne, että ihmisille ns. ”mikään ei mene perille”. Mistä ihmeestä tämä voi johtua? Suomihan on täynnä koulutettuja ihmisiä. Jokaisen kansalaisen perustiedot ja -taidot ovat huippuluokkaa maailman mittapuussa. Minullekin muistuu mieleeni diabeetikko, joka vastaanotolla avautui vuosien ihmetyksestään: ”Sitä minä vaan kummastelen, että verensokeri nousee aina kun syön!”. Tällaisessa tilanteessa hämmennys valtaa mielen. Missä vika piilee? Olisiko meidän tarpeen tehdä jotakin toisin? Pitäisikö kenties pohtia niitä alkuaskeleita sairastamisen opettelussa?

Vastaanotolla keskustellusta ainakin puolet unohtuu, tai sitä ei ole edes kuultu. Potilasta jännittää, aina. ”Mikä ihme minua vaivaa? Elän sairauden kanssa ilmeisesti seuraavat vuosikymmenet ja nyt saan neuvot tähän kujanjuoksuun. Yritän pinnistellä, jotta muistan edes tärkeimmät asiat. En tosin oikein saa selvää puheesta, kun kuulokin on huono, ja lääkärikin ulkomailta. Apua! Onneksi se jäi mieleen, että tabletit on otettava ja vuoden päähän sovittiin uusi käynti. Unohdinkohan jotakin? No, kysyn vuoden päästä sitten.”

Edellä kuvatun ongelman ymmärtämiseksi on oivallettava, että sairaudet ovat äärimmäisen outoja kaikille muille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Ihmiset eivät useinkaan tiedä niistä sen enempää kuin ”sika lentämisestä”. Ei pidä ihmetellä. Kukapa terveenä ollessaan selvittäisi sairauksien saloja itselleen? En minäkään ota selvää siitä millaisia vikoja mikroprosessoriin voi tulla. Vaikka käytän sitä päivittäin!

Hanke on jo vahvasti liikkeellä, mutta siitä huolimatta uskallan sanoa, että olemme alkutaipaleella. Pitäkäämme mielessä tuo Platonin miete: kaikessa tekemisessä alku on tärkein. Tekeillä on paljon erilaisia digitaalisia ohjeita, lomakkeita, terveysvalmennusta, oirekartoitusta ym. Näiden toteutuksessa on oltava kirkkaana mielessä se ketä varten niitä rakennamme. Teemoiksi ehdotan noita hyvän mietteen perusteita. Josko ihmiset ottaisivat yksinkertaiset, riittävästi kiteytetyt ja heitä puhuttelevat palvelut innolla käyttöönsä ja saisimme heillekin hyvän alun tärkeässä asiassa. Ehkäpä tuon diabeetikonkin kysymys jää kysymättä muutaman vuoden kuluttua, kun hän saa valmennusta asiaansa helposti omassa kodissaan niin paljon kuin tarvitsee. Toivotaan näin.  

Tekstin on kirjoittanut Jukka Karjalainen

Tampereen ODA-projektiryhmän jäsen

Kustannus Oy Duodecim toimittaa tietämyskannan kansalliseen sähköiseen sote-palvelukokonaisuuteen

Lokakuussa 2018 sosiaali- ja terveyspalveluja voi saada nopeasti ja esteettömästi ympäri vuorokauden kaikkialla Suomessa. 14 kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteisessä ODA-hankkeessa kehitetään sähköinen sote-palvelukokonaisuus, joka tuo yhteen potilas- ja asiakastietojärjestelmien tiedot, asiakkaan itse tallentamat arviot ja seurantatiedot sekä tietämyskannan, joka tekee päätelmiä em. tietojen perusteella. Kun palvelukokonaisuus valmistuu, se on kaikkien kuntien käyttöönotettavissa ilman kilpailutusta. Palvelukokonaisuudelle etsitään vielä nimeä.

Henkilökohtaista palvelua sähköisesti

ODA-hankkeessa kehitettävään sähköiseen palvelukokonaisuuteen kuuluvat älykkäät oirearviot, älykkäät hyvinvoinninarviot, hyvinvointitarkastukset ja -valmennukset sekä hyvinvointisuunnitelma. Ne ohjaavat käyttäjänsä oikean tiedon äärelle, auttavat ongelmatilanteiden ratkaisemisessa, antavat toimintasuosituksia ja ohjaavat tarkoituksenmukaisen palvelun pariin. Palvelu perustuu käyttäjän omiin tietoihin ja on siten aina henkilökohtaista.

Kustannus Oy Duodecim voitti kilpailutuksen ensimmäisen osan

KL-Kuntahankinnat Oy kilpailuttaa sähköiseen palvelukokonaisuuteen tarvittavat tekniset ratkaisut kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailutettiin palvelun älykkyyden mahdollistava tietämyskanta ja algoritmit, joiden toimittajaksi kesäkuussa tehdyllä hankintapäätöksellä valittiin Kustannus Oy Duodecim. Lopullinen puitesopimus on tarkoitus allekirjoittaa elokuun aikana.

Toisessa vaiheessa kilpailutetaan järjestelmän tekninen toteutus. Keväällä pyydettyjen osallistumishakemusten perusteella KL-Kuntahankinnat Oy on päättänyt jatkaa neuvotteluja neljän toimijan kanssa: CGI Suomi Oy, Fujitsu Finland Oy, Mediconsult Oy:n ja Solita Oy:n muodostama ryhmittymä sekä Tieto Finland Oy:n ja Tieto Healthcare & Welfare Oy:n muodostama ryhmittymä. Toisen vaiheen kilpailutus viedään loppuun vuoden 2016 aikana.

Sähköinen palvelukokonaisuus muuttaa toimintatavat

Sähköinen palvelukokonaisuus myllää sosiaali- ja terveydenhuollon perinteiset toimintatavat, jotka perustuvat ajanvaraukseen ja vastaanottokäynteihin. Ensimmäiset kokeilut alkavat vuoden 2016 loppupuolella. Kaikki kokeiluihin osallistuvat yksiköt osallistuvat muutosvalmennukseen, jonka osana uudet toiminnalliset prosessit suunnitellaan ja testataan. 

Lisätiedot

www.kunnat.net/ ODA

Harri Ojala, Hankinta-asiantuntija,ict  KL-Kuntahankinnat Oy, puh. 050 468 6738, harri.ojala@kuntahankinnat.fi

Oirearvio ja asiakas

Tällä hetkellä potilas/asiakas joutuu kiireettömissä tapauksissa soittelemaan useisiin paikkoihin, saamatta aina yhteyttä. Tähän on mukaan luettuna siis oman alueensa terveysasemat, niiden tarkoin määrätyt soittoajat ja ruuhkautuneet puhelinkeskukset.

Tiedonhaku mahdollisuudet internetin välityksellä ovat laajat, eikä luotettavaa tietoa aina välttämättä edes löydy. Kansalaisen on mahdollista ns. eksyä sivustoille, joista tieto ei ole luotettavaa ja harhaan ohjautumisen mahdollisuus on suuri. (Suomi24, Vauva.fi jne..)

Puhelinneuvonnan puhelut ovat lisääntyneet vuonna 2015 liki 28 %. Sosiaalinen tilaus palveluiden monipuolistamiseksi on nyt oikea-aikaista, puhumattakaan oikeasta paikasta, päivystyksestä.

Potilaat tulevat, soitteluihin kyllästyneenä, suoraan yhteispäivystykseen, jolloin tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan ohjaus, tehdään paikan päällä àturhautunut potilas & turhautunut hoitohenkilöstö. Kiireettömät potilaat joutuvat odottamaan yhteispäivystyksessä kiireellisten mennessä jonossa ohi.

Potilaalle/asiakkaalle kertyy useita turhia ”hukka” hetkiä hakeutuessaan hoidon / avun piiriin. Odottelun kohtia on useita.

Mutta mitä asiakkaat odottavat saavansa meiltä? Tämä kiinnostaa meitä ja siitä syystä lähdemme asiaa tutkimaan YAMK opiskelijamme haastattelututkimuksen turvin.

Tämä kehittämisprojekti paneutuu tuottamaan tietoa potilasnäkökulmasta, tulevien sähköisten etäasiointipalvelujen älykkäiden oirearvioiden sisällön kehittämiseksi, mahdollisimman potilaslähtöisiksi sekä potilasta palveleviksi. Kehittämisprojekti tulee kartoittamaan sähköisen kyselyn avulla, miten potilas näkee sähköiset etäasiointipalvelut ja miten potilas toivoo niiden häntä palvelevan. Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on vielä tänä päivänä kovin organisaatiolähtöinen, vaikka jo pitkään on pyritty asiakas- ja potilaslähtöisyyteen (Leskelä, Komssi, Sandström, Pikkujämsä, Haverinen, Olli & Ylitalo-Katajisto 2013, 3163). 

Hoitotyön johdon tulee sitoutua kehittämään hoidon kehittämistä potilaskeskeiseen toimintaan (Suomen Kuntaliitto 2011, 10; Suhonen, Leino-Kilpi, Gustafsson, Tsangari & Papastavrou 2013, 89). Toimintayksikön strategiset tavoitteet tulee kohdentaa potilaiden tarpeita vastaaviksi. Henkilöstön riittävyys, asianmukainen pätevyys hoidon toteuttamiseen sekä asiakaspalvelujen antamiseen on varmistettava. Potilaskeskeisyyden toteutumista tulee seurata sekä mitata suunnitelmallisesti ja toimintatapoja on kehitettävä mittaustulosten perusteella. (Suomen Kuntaliitto 2011, 10.) Asiakaslähtöisyyden ja hoidon yksilöllisyyden vaikutus terveyspalvelujen laadulle, toiminnalle sekä tuloksille on erittäin merkittävä (Suhonen ym. 2013, 90). Asiakaslähtöisyyden toteutuminen riippuu pitkälti johtamisesta ja henkilökunnan asenteista (Keronen 2013). Ikääntyneen ihmisen kohdalla, asiakaslähtöisyyttä rajoittavia tekijöitä ovat oikeuksien rajoittaminen, huono kohtelu, kielteiset asenteet, yhteistyösuhteen toimimattomuus, resurssivajeet sekä ympäristön rajoitteet (Jutila 2013, 33). 

Valtakunnallisten sähköisten palvelujen avulla, voidaan edesauttaa turvaamaan kaikille kansalaisille tasapuoliset mahdollisuudet terveyden edistämiseen sekä sellaisiin peruspalveluihin, jotka eivät edellytä fyysistä käyntiä. Valtakunnallisen sähköisen palvelujärjestelmän avulla voidaan myös tukea palvelurakenneuudistusta. On tärkeää huomioida, että perinteisten palvelumuotojen mahdollisuus on säilytettävä niille, jotka eivät sähköisiä palveluita fyysisen tai psyykkisen terveytensä vuoksi pysty hyödyntämään, tai ottamaan vastuuta omasta terveydestään sekä sen hoidosta. (Hyppönen 2015, 88; Hyppönen & Niska 2008, 90.)

Palveluiden uudelleen muotoilu on nyt keskiössä, joka koskettaa koko prosessia asiakkaan ensiajatuksesta hakeutua hoitoon / selvittää hoidon mahdollisuuksia ja / tai mielenkiinnosta kysellä asioita terveyteensä tai oireisiinsa liittyen

Päivystyksen palvelun nykyaikaistaminen ja palveluiden saatavuuden helpottaminen kellonajasta/ viikonpäivästä huolimatta on nyky-yhteiskunnassa tullut tarpeelliseksi. ODA- alusta tulee tätä tukemaan ja tämän uudenlaisen palvelunmuotoilun myös mahdollistamaan.

Yhteistyössä eri hankekaupunkien kanssa tehtävä alusta ja sen suomat mahdollisuudet asiakaslähtöisen toiminnan tueksi, tuovat uudenlaisen maailman terveydenhuollonkin käyttöön.

VSSHP.n pilottiprojekti on suunnattu päivystyksen oirearvioiden lähtökohdasta, aina kokonaiseen potilasohjauksen kehittämiseen. Haluamme viestittää potilaalle / asiakkaalle, että olemme olemassa nimenomaan heitä varten.

Tekstin kirjoittaneet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä Satu Hurme ja Eeva Kiilo.

Minunterveyteni.fi palvelukokonaisuus asiakaskäytössä – asiakastarina alkutaipaleelta

Hämeenlinnassa avattiin maaliskuussa 2015 minunterveyteni.fi –palvelukokonaisuus, jossa toteutuu konseptina osa ODAssakin jalostettavia palveluita. Avaamme oman blogiosuutemme kuvaamalla erään asiakkaan kaksi erilaista palvelukokemusta.

*Case/ Veeran tarinaa muuteltu yksityiskohtien osalta – prosessina asiat sujuivat kuten kuvattu 

Veeran tarina*

Veera saa taas kevään tullen virtsatieoireita ja tuttuun tapaan hän soittaa terveysasemalle ja jää odottelemaan takaisinsoittoa. Työpaikalla on hankala vastata puhelimeen, koska Veera työskentelee suuren kauppaketjun kassalla. Jännittää, osuuko soitto tauon aikaan. Soitto tulee ja Veera ei voi vastata, koska asiakas on juuri kassalla asioimassa. Veera jää odottelemaan uutta soittoa. Olo on tukala, wc:ssä pitäisi päästä taas käymään.

Seuraava puhelu tulee juuri sopivasti ruokatauon aikaan. Sairaanhoitaja kyselee oireet ja lupaa soittaa uudelleen, kun on konsultoinut lääkäriä.

Sairaanhoitaja soittaa muutaman kerran ennen kuin Veera pystyy vastaamaan puhelimeen. Hän saa tiedon, että virtsanäyte on annettava laboratoriossa ja sen jälkeen resepti on noudettavissa apteekista. Veera joutuu lähtemään töistä aiemmin kotiin ehtiäkseen laboratorioon ja apteekkiin.

Olo on edelleen tukala, pitää juoda paljon ja WC:ssä on ravattava jatkuvasti.

Veera aloittaa lääkekuurin virtsatieinfektio-oireisiin ja jää odottelemaan lopullista virtsanäytteen viljelyvastausta.

Neljän päivän kuluttua Veera soittaa taas terveysasemalle ja jää odottamaan vastasoittoa. Sairaanhoitaja tavoittelee Veeraa useamman kerran. Vihdoin puheluun vastaaminen onnistuu ja sairaanhoitaja kertoo, että lääkekuuri tehoaa tähän bakteeriin. Puhelun aikana kerrataan vielä kotihoito-ohjeita. Lisäksi Veera saa tietoa minunterveyteni.fi –palvelusta, jossa voisi älykkään oirearvion avulla jatkossa hoitaa vastaavanlaista vaivaa. Veera päättää ottaa palvelut käyttöönsä.

Kesäkylmät kelit saapuvat ja Veera herää yöllä taas tuttuihin oireisiin. Hän muistaa saaneensa tiedon minuntervyteni.fi -palveluista. Aamuvarhaisella Veera täyttää palvelusta löytyvän virtsatieinfektion oirearviolomakkeen ja lähettää sen terveysasemalle. Sairaanhoitajalta tulee aamukahdeksan jälkeen palveluun viesti, että resepti on luvattu kirjoittaa valmiiksi apteekkiin. Näytettä ei tällä kertaa tarvita, sillä oireet ovat kestäneet varsin vähän aikaa.

Veera hakee antibioottikuurin apteekista työmatkallaan ja aloittaa kuurin saman tien. Veera on ihmeissään palvelun sujuvuudesta. Työpaikalla asiasta keskustellaan kahvipöydässäkin: voiko tämä hoitua näin joustavasti?

*****************************

Miten prosessi sujui sairaanhoitajan näkökulmasta?

Sairaanhoitajat Henna Miettinen ja Anne Laine työskentelevät Hämeenlinnan terveyspalvelujen virtuaaliyksikössä. Heidän mielestään on hienoa, että oiretiedot tulevat palvelun kautta suoraan potilastietojärjestelmään ja ovat siten heti ammattilaisten käytettävissä: Asiakkaan hoidon tarpeen arvio voidaan aloittaa heti ja tarpeen mukaan suunnitella hoitoa jo pitkälle eteenpäin. Asiakkaaseen otetaan yhteyttä siinä vaiheessa, kun hänelle voidaan jo antaa hoito-ohjeet. Yhteydenotto tapahtuu asiakkaan toivomalla tavalla, joko puhelimitse tai sähköisesti.

”Kysymme aina palautetta asiakkailta palvelusta ja he ovat ihmetelleet palvelun joustavuutta. Lähes poikkeuksetta asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä.” toteavat Anne ja Henna.

Tekstin on kirjoittanut Hämeenlinnan ODA-tiimi

ODA osallistaa asiakkaan

”Kun uutta tulee, sen tulee olla työntekijän näkökulmasta käytäntöä palvelevaa kehittämistä. Jos työntekijä kokee, että kehittämistyö ei näy käytännössä, se turhauttaa työntekijää. ODAn kanssa on kuitenkin toisin”.

Näin sanoo sosiaalityöntekijä Kaisa Kuusikko, joka on tehnyt sosiaalityötä vuodesta 2000 lähtien vammaispalveluissa. Kaisa osallistuu ODA-hankkeessa kehittämistyöhön ja toiminnallisten muutosten läpivientiin. Kaisa näkee, että sote-yhteistyön kannalta ODA antaa paljon mahdollisuuksia, ja tuo entistä enemmän myös sosiaalipalveluiden tekemää työtä näkyväksi terveydenhuollon rinnalle.

ODAssa asiakkaan ääni tulee työskentelyssä entistä paremmin kuuluviin. ODA-palvelut nopeuttavat, helpottavat ja selkeyttävät asiakkaan asiointia sosiaalipalveluissa; asiakas on aidosti oman asiansa asiantuntija ja nykyistä aktiivisempi toimija omassa asiassaan.

Kuvassa esiintyvä henkilö ei liity tekstiin.

”Kun nyt menemme asiakkaan luo tekemään palvelutarpeen arviointia ja laatimaan palvelusuunnitelmaa, emme välttämättä tiedä asiakkaasta muuta kuin sen, mitä hänen lähettämässään hakemuksessa ja lääkärinlausunnossa lukee. Se ei ole kovin paljon”, Kaisa sanoo. ”Ihanteellinen tilanne on, jos tulevaisuudessa asiakas on ODA-palveluita hyödyntäen tehnyt itse hyvinvointitarkastuksen ja arvioinut hyvinvoinnin arvion avulla mahdollisuuttaan saada esim. henkilökohtaista apua. Asiakas on etukäteen miettinyt tilannettaan ja toimintakykyään sekä valmistautunut työntekijän tapaamiseen. Asiakas ja työntekijä voivat yhdessä tehdä tarkennukset asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja palvelusuunnitelmaan. Asiakas osallistuu asiansa läpikäyntiin huomattavasti enemmän kuin pelkästään tunnin kotikäynnillä.” Uudenlainen tapa toimia edellyttää sekä työntekijän että asiakkaan sitouttamista, tukemista ja ohjaamista uuteen työskentelytapaan.  

ODA-palveluiden kehittämisellä ja käyttöönotolla ei ole tarkoitus korvata asiakkaan ja työntekijän face to face -kontaktia. Ne ovat uusia, nykyaikaisia palveluita perinteisten rinnalle. ODA-palvelu antaa suuntaa-antavan toimintasuosituksen asiakkaalle, mutta lopullinen päätöksentekovastuu on edelleen työntekijällä. ”Sosiaalipalveluiden arvioinnissa ja päätöksenteossa huomioidaan koko ihmisen elämä ja hänen elinympäristönsä.  Asiat ovat usein hyvin monisyisiä, kaikki kytkeytyy kaikkeen. Asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen tarvitaan henkilökohtaista kontaktia asiakkaan ja työntekijän välillä. ” 

ODA osallistaa asiakkaan, ja Kaisan mielestä myös työntekijän: ”ODA on hyvä mahdollisuus jakaa ja levittää hyvät käytännöt valtakunnallisesti. Tätä mahdollisuutta ei jätetä käyttämättä!”

Tekstin kirjoittanut Ulla Hietala, ODAn projektisuunnittelija, Oulu

Projektipäällikön maailmasta

ODA-projektin toiminnallista muutosta toteuttaa yhteensä 15 projektipäällikköä. Arkipäivän todellisuutta on se, että kollegat sijoittuvat pitkin poikin Suomea. Ei voi kävellä käytävän toiseen päähän kysyäkseen, miten teidän pilotin viestintäsuunnitelma jaksaa tai olitteko missä vaiheessa ajatelleet kaivaa palvelumuotoilun työkalupakin esille. Ryhmän tukea todella kaipaa, kun rahoituksen ehtona olevat työajanseurantasäännöt eivät aukea ja tekniset lyhenteet eivät muistu mieleen.

Kuitenkin meidän kaikkien silmissä näkyvä tuike, usko omaan tekemiseen ja parempaan palveluun on niin vahva, että lyhyenkin hetken verran keskustellessamme tapaamisten lomassa löytyy yhteinen sävel. Iloisen kirjava joukko on ollut kokoontumassa aina, kun siihen on suotu mahdollisuus. Yhdessä olemme parantaneet maailmaa projektiin kuuluvan toiminnallisen muutoksen valmennuspäivillä ja vaihtaneet kuulumisia Terveydenhuollon ATK-päivillä.

Hyvinvointia muille ja itselle

ODA-palvelujen myötä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa halutaan lisätä. Yhteiset tapaamiset tarjoavat myös projektipäällikölle itselleen tilaisuuden parantaa omaa hyvinvointiaan kaikilla osa-alueilla. Vaikka työni päätteen ääressä on fyysisesti kevyttä, kohtaan työssäni psyykkistä kuormitusta jatkuvasti tulevan uuden tiedon omaksumisen muodossa. Tällaista työtä kutsutaan tietointensiiviseksi. Tietointensiivisten työtehtävien kuvataan oleva vastuullisia, haastavia ja projektikohtaisia (www.tyoturva.fi). Kuulostaa tutulta. Tietointensiivisen työn sanotaan vaativan tekijältään kykyä työskennellä itsenäisesti mutta myös hyviä yhteistyötaitoja. Niin vaatii, kun kollegat ovat kaukana mutta tapaamme kuitenkin viikoittain linjoilla.

Itse koen kuuluvani ikään kuin kahteen työyhteisöön. Toinen työyhteisöni on ympärilläni fyysisesti ja tuki on tarvittaessa saatavilla nopeasti. Yhdessä on kirottu muotoseikkoja, jotka hidastavat asioita silloin kun itsellä on hyvä vauhti päällä, koettu epävarmuutta työnteon mielekkyydestä, puitu onnistumisia ja menetyksiä. Korvaamaton lähituki, sanoisin. Toisen työyhteisöni koen olevan henkinen tuki ja muodostuvan niistä ihmisistä, jotka puurtavat pilottien päällikköinä tässä muutosta hakevassa projektissa. Kummankin yhteisön anti on ollut työhyvinvoinnilleni suurenmoinen.

Ei ole yllätys, että työpaikoillaan hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvän tuloksen. Työhyvinvointia positiivisena tilana kuvataan myös käsitteellä ”työn imu”. Sitä voisi luonnehtia tarmokkuudeksi, omistautumiseksi ja työhön uppoutumiseksi. Sen syntymiseen tarvitaan organisaation ja työntekijän myönteistä vuorovaikutusta. Omasta jaksamisestasi huolehtimalla vaikutat myös työyhteisösi hyvinvointiin. (www.tyoturva.fi)

Haluankin toivottaa kaikille projektipäällikkötovereilleni, hankkeen parissa työskenteleville ja kanssakulkijoille rentouttavaa kesää. Alkuvuoden aikana on otettu sen verran monta ketterää digiloikkaa, sprinttiä ja spurttia, että on tärkeää lepuuttaa mieltä ja kehoa riittävästi saadakseen syksyllä parhaat tulokset toimintakykyarviosta. Aluksi kannattaa luonnostella hyvinvointisuunnitelma kesälle; tee nykytilan arvio ja lähtötason mittaukset huolella: mahtuvatko viime kesän vaatteet vielä päälle ja onko arvoa eli rahaa ostaa uudet. Muista minimoida lämpiminä päivinä nestehukka. Suorita mittaukset loman jälkeen muutoksen todentamiseksi (Big Data). Työtehtävien vuoksi tutustu seuraavaksi hyvinvointivalmennuksen aihealueeseen kuuluvista sovelluksista niihin jotka tukevat liikunnan lisäämistä, painonpudotusta ja terveellistä ruokavaliota, ihan vain asiakasnäkökulman saamiseksi.

Tekstin on kirjoittanut Marja Nieminen, Espoon osaprojektin projektipäällikkö

Lähteenä käytetty Työterveyslaitoksen ja Työturvan nettisivuja.

Vuosikontrolli kuudessa viikossa tai kuudessa päivässä – kummanko valitset?

Digitalisaatio ja sähköiset palvelut koetaan vielä varsin etäiseksi asiaksi terveydenhuollossa. Kun sähköisten palveluiden mahdollisuuksista puhutaan, kuulemme usein vastaväitteitä siitä, ettei se tietokone osaa minua hoitaa ja että potilaana tarvitsen kontaktin minua hoitavaan tahoon. Olemme siinä täysin samaa mieltä. Terveydenhuollon ammattilainen pitää voida tavata aina, jos siihen on aidosti tarvetta.

On kuitenkin paljon potilaita, jotka haluavat hoitaa asiansa silloin kuin heille sopii. Ei vain varata vastaanottoaikoja, vaan hoitaa omaa terveyttään sähköisiä palveluita hyödyntäen. Jos voimme tarjota heille oikea-aikaisia ja toimivia sähköisiä palveluita, vapautamme vastaanottoaikoja niille ihmisille, jotka niitä aidosti tarvitsevat. Samalla terveydenhuollon ammattilaisten rautainen osaaminen kohdentuu niihin tilanteisiin, jolloin heidän ammattitaitoaan eniten tarvitaan.

Puhelin muistuttaa minua vuosikontrollista. Pitäisi varata aika omalle terveysasemalle. Kello on kuitenkin jo yli neljän. Siirrän muistutusta. Soitan ajanvaraukseen heti aamulla. Linjat tuuttaavat varattuina. Siirrän muistutusta lounastunnille. Silloinkin on ruuhkaa. Jätän terveysasemalleni soittopyynnön. Iltapäivällä puhelin soi. Vastaanottoaika sovitaan kolmen viikon päähän. Saan ohjeen käydä sitä ennen laboratoriossa. Myös verenpaineenseuranta pitää muistaa tehdä ennen lääkärille menoa.



Kuvassa esiintyvä henkilö ei liity tekstiin. Kuvaaja: Pirjo Ala-Hynnilä, Jyväskylän kaupunki.

Terveydenhuollossa moni rutiiniasian hoito perustuu ennalta sovittuihin hoitosuosituksiin. Esimerkiksi verenpainepotilaan verenpaineelle on määritelty tietty raja-arvo, jossa verenpaineen tulisi olla lääkityksen ja hoitosuositusten puitteissa. Jos paineet poikkeavat suosituksesta, tulee lääkitystä ja potilaan itsehoitoa sekä elämäntapoja tarkastella. Näissä tilanteissa potilas tulee kohdata ja keskustella yhdessä siitä, miten hänen hoitoaan voitaisiin muuttaa hänen parhaakseen – eli jutella siitä, millaiseen hoitoon potilas on itse valmis sitoutumaan.

Vastaanottoaika lähenee. Poikkean työmatkallani laboratorioon. Siellä on ruuhkaa. Jostain syystä minun lähetteeni ei ole saapunut. Laboratorion työntekijä ohjaa minut soittamaan uudelleen terveysasemalleni. Puhelimessa asiaa pahoitellaan ja luvataan hoitaa lähete kuntoon. Harmittaa. Lopulta tarvittavat kokeet saadaan otettua. Vastaanottoa edeltävänä iltana huomaan, etten ole kiireen keskellä muistanut tehdä sovittua verenpainemittausta.

Sähköisissä palveluissa teknologia opastaa sinua oikea-aikaiseen hoitoon. Samalla se helpottaa asiointiasi esimerkiksi yksinkertaistamalla vastaanottoaikojen varaamista. Taustalla eri ohjelmistojen pitää kuitenkin tehdä vielä paljon nykyistä enemmän yhteistyötä. Teknologian pitää mahdollistaa se, että tuotettua terveystietoa voidaan hyödyntää lukuisista eri järjestelmistä parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi. Automaattisesti.

Töissä on kiire, mutta lähden sovitulle vastaanotolle. Liikenteessä on ruuhkaa. Kuulen nimeni huudettavan, kun löydän viimein oikean käytävän. Alamme juttelemaan lääkärini kanssa. Kerron, että seuranta on tekemättä. Lääkäri toteaa, ettei vuosikontrollia voida suorittaa ilman seurantatietoja. Hän pyytää minua varaamaan uuden vastaanottoajan. Uusi aika menee jälleen kolmen viikon päähän. Laitan muistutuksen puhelimeeni. Uudella vastaanotolla lääkäri vilkaisee seurantatuloksiani ja antaa helpottavan tiedon. Laboratorioarvot ja verenpainemittaukset osoittavat hoidon olevan tasapainossa. Lääkäri uusii reseptini ja huikkaa: ”Jatka siis samaan malliin ja tule vuoden päästä uuteen kontrolliin.”

Rutiiniasioiden hoito terveysasemalla perustuu aina ensin hoidontarpeen arviointiin. Arvioinnin perusteella potilaalle annetaan vastaanottoaika joko kiireellisenä tai ei-kiireellisenä. Lain puitteissa ei-kiireellinen aika tulee järjestää 3 kuukauden kuluessa yhteydenotosta. Ei-kiireellisissä käynneissä on paljon sellaisia, joissa hoitoalan ammattilainen vertaa manuaalisesti esimerkiksi laboratoriotuloksia hoitosuositukseen. Jos asiat ovat kunnossa, hän ilmoittaa potilaalle: ”Hyvä, jatka siis samaan malliin.” Potilas on helpottunut, mutta pitikö tiedon saamista todella odottaa viikkokausia? Vai voisiko toimintaa jotenkin hioa?

Jyväskylä mallintaa ”omahoidon ohitustietä”

Jyväskylä rakentaa ODA-projektissa mallia, jossa verenpainepotilaan hoitopolku digitalisoidaan. Käytännössä potilaan vuosikontrollin lähestyessä ODA-palvelu muistuttaa seurannan ajankohtaisuudesta ja ohjaa potilasta kirjautumaan järjestelmään. Järjestelmää hyödyntämällä potilas voi saada tiedon terveydentilastaan jopa kuudessa vuorokaudessa.

Järjestelmä ohjaa minut tekemään ensin 4 päivän verenpaineseurannan. Merkitsen aamun ja illan tulokset järjestelmään. Kun seuranta on tehty, järjestelmä ilmoittaa, että minulle on lähtenyt lähete laboratorioon. Laboratorioon voin kävellä vaikka jo seuraavana päivänä. Ilahdun ja menen labraan ennen työpäivän alkamista. Verikokeet otettuaan hoitaja huikkaa, että tulokset ovat nähtävillä järjestelmästä vuorokauden kuluttua. Kirjaudun palveluun seuraavana aamuna työmatkallani. Järjestelmä vertaa seuranta-arvojani ja laboratoriotuloksiani lääkärin kirjaamiin omaa hoitoani koskeviin suositusarvoihin. Kaikki on kunnossa. ”Hyvä, jatka siis samaan malliin”, näyttö ilmoittaa. ”E-resepti on samalla uusittu ja lääkkeet ovat noudettavissa omasta apteekistasi.” Kuusi vuorokautta, 0 puhelua ja 0 vastaanottokäyntiä.
 
Tässä kohdassa nousee vastaväitteitä ja huolia. Entä jos potilaalla ei olisikaan kaikki hyvin? Mitä potilas sitten tekisi? Jäisi hunningolle? Ehei. Järjestelmä ilmoittaisi, että nyt on aika tavata hoitoalan ammattilainen ja ohjaisi potilaan varaamaan ajan. Samalla kirjautumisella potilas vertaisi terveysasemallaan olevia vapaita aikoja omaan kalenteriinsa. Sopivan löydyttyä hän varaisi sen samasta järjestelmästä. Puhelin ei tällä kertaa tuuttaisi varattua hänen korvaansa. Sen sijaan se piippaisi synkronoidessaan vastaanottoajan puhelimen kalenteriin.

Ohituskaista onneen – tai ainakin hyvään hoitoon.  Me Jyväskylässä olemme ideastamme innostuneita. Siispä tuumasta toimeen!

Tekstin kirjoittanut: Keski-Suomen ODA-projektiryhmä

ODA – mahdollisuus uudelle ajattelutavalle

Taidamme joutua ohjelmoimaan aivojamme uudelleen. Mitkä ovat ne palvelutarpeet, joita ei voi digitalisoida ODA:lla? Ehkä pääsisimme näin radalle, jossa pystyisimme ratkaisemaan asiakkaiden kasvavien palvelutarpeiden ja niukentuvien resurssien ristiriidan.

Kun onnistumme tässä, asiakkaatkin lisäävät omatoimisuuttaan ja vastuullisuuttaan. Perinteinen ajattelutapa tukee nykyisiä toimintamalleja. Tällöin emme näe hukkaa ja turhuutta, emmekä niiden ratkaisumahdollisuuksia.

ODA tuottaa asiakkaalle ratkaisuja

ODA:n ydin on älykäs päätöksenteon moottori, jonka polttoaineena on Asiakkaan* ja Systeemin* tuottamaa tietoa. Moottorin happi ja ohjausmekanismi on lääketieteellinen tietämys tai sosiaalialan säädökset. Tuloksena on ehdotus siitä, mikä olisi asiakkaan palvelutarpeen ratkaisu ja mitä hänen kannattaisi tehdä. Loikattaisiinko tällä mallilla tämän vuosituhannen palvelumalleihin, kuten verottaja on tehnyt?

Digitalisaatioksi mielletään usein ajanvaraus, esitietojen kerääminen, tiedon tarjoaminen tai mekaaninen hyvinvointiriskiarvio. ODA harppaa paljon pidemmälle, koska se tuottaa asiakkaalle ratkaisuja. Tästä tulee hankkeen nimen A-kirjain, Arvopalvelu. Ammattilainenkin* yhdistelee asiakkaan tietoja ja oman alansa tietämystä ja etenee kysymyksestä toiseen kohti ratkaisua. Samoin tekee ODA. Innovaatiomme on se, että yhdistämme erilaiset asiakastiedon lähteet ja sähköisen älyn.

Olemmeko valmiit uudistumaan?

Innovaation toteutuminen ja toimeenpano riippuu meistä kaikista. ODA:ssa on paljon yhteistyötahoja, hanketyöntekijöitä, päättäjiä ja ammattilaisia. ODA koskee myös suurta määrää asiakkaita. Kaikkien näiden osapuolten yhteisestä tahdosta, rohkeudesta ja ahkeruudesta riippuu, kurommeko kiinni muiden toimialojen digitaalisen etumatkan.

Digitalisaatio ei ole itsetarkoitus. Se on keino, joka tekee mahdolliseksi toimintamallien uudistumisen.

Mielenkiintoinen tulevaisuus tarjolla

ODA tekee monta vallankumousta, joista tärkein on mielestäni asiakkaan roolin vahvistaminen: annamme asiakkaalle yhä enemmän häntä itseään koskevia tietoja (jotka olivat aiemmin Systeemin* arkistoissa) ja älyä (aiemmin Ammattilaisen* päässä), eli annamme ehdotuksia palvelutarpeen ratkaisemiseksi tai elämäntapamuutoksen tueksi.

Asiakkaan* tilanne paranee, kun palveluja on tarjolla 24/7/365. Tuottavuuskin nousee. Tuleeko Ammattilaiselle* YT-neuvottelut? Ei tule. Työ muuttuu sen sijaan mielekkäämmäksi. Asiakas* ratkaise yksinkertaiset palvelutarpeet ODA:lla ja ammattilaiselle jäävät ne vaativat asiantuntijatehtävät, joihin hänellä on osaamista. ODA:lla on älyä, mutta ei viisautta eikä kykyä punnita asioiden merkityksiä ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Ammattilaisen* mielenkiintoisempi tulevaisuus on turvattu. Lopulta Systeemikin* selviää.

Kyse on yhdessä tekemisen liekin säilymisestä. Huolehtikaamme, että uudistumisen ajattelu vahvistuu ja jaksamme puurtaa yhdessä ODA:n valmiiksi.

ODA:n osapuolten roolikuvaus tämän päivän valossa

Asiakas* on ihminen, mökinmummo, nörtti tai kuka vaan. Hän elää omaa elämäänsä ja joskus tarvitsee Systeemin* apua.

Systeemi* on ammattilaisista, tietojärjestelmistä ja organisaatiosta muodostuva vaikeasti hallittava kokonaisuus, joka sekin elää omaa elämäänsä.

Asiakas* kokee usein, että Systeemi* on kasvoton eikä välitä. Systeemi* saattaa puolestaan joskus ajatella, että kumma kyllä Asiakas* ei toteuta sovittuja hyvinvointisuunnitelmia eikä saavuta sovittuja tavoitteita.

Ammattilainen* on hyvää tarkoittava asiantuntija, joka yrittää tehdä parhaansa Systeemin* ja Asiakkaan* moninaisten tarpeiden välisessä ahdingossa.

Tekstin kirjoittanut Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Risto Mäkinen

ODA sähköistää sosiaali- ja terveyspalveluja – ”Mikä ihmeen ODA”?

Sosiaali- ja terveyspalveluja trimmataan nyt sähköisiksi, jotta ne vastaavat paremmin suomalaisten odotuksiin ja vaatimuksiin. Tutustu tavoitteisiimme ja osallistu nimikilpailuun!

Meistä jokainen on varmasti joskus miettinyt, pitäisikö tietyn vaivan takia lähteä lääkäriin vai voiko tilannetta vain seurailla muutaman päivän. Sitten on soitettu terveysasemalle, jonotettu puhelimessa, odotettu takaisinsoittoa, varattu aika, jonotettu vielä vähän lisää ja loppujen lopuksi käyty vastaanotolla.

Vuonna 2018 toimitaan jo aivan toisin. Silloin käytössämme on sähköinen palvelukokonaisuus, joka tuo sote-palvelut ovat ulottuvillemme ajasta ja paikasta riippumatta. Asiat etenevät ja vastaukset löytyvät jonottamatta, juuri silloin kun niitä itse tarvitset.

Asialla on ODA eli Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut -projekti, joka on 14 kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteinen ponnistus.*

Mitä uutta tässä nyt on?

Niin, miten tämä nyt eroaa siitä, mitä netissä jo on? Huomattavasti! ODA ei ole sähköinen ajanvarauspalvelu eikä yleinen lääkärikirja, vaan paljon enemmän. ODAn antama ohjaus on aina henkilökohtaista, sillä se perustuu sinun omiin tietoihisi. ODA hyödyntää tietoja, jotka lääkäri tai vaikka sosiaaliohjaaja on sinusta kirjannut potilas- ja asiakastietojärjestelmiin (sanomattakin on selvää, että tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja turvallisesti). Näiden tietojen rinnalle voit tallentaa omia tietojasi. Saat parempaa palvelua, kun sinua palvelevilla ammattilaisilla on kattavat tiedot sinusta. Ammattilaisten aika ei kulu asioiden etsimiseen ja kirjaamiseen, vaan he voivat keskittyä sinun asiaasi.

Kuulostaako liian modernilta? Voit jatkossakin asioida myös perinteisellä tavalla puhelimitse ja vastaanotoilla. Sähköinen palvelu tuo lisää vaihtoehtoja niille, jotka haluavat hoitaa asiansa sähköisesti, se ei vie mitään pois.

Tällaista on luvassa

·   Hyvinvointitarkastus auttaa, kun olet kiinnostunut tai huolestunut omasta hyvinvoinnistasi mutta et oikein tiedä, mistä pitäisi lähteä liikkeelle. Hyvinvointitarkastus analysoi sairastumisriskisi ja toimintakykyysi liittyvät riskit. Tulosten perusteella saat suosituksia siitä, mitä sinun kannattaa tehdä. Voit asettaa itsellesi tavoitteet, tehdä oman suunnitelmasi ja ottaa käyttöön sähköisiä hyvinvointivalmennuksia. Jokaisella meistä on mahdollisuus tehdä hyvinvointitarkastus säännöllisesti.

·   Oirearvio ja hyvinvoinninarvio auttavat, kun etsit ohjeita yleisimpien vaivojen, kuten ylähengitystieinfektion, tuki- ja liikuntaelinten ja virtsatieinfektion hoitoon. Saat juuri omaan tilanteeseesi soveltuvan avun: itsehoito-ohjeita, sähköisen ajanvarausoikeuden tai lähetteen tarkempiin tutkimuksiin. Samalla tavalla voit arvioida esimerkiksi iäkkään läheisesi oikeutta kuljetuspalveluun, omaishoidontukeen tai vammaispalveluihin. (ODA-palvelu ei ole tarkoitettu vakavien oireiden arviointiin eikä se korvaa hätänumeroa 112.)

·  Hyvinvointisuunnitelma virtaviivaistaa palveluprosessia silloin, kun tarvitset pitkäaikaista hoitoa tai palvelua. Se nivoo yhteen hoidon/palvelun tavoitteet, keinot, toimenpiteet ja seurannan. Hyvinvointisuunnitelma tehdään yhdessä ammattilaisen kanssa tehty, mutta pääset myös itse asettamaan tavoitteita ja tallentamaan seurantatietoja. Voit antaa ammattilaisille oikeudet katsoa itse tallentamiasi tietoja, jolloin vastaanottokäyntejä voi olla harvemmin. Kun joitain poikkeavaa tapahtuu, palvelu hälyttää sinut ja/tai ammattilaisen ja voitte heti ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Ensimmäisiä ODA-palveluja ryhdytään testaamaan ensi vuonna.

*Mikä ODAlle nimeksi? Ehdota ja voita leffalippuja

ODA ansaitsee paremman nimen! Mikä nimeksi palvelulle, joka sähköisesti opastaa, valmentaa, ohjaa hoitoon ja seuraa tilannettasi? Palvelu sisältää sekä terveyspalveluja että sosiaalipalveluja. Otamme nimiehdotuksia vastaan enemmän kuin mielellämme. Osallistu nimikisaan ja jätä ehdotuksesi viimeistään 19.6.2016 osoitteessa https://my.surveypal.com/ODA.

Tässä blogissa kerromme ODAn rakennusvaiheesta ja käymme keskustelua valinnoista, joita joudumme matkan varrella tekemään. Samalla jaamme sitä muutoksen iloa ja tuskaa, jota käytännön toimijoille tuottaa. Tervetuloa mukaan matkalle!

Tekstin kirjoittanut Hanna Nordlund, ODAn projektijohtaja