torstai 9. kesäkuuta 2016

Vuosikontrolli kuudessa viikossa tai kuudessa päivässä – kummanko valitset?

Digitalisaatio ja sähköiset palvelut koetaan vielä varsin etäiseksi asiaksi terveydenhuollossa. Kun sähköisten palveluiden mahdollisuuksista puhutaan, kuulemme usein vastaväitteitä siitä, ettei se tietokone osaa minua hoitaa ja että potilaana tarvitsen kontaktin minua hoitavaan tahoon. Olemme siinä täysin samaa mieltä. Terveydenhuollon ammattilainen pitää voida tavata aina, jos siihen on aidosti tarvetta.

On kuitenkin paljon potilaita, jotka haluavat hoitaa asiansa silloin kuin heille sopii. Ei vain varata vastaanottoaikoja, vaan hoitaa omaa terveyttään sähköisiä palveluita hyödyntäen. Jos voimme tarjota heille oikea-aikaisia ja toimivia sähköisiä palveluita, vapautamme vastaanottoaikoja niille ihmisille, jotka niitä aidosti tarvitsevat. Samalla terveydenhuollon ammattilaisten rautainen osaaminen kohdentuu niihin tilanteisiin, jolloin heidän ammattitaitoaan eniten tarvitaan.

Puhelin muistuttaa minua vuosikontrollista. Pitäisi varata aika omalle terveysasemalle. Kello on kuitenkin jo yli neljän. Siirrän muistutusta. Soitan ajanvaraukseen heti aamulla. Linjat tuuttaavat varattuina. Siirrän muistutusta lounastunnille. Silloinkin on ruuhkaa. Jätän terveysasemalleni soittopyynnön. Iltapäivällä puhelin soi. Vastaanottoaika sovitaan kolmen viikon päähän. Saan ohjeen käydä sitä ennen laboratoriossa. Myös verenpaineenseuranta pitää muistaa tehdä ennen lääkärille menoa.


Kuvassa esiintyvä henkilö ei liity tekstiin. Kuvaaja: Pirjo Ala-Hynnilä, Jyväskylän kaupunki.
Terveydenhuollossa moni rutiiniasian hoito perustuu ennalta sovittuihin hoitosuosituksiin. Esimerkiksi verenpainepotilaan verenpaineelle on määritelty tietty raja-arvo, jossa verenpaineen tulisi olla lääkityksen ja hoitosuositusten puitteissa. Jos paineet poikkeavat suosituksesta, tulee lääkitystä ja potilaan itsehoitoa sekä elämäntapoja tarkastella. Näissä tilanteissa potilas tulee kohdata ja keskustella yhdessä siitä, miten hänen hoitoaan voitaisiin muuttaa hänen parhaakseen – eli jutella siitä, millaiseen hoitoon potilas on itse valmis sitoutumaan.

Vastaanottoaika lähenee. Poikkean työmatkallani laboratorioon. Siellä on ruuhkaa. Jostain syystä minun lähetteeni ei ole saapunut. Laboratorion työntekijä ohjaa minut soittamaan uudelleen terveysasemalleni. Puhelimessa asiaa pahoitellaan ja luvataan hoitaa lähete kuntoon. Harmittaa. Lopulta tarvittavat kokeet saadaan otettua. Vastaanottoa edeltävänä iltana huomaan, etten ole kiireen keskellä muistanut tehdä sovittua verenpainemittausta.

Sähköisissä palveluissa teknologia opastaa sinua oikea-aikaiseen hoitoon. Samalla se helpottaa asiointiasi esimerkiksi yksinkertaistamalla vastaanottoaikojen varaamista. Taustalla eri ohjelmistojen pitää kuitenkin tehdä vielä paljon nykyistä enemmän yhteistyötä. Teknologian pitää mahdollistaa se, että tuotettua terveystietoa voidaan hyödyntää lukuisista eri järjestelmistä parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi. Automaattisesti.

Töissä on kiire, mutta lähden sovitulle vastaanotolle. Liikenteessä on ruuhkaa. Kuulen nimeni huudettavan, kun löydän viimein oikean käytävän. Alamme juttelemaan lääkärini kanssa. Kerron, että seuranta on tekemättä. Lääkäri toteaa, ettei vuosikontrollia voida suorittaa ilman seurantatietoja. Hän pyytää minua varaamaan uuden vastaanottoajan. Uusi aika menee jälleen kolmen viikon päähän. Laitan muistutuksen puhelimeeni. Uudella vastaanotolla lääkäri vilkaisee seurantatuloksiani ja antaa helpottavan tiedon. Laboratorioarvot ja verenpainemittaukset osoittavat hoidon olevan tasapainossa. Lääkäri uusii reseptini ja huikkaa: ”Jatka siis samaan malliin ja tule vuoden päästä uuteen kontrolliin.”

Rutiiniasioiden hoito terveysasemalla perustuu aina ensin hoidontarpeen arviointiin. Arvioinnin perusteella potilaalle annetaan vastaanottoaika joko kiireellisenä tai ei-kiireellisenä. Lain puitteissa ei-kiireellinen aika tulee järjestää 3 kuukauden kuluessa yhteydenotosta. Ei-kiireellisissä käynneissä on paljon sellaisia, joissa hoitoalan ammattilainen vertaa manuaalisesti esimerkiksi laboratoriotuloksia hoitosuositukseen. Jos asiat ovat kunnossa, hän ilmoittaa potilaalle: ”Hyvä, jatka siis samaan malliin.” Potilas on helpottunut, mutta pitikö tiedon saamista todella odottaa viikkokausia? Vai voisiko toimintaa jotenkin hioa?


Jyväskylä mallintaa ”omahoidon ohitustietä”


Jyväskylä rakentaa ODA-projektissa mallia, jossa verenpainepotilaan hoitopolku digitalisoidaan. Käytännössä potilaan vuosikontrollin lähestyessä ODA-palvelu muistuttaa seurannan ajankohtaisuudesta ja ohjaa potilasta kirjautumaan järjestelmään. Järjestelmää hyödyntämällä potilas voi saada tiedon terveydentilastaan jopa kuudessa vuorokaudessa.

Järjestelmä ohjaa minut tekemään ensin 4 päivän verenpaineseurannan. Merkitsen aamun ja illan tulokset järjestelmään. Kun seuranta on tehty, järjestelmä ilmoittaa, että minulle on lähtenyt lähete laboratorioon. Laboratorioon voin kävellä vaikka jo seuraavana päivänä. Ilahdun ja menen labraan ennen työpäivän alkamista. Verikokeet otettuaan hoitaja huikkaa, että tulokset ovat nähtävillä järjestelmästä vuorokauden kuluttua. Kirjaudun palveluun seuraavana aamuna työmatkallani. Järjestelmä vertaa seuranta-arvojani ja laboratoriotuloksiani lääkärin kirjaamiin omaa hoitoani koskeviin suositusarvoihin. Kaikki on kunnossa. ”Hyvä, jatka siis samaan malliin”, näyttö ilmoittaa. ”E-resepti on samalla uusittu ja lääkkeet ovat noudettavissa omasta apteekistasi.” Kuusi vuorokautta, 0 puhelua ja 0 vastaanottokäyntiä.
 
Tässä kohdassa nousee vastaväitteitä ja huolia. Entä jos potilaalla ei olisikaan kaikki hyvin? Mitä potilas sitten tekisi? Jäisi hunningolle? Ehei. Järjestelmä ilmoittaisi, että nyt on aika tavata hoitoalan ammattilainen ja ohjaisi potilaan varaamaan ajan. Samalla kirjautumisella potilas vertaisi terveysasemallaan olevia vapaita aikoja omaan kalenteriinsa. Sopivan löydyttyä hän varaisi sen samasta järjestelmästä. Puhelin ei tällä kertaa tuuttaisi varattua hänen korvaansa. Sen sijaan se piippaisi synkronoidessaan vastaanottoajan puhelimen kalenteriin.

Ohituskaista onneen – tai ainakin hyvään hoitoon.  Me Jyväskylässä olemme ideastamme innostuneita. Siispä tuumasta toimeen!

Tekstin kirjoittanut: Keski-Suomen ODA-projektiryhmä

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti