Toimintakyky hyvinvoinnin mittarina

Tulevien ODA-tuotteiden sisältöjen työstäminen on täydessä vauhdissa ja konkreettiset sisällöt alkavat hahmottua. Keskeinen ohjaava tekijä sisällön suunnittelussa on ollut se, että jokainen meistä on paras asiantuntija itsellemme tärkeissä asioissa, toiveissa ja huolenaiheissa. Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus, vaikka eri hetkinä eri osa-alueet kaipaavat enemmän huoltoa kuin toiset.

Terveydenhuollossa on jo paljon tutkimustuloksiin perustuvaa tietoa terveyteemme vaikuttavista asioista ja oireiden mukaisista hoitosuosituksista. Tämä painotus näkyy myös käytössä olevista arviointityökaluista. Vaikka terveys onkin tärkeä osa-alue kokonaishyvinvoinnissa, ei pidä unohtaa kysyä, miten tyytyväiseksi ihminen kokee esimerkiksi sosiaalisen elämänsä. On nimittäin olemassa paljon tutkittua tietoa vaikkapa yksinäisyyden negatiivisista vaikutuksista hyvinvointiimme.

Miten sitten saamme tietää, miten ihminen kokonaisvaltaisesti voi ja mitkä asiat kaipaavat tarkempaa seurantaa? Maailma on täynnä erilaisia arviointivälineitä, jotka lähestyvät ihmisen hyvinvoinnin tilaa eri näkökulmista. ODA:ssa otimme näkökulmaksi toimintakyvyn. Toimintakyky voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen (voidaan myös lukea kuuluvaksi psyykkiseen ulottuvuuteen) ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Hyvä toimintakyky auttaa ihmisiä voimaan hyvin, löytämään paikkansa yhteiskunnassa, jaksamaan työelämässä eläkeikään asti sekä vanhana selviytymään arjesta itsenäisesti. Toimintakyvyn arvioinnissa korostuu se, miten ihminen itse kokee tilanteensa juuri sillä hetkellä tai vaikka viimeisen kuukauden tai vuoden aikana.

Tutustuimme noin 80 erilaisesta toimintakykymittarista koostuvaan TOIMIA-tietokantaan. Tietokanta on kehitetty Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisessa asiantuntijaverkostossa TOIMIA:ssa. Tietokanta avattiin käyttäjille vuonna 2011.

Valitsimme tarkempaan tarkasteluun sellaiset mittarit, joista löytyy joko kaikki tai ainakin enemmistö toimintakyvyn ulottuvuuksista. Vaikka jokin mittari olisikin todettu hyväksi, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että se olisi pätevä ja luotettava kaikissa käyttötilanteissa ja kaikilla kohderyhmillä. Jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle, koska muuten kummastelemme mittarimaailmaa loputtomiin. Perehtymisen lopputuloksena päätimme ottaa toimintakyvyn arviointityökaluiksi WHODAS - ja WHOQOL-BREF -mittarit. WHODAS-mittarin avulla saamme tietoa siitä, millaisia toimintarajoitteita asiakkaillamme on mm. liikkumiseen, ihmissuhteisiin ja arjen toimintoihin liittyvissä asioissa. BREF-mittarilla puolestaan arvioidaan ihmisen tyytyväisyyttä elämänlaatuunsa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kautta. Mittareiden tarkempaan sisältöön voi tutustua TOIMIA-tietokannassa.

Nämä mittarit yhdistämme osaksi sähköistä terveystarkastusta ja pilotoimme kokonaisuutta rajatulla kohderyhmällä. Varmistamme pilotoinnin aikana yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, ovatko mittarit luotettavia ODA:n kohderyhmillä käytettäviksi. Edellä mainitut mittarit soveltuvat parhaiten aikuisväestön toimintakyvyn arvioimiseen. Eri-ikäisillä toimintakyvyn ulottuvuudet korostuvat eri tavalla. Suoraan lapsille suunnattuja toimintakyvyn mittareita on erittäin vähän. Niiden osalta jatkamme selvitystyötä, koska ODA-pilottien kohderyhmissä on myös alaikäisiä, joiden toimintakykyä haluamme arvioida.

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta. Olemme tehneet hyvällä asenteella paljon töitä. Kohta on aika rauhoittua nauttimaan joulusta ja sen jälkeen kääntää katseet kohti ensi vuotta, jolloin saamme ensimmäiset ODA-tuotteet pilotointiin.

Rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa!

 

Teksti: Leena Latva-Rasku, suunnittelija, Espoon kaupunki