Moniammatillista yhteistyötä – siitä se on ODA tehty

Moniammatillinen yhteistyö – ajatelkaa, miten kliseinen käsite! Harvoin enää vaivaudutaan miettimään, mitä se oikeastaan on. 

Minulla oli ilo saada konkreettinen muistutus moniammatillisen yhteistyön ytimestä, kun osallistuimme työporukalla suureen vankilapakoon paikallisessa pakohuoneessa (ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Escape_room). Idea oli siis lyhykäisyydessään se, että meidän piti ryhmänä vapautua suljetusta tilasta tietyssä ajassa. Tilassa oli useita koodeja, joiden ratkaisemiseksi löytyi erilaisia vihjeitä. Ratkaisujen edetessä oli mahdollisuus löytää myös ulospääsy.

Ennen peliä saimme ohjeita, kuinka kannattaa toimia. Tärkeimmät vinkit olivat: kannattaa jakaa kaikki tiedonjyväset ryhmälle ja kommunikoida koko ajan. Yksin ei pärjää.

Alkuhämmennyksen jälkeen aloimme hoksaamaan jutun juonen. Jos itse löysi jonkun sinänsä merkityksettömän näköisen esineen, toinen saattoi tietää, mihin sitä juurikin tarvittiin. Hyvin pian ryhmäläiset alkoivat ilmoittaa havainnoistaan toisille ja vihjeet tuotiin kaikkien nähtäville. Yhteisen tavoitteen (pako vankilasta) vuoksi jokaisesta onnistumisista iloittiin porukalla. Jokainen laittoi peliin itsensä ja oman osaamisensa ja todellakin: yhdessä oltiin enemmän.

Viime viikkojen aikana olen osallistunut moniin ODA- tapaamisiin eri foorumeilla: on ollut omaa pilottiryhmän tapaamista, valmennusta, sisältöryhmien tapaamista, teknistä ”jumppaa”, hyvinvointitarkastuksen vääntämistä eli jos jonkinmoista siis.

Noita foorumeita ja tuota vankilapakoa pohtiessani tajusin, mistä ODAssa on kysymys parhaimmillaan: moniammatillisesta yhteistyöstä! ODAssa jaetaan tietoa ja kommunikoidaan keskenämme – ei väliä, onko kyseessä Skype vai livenä paikalla. On aivan upeaa olla osallisena tässä huikean osaavassa moniammatillisessa porukassa, jossa mukana on laaja edustus koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää työntekijoistä johtajiin, samoin teknisiä asiantuntijoita ja lukemattomia verkostoja. Ja yhteinen tavoitteemme on tuottaa asiakkaalle parempia palveluja, jotain enemmän kuin mitä meistä kukaan on aiemmin pystynyt omassa yksikössään tai organisaatiossa tuottamaan. Eipä tällaista mahdollisuutta tule kovinkaan montaa kertaa!

Toistan vielä: kannattaa jakaa kaikki tiedonjyväset ryhmälle ja kommunikoida koko ajan. Yksin ei pärjää.

Jätän avoimeksi sen pääsikö ryhmämme vapaaksi vankilasta vai pitikö meidät pelastaa sieltä. Itse asiassa sillä ei nyt ollut niin isoa merkitystä edes :)


Teksti: Hämeenlinnan pilottiryhmäläinen

 

Epävarmuuden sietoa

Uusi vuosi on alkanut ODA-projektissa vauhdikkaasti ja tulevien viikkojen ja kuukausien aikana tulee tapahtumaan paljon: teknisten tietomallien ensimmäiset versiot valmistuvat kommenteille, ODA-palvelujen sisällöt valmistuvat ja olemme käynnistäneet yhteistyötä toisten kärkihankkeiden kanssa. ODAssa mukana olevat 14 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä valmistautuvat käyttöönottoihin ja pilotteihin. Toiminnallinen muutos asiakasprosesseissa on hyvässä vauhdissa.

ODA:ssa monia asioita tehdään eri tavalla kuin ennen. Ketterä kehittäminen tuo epävarmuuden tunteen heti näkyville, koska tuotoksia ja aikatauluja ei voida kiinnittää heti.  Vesiputousmalliseen kehittämiseen verrattuna epävarmuus siis siirtyy aikaisempaan vaiheeseen. Aikaisemmin jännitettiin vasta lähellä deadlinea, että ehditäänkö aikataulussa ja mitä kehitysprosessista tulee ulos. Tuotoksia viedään nopeasti käyttäjille ja reagoidaan palautteeseen.

 

Sovelluskehitystä on tehty nyt noin kuukausi Mediconsultin ja Solitan kanssa. (FHIR) -tietomalleista julkaistaan tällä viikolla ensimmäiset versiot. Niihin voi julkaisun jälkeen tutustua osoitteessa: https://github.com/omahoito/rfc/ Samoin muu ODA-lähdekoodi avoimilta osiltaan julkaistaan jatkossa täällä: https://github.com/omahoito

ODA:n sisältöjenkin osalta työtä tehdään edelleen täysillä. Lääketieteelliset sisällöt eli oirearviot, päätöksentuki ja hoitosuunnitelmapohjat ovat Tietämyskannan toimittajalla Kustannus oy Duodecimilla työn alla. ODA:n omien toimijoiden vastuulla olevia, sosiaalihuoltoon liittyviä sisältöjä työstetään kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Sisältöjen osalta tehtiin ensimmäiset palvelumuotoilukierrokset syksyllä ja näiden palautteiden perusteella on tehty osin isojakin muutoksia. Ammattilaisten palvelumuotoilukierros on juuri käynnistymässä.  

Sisältötyön osalta terveydenhuolto ja sosiaalihuolto ovat hyvin erilaisessa lähtötilanteessa. Terveydenhuollossa on pitkän tutkimustyön tuloksena syntynyt vahvaa näyttöä siitä, että tietty hoitomuoto vaikuttaa tietyllä tavalla tiettyyn sairauteen. Samoin on olemassa hoitosuositukset. Älykkäiden palvelujen rakentaminen on näin eri pohjalla kuin sosiaalihuollossa, jossa vastaavanlaista näyttöä ei ole. Tyhjästä ei kuitenkaan sosiaalihuoltoon liittyvässä sisältötyössä tarvitse lähteä. Sosiaalihuollon ilmiöitä on tutkittu paljon. Tämän vuoksi yhteistyö muiden kärkihankkeiden sekä THL:n ja yliopistojen kanssa on tärkeää, jotta jo olemassa olevaa tutkimustyötä ja siitä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää ODA:n sisältötyössä. Olemme käynnistäneet yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa eSotet-tutkimusverkoston, jotta saamme parhaan mahdollinen tuen työllemme. Tutkijat puolestaan saavat erittäin kiinnostavaa dataa. Tutkimusverkostoon haetaan uusia tutkijoita koko ajan.

 

Tällä hetkellä on käynnissä runsaasti projekteja, jotka työskentelevät osittain samojen asioiden parissa. Yhteistyö on tärkeää, jotta asiakkaiden näkökulmasta muodostuu loogisia ja saumattomia palveluketjuja. Virtuaalisairaala-hankkeen kanssa on pidetty useita arkkitehtuuriin ja asiakaspolkuihin liittyviä työpajoja. Uusia yhteistyökumppaneita on saatu mukaan, mm. toisista kärkihankkeista. Yhteistekemistä on aloitettu THL:n (Lasten ja perheiden palvelut), Sydänliiton (Neuvokas perhe, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) ja UKK-instituutin (VESOTE, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) kanssa. Lisäksi yhteinen kohderyhmä on tunnistettu I&O-kärkihankkeesta OSSI-hankkeen kanssa.

Vaikka ketterän kehittämisen mukanaan tuoma epävarmuus onkin haastava toisinaan hallita, keinoja sietokyvyn lisäämiseksi on hyvä pohtia joko itsekseen tai porukalla. Jo nyt piloteissa tehty työ on osoittanut meidän olevan oikealla tiellä eli ei siitä pienestä epävarmuudesta pidä olla ihan mahdottoman huolissaan.

 

Teksti: ODA:n hanketoimisto

Sukupuolitaudin oirearviopalvelu verkkoon

Kesä on takana ja monia kauniita muistoja mielessä. Oli rantaa, oli rakkautta, oli huoletonta elämää. Niin. Niin kovin huoletonta. Ei kai liian huoletonta…? ….Äh, stressaa, kutittaa, ahdistaa ja mietityttää. Mutta en kehtaa soittaa terveysasemalle. Se on kuitenkin se rantani rakkaus ja kesäni aurinko, joka siellä vastaa puhelimeen..

Jyväskylä mallintaa parhaillaan sukupuolitaudin oirearviota, jonka myötä oirearvion voi tehdä kätevästi sähköisesti. Oirearvion myötä asiakas saa tarvittaessa lähetteen laboratoriokokeisiin ilman ainoatakaan puhelua tai käyntiä terveyspalveluiden ammattilaisen pakeilla.

Öö, olenko harrastanut suojaamatonta yhdyntää… Jahas, no kyllähän siinä niin taisi käydä. Yhden vai useamman partnerin kanssa? Nooo, kesähän oli pitkä, mutta rakkaus kuumaa vain yhden kanssa.. Ja mitäs oireita onkaan, kutinaa kyllä, näppylöitä ei.. Onko riski ollut tartuttaa muita? Huh, no sitä ei, syksy ja synkeys koitti... Jahas, no tästähän pääsenkin varaamaan ajan labraan! Hyvä, saapahan tämänkin asian pois päiväjärjestyksestä..

Jyväskylän pilotilla halutaan helpottaa asiointia ja parantaa asiakkaiden pääsyä asianmukaiseen hoitoon. Samalla helpolla asioinnilla halutaan nostaa asiakkaiden motivaatiota tehdä testit asian huolestuttaessa omaa mieltä.

- Nykyisellään asiakkaan pitää ensin soittaa hoitajalle ja asioida hänen luonaan. Hoitaja antaa tarvittaessa lähetteen laboratoriokokeisiin oirekuvauksen perusteella. Tämä sama oirekuvaus voidaan sähköistää ja tiettyjen ehtojen täyttyessä palvelu antaa automaattisesti lähetteen labraan. Palvelun kautta pääsee myös varaamaan laboratorioajan, projektipäällikkö Katrianna Rantanen kuvaa.

Laboratoriovastausten valmistuttua ne ilmoitetaan palvelun kautta asiakkaalle. Asiasta tulee erillinen heräte vaikkapa omaan kännykkään. Mikäli laboratoriokokeet ovat negatiiviset, sähköinen palvelu ilmoittaa, että ei syytä huoleen ja muistuttaa ehkäisyn merkityksestä jatkossa. Jos laboratorionäyte on positiivinen, asiakas saa varata itselleen ajan terveydenhuollon ammattilaiselle ja sitä kautta lääkkeet ja ohjeet sairauden hoitamiseen.

Nyt ne tulokset ovat tulleet! Auts, positiivistahan se näytti. Hmm.. Nyt sitten pitää varata aika. Mutta hyvä, täältähän näkee myös oman hoitajan nimen  Tämä ei ole millään lailla tuttu, joten sinne menen. Tästähän saa myös oivan syyn ottaa yhteyttä kuumaan kesätuttavuuteeni. Lähtisiköhän se minun kanssa apteekkiin ja kenties sen jälkeen kahville…?

Palvelu antaa ajantasaisesti tietoa myös mahdollisista tartuntariskeistä ja muistuttaa käyttäjää ehkäisyn merkityksestä esimerkiksi kokeiden tulosten valmistumista odotellessa. Palvelu antaa myös vinkkejä omahoitoon. Jos tulos on negatiivinen, mutta alapää kutisee edelleen, ohjaa palvelu tarvittaessa vaikkapa hakemaan luotettavaa tietoa esimerkiksi hiivatulehduksesta tai limakalvojen hoidosta.

Helppoa, turvallista, nykyaikaista. ODAa odotellessa.

Teksti: Jyväskylän projektiryhmä
 

Pienin kokeiluin kohti ODA-palveluita Espoon lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Kutsumme terveystarkastuksiin kaikki ikäluokan lapset perheineen. Käytännössä kaikki ovat saaneet samaa soppaa yhtä suurella kauhalla, eli samanpituiset ajat koko ikäluokalle, organisaation määrittelemällä sisällöllä. Asiakkaat ovat eri palautteiden mukaan hyvin tyytyväisiä palveluumme, mutta toivovat digipalveluiden lisäämistä.

Nykyistä palveluprosessia on nyt pohdittu ja pilkottu. Hukkaa on löytynyt ja sitä alettu jo häätää pienillä työtavan muutoksilla. Olemme miettineet, miten voisimme vastata asiakkaiden toiveeseen palveluiden digitalisoinnista. Näkökulmia ovat asiakas, työntekijä ja taloudellisuus.

Kouluterveydenhuolto. Lintumetsän koulu. Kuvassa terveydenhoitaja Sanni Hovinen ja Minttu Grönberg. Kuva: Olli Häkämies

Tavoitteena on älykäs, vuorovaikutteinen, terveyttä edistävä asiakaslähtöinen ja valmentava digitaalinen toimintamalli. Asiakkaan antamien tietojen perusteella kartoitetaan hoidontarvetta ja elämäntilannetta jo ennen vastaanottoa. ODA tukee asiakasta valmennuksin, palauttein ja ohjaa oikeisiin ja sopiviin palveluihin ja ajanvarauksiin. Vastaanotolle tullessaan hoidontarpeen ja terveysriskien seulontaa on jo tehty paljon.

Terveydenhoitajan on muutettava työtapaa. Rutiineista, tutuista työtavoista ja kontrollista on uskallettava päästää irti. Ennen terveydenhoitaja ” tiesi paremmin” ja neuvoi, tulevaisuudessa asiakas kulkee edellä ja terveydenhoitaja kannattelee viereltä silloin kun siihen on tarvetta. Jos asiakkaalla on asiat hyvin, eikä tuen tarvetta nyt ole, voisi digitaalinen ODA-kartoitus joskus korvata osan vastaanottokäynneistä.

Kuva: Tuire Ruokosuo

Olemme kokeilleet ja vertailleet toimintojen sähköistämistä pienin askelin. Pilotissa on kokeiltu osassa tarkastuksissa sähköistä ajanvarausta, joka on otettu positiivisesti vastaan niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin taholta. Sähköinen ajanvaraus yhdistettynä automaattiseen tekstiviestimuistutukseen vähensi perumattomia poisjääntejä merkittävästi.

Koulutulokkaan terveystarkastuksessa on kokeiltu myös sähköistä esitietolomaketta ja 8- luokkalaisen tarkastuksessa on analysoivaa, monipuolisempaa hyvinvointikartastoa. Nämä kokeilut ovat askelia kohti digitaalista tavoitetta. Käyttökokemukset ja mittaukset ovat olleet positiivisia, tähän suuntaan haluamme terveydenhuoltoa viedä.

 

Teksti: Espoon lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon ODA-tiimit

Avoimuus auttaa eteenpäin



Sapling in Morning Light CC-SA-2.0 © advencap 2010

ODAn tekijäkaarti on nyt kasassa ja sovelluskehitys pääsee täysillä käyntiin. Ensimmäinen versio on työn alla.

Erityisen innostavaa tässä on se, että pääsemme aloittamaan tavallaan tyhjästä ja rakentamaan kokonaan uutta. Koska julkisessa sote-palvelussa ei ole aiemmin ollut kattavaa itsepalvelutyökalua, emme ole edeltävien järjestelmien vankeja. Meidän ei tarvitse paikkailla vanhoja puutteita eikä rakennella keinotekoisia siltoja vanhojen järjestelmien välille. 1990-luvun lähtökohdista tehdyt päätökset eivät ole hidasteena, vaan voimme tehdä niin arkkitehtuuriin, teknologiaan kuin toimintatapohinkin liittyvät valinnat tulevaisuuteen katsoen.

Haluamme työskennellä asiakaslähtöisesti ja holistisella otteella. ODA-tuotteessa tilaaja päättää, mikä on tarkoituksenmukaista. Kentällä työskentelevät ammattilaiset pääsevät rakentamaan itselleen työkaluja tulevaisuutta varten, ja myös asiakkaat otetaan mukaan. Otamme käyttäjät oikeasti mukaan käyttämään pilottisovellusta ja opettelemme yhdessä, miten palvelusta saa vielä paremman.

Odotamme vilkasta julkista keskustelua. Innostumme kaikesta kritiikistä, sillä se vie meitä nopeammin eteenpäin: kritiikistä löytää jyväsiä, joita emme ole osanneet huomioida. Toisaalta kritiikki paljastaa myös sen, miten meillä menee. Jos kritiikki sisältää vakavia aiheita, näemme, että aikaansaannoksessamme on vielä vakavia puutteita. Jos kritiikki kohdistuu muotoseikkoihin, tiedämme että olemme jo aika hyvässä paikassa.

Järjestelmätoimittajien valinnassa haimme kriittistä kolmannen osapuolen palautetta, ja sen avulla löysimme hankintaan uusia laatumittareita. Tarkastelimme kriittisesti myös sitä, pystymmekö tekemään monitoimittajaympäristön. Kyllä pystymme, ja se näyttää olevan eri tahojen mielestä eettisesti kestävämpää ja hallinnollisesti helpompaa kuin yhden ison toimittajan kanssa asioiminen.

Aina kun tehdään jotain ODA-palvelun kaltaista isoa ja vaikeaa, avoimuus auttaa eteenpäin ja lisää onnistumisemme todennäköisyyttä.

ODA-palvelun pilottikäyttö pääsee vauhtiin kevään aikana. Varsinainen sovellus on tarkoitus julkistaa syksyllä.


Teksti: Jaakko Korhonen, ODAn tekninen projektipäällikkö ja Outi Huida, viestintäpäällikkö

Sähköiset omahoitopalvelut helpottavat palvelujen sekamelskaa myös pitkien etäisyyksien Lapissa

Sähköiset omahoitopalvelut sopivat erinomaisesti pitkien etäisyyksien alueelle. Ne tulevat helpottamaan arjessa pärjäämistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä. ”Minustako omaishoitaja?” -pilotissa sähköisen hyvinvointitarkastuksen avulla omaishoitaja voi tunnistaa ja arvioida mahdollisia riskitekijöitä omassa ja hoidettavansa hyvinvoinnissa sekä keinoja vaikuttaa niihin. Älykkäät oire- ja hyvinvoinninarviot ohjaavat omaishoitajaa hyvinvointivalmennuksen kautta hyvinvointisuunnitelman tekoon oman ja hoidettavansa hyvinvoinnin tueksi.

Sodankylä on harvaan asuttu kunta, jossa on pitkät etäisyydet. Vilkastuneessa keskustaajamassa asuu noin puolet kunnan asukkaista, mutta toinen puoli asuttaa hiljaiseksi jäänyttä kolmeakymmentä sivukylää, joista suurimmasta osasta palvelut ovat pikkuhiljaa kadonneet. Ennen kylien vireyttä ylläpitäneet kaupat, koulut ja postit ovat sulkeneet ovensa ja siirtyneet kuntakeskukseen. Sivukylille on kuitenkin jäänyt suurin osa ikääntyvästä väestöstä, jotka tarvitsevat enenevässä määrin ajasta ja paikasta riippumattomia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Näihin lisääntyviin tarpeisiin pyritään vastaamaan kehitettävillä digitaalisilla omahoitopalveluilla. Sodankylän kunta on ODA-hankkeen pohjoisimpana alueena tuomassa syrjäseudun ja pitkien etäisyyksien näkökulmaa sähköisten omahoitopalveluiden maailmaan pilotoimalla ”Minustako omaishoitaja?” - yli 65-vuotiaiden omaishoitajien prosessia.

"Tässä on koetettu pärjätä"

Omaishoitajien haastatteluissa on noussut esille omaishoitajien voimavarojen riittämättömyys, arvostuksen puute, ammattilaisten tietämättömyys omaishoitajuudesta ja niin sanottu asiakkaan ”luukuttaminen” toimijalta toiselle. Samaan asiaan törmäsivät Sodankylän kehittäjätiimi jäsenet, jotka kokoontuivat keväällä 2016 pohtimaan omaishoitajien palvelupolkuja ja heille tarjolla olevien tukikeinojen kokonaisuutta. Palvelujen määrä on valtava, mutta kokonaisuus on sekava sekä ammattilaisen että asiakkaan näkökulmasta. Haastateltujen omaishoitajien mukaan apua on hankala saada, kun ei edes tiedä mistä voisi kysyä. Välttämättä kysyttäessäkään ei neuvoa ole annettu tai osattu antaa.

”Muistelen, että joku olisi puhunut omaishoidontuesta, mutten varmaan osannut sitä alkaa vaatimaan. Vasta kun omat voimat olivat jo niin lopussa ja omia somaattisia vaivoja alkoi olla melkosesti, soitin kotihoidon puolelle, että nyt ei enää jaksa jos ei saa äitiä vähäksi aikaa hoitoon johonkin.”

     - Haastateltu omaishoitaja

”Kyselin omaishoidontuesta, mutta minulle kerrottiin, ettei vuorotteluvapaalla ollessa voi sitä saada… Tuolloin olin jo joutunut töistä ottamaan virkavapaata ja liiton asiamies kertoi, ettei vuorotteluvapaa eikä virkavapaus estä omaishoidontukea. Veljeskodin sosionomi auttoi monissa asioissa ja ohjasi geriatrille joka viimein laittoi omaishoitohakemuksen vireille. ”

     - Haastateltu omaishoitaja

”Mieheni on 80v. ja itse olen 78v… Asumme 30km päässä kirkolta, eikä mieheni ole pystynyt ajamaan autoa vuosiin. onneksi tuli hankittua itse ajokortti vanhemmalla iällä, niin saan hoidettua asiat. Minulle itselle tehtiin pallolaajennus 2 vuotta sitten, mutta en saanut sen kummempaa tukea tai apua kotiin. Yöunet tahtoo itsellä olla niin huonot, että pakkaa väkisin väsyttämään. Mutta tässä tätä on koitettu pärjätä”

     - Haastateltu omaishoitaja

Palvelujen selkeyttämiseen ja asiakaslähtöiseen palvelumuotoiluun on tekemiemme haastattelujen perusteella todellakin tarvetta. Käyttäjien kanssa yhdessä kehitetyt sähköiset asiointikavanavat tuovat palvelujen käyttöön toivottua selkeyttä ja asiakkaan ”luukuttaminen” toimijalta toiselle vähenee. Sinänsä sähköisten palvelujen käyttö ei ole uusi asia ja ikäihmisetkin osaavat jo hyödyntää digitalisaation myötä kehittyneitä uusia toimintamalleja. On arvioitu, että yli 65-vuotiaista 67 % käyttää internettiä vähintään kerran kuukaudessa ja huomattava osa jopa päivittäin.

”Hieno juttu sähköisistä palveluista on että kun miehelleni tuli paha ihottuma, saimme videoneuvotteluna vastaanoton ihotautilääkärille ja olemme näin tavanneet häntä toistekin. Se on iso juttu, ettei minun tarvitse lähteä Rovaniemelle omalla autolla ajelemaan kun en oikein uskalla keskustassa ajaa.

     - Haastateltu omaishoitaja 



Sodankylän kehittäjätiimi kokoontui keväällä 2016 pohtimaan omaishoitajien palvelupolkua. Omaishoitajille ja heidän hoidettaville läheisilleen on olemassa paljon palveluja, mutta kokonaisuus on sekava niin asiakkaan kuin ammattilaisenkin näkökulmasta. Sähköiset palvelut tuovat palvelujen käyttöön toivottua selkeyttä ja asiakkaan ”luukuttaminen” toimijalta toiselle vähenee.

Maarit Hoppula
vs. johtava hoitaja/FM/ODA-projektipäällikkö
Sodankylän kunta, terveyspalvelut
maarit.hoppula@sodankyla.fi                          

Maija Eskola-Tuoma

ODA-projektikoordinaattori

Sodankylän kunta/Kehittäminen

maija.eskola-tuoma@sodankyla.fi

Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi

Kasvavassa määrin törmätään perusterveydenhuollossa iäkkäiden kognitiivisen toimintakyvyn ongelmiin. Kognitiivinen toimintakyky käsittää oppimisen, muistin, tiedon käsittelyn, kielellisen oppimisen ja toiminnan ohjauksen.  Toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää, mutta hoitoon hakeuduttaessa tilanne voi olla jo kriisiytynyt. Itse suoritettava ja kotona tehtävä älykäs arviointi helpottaisi varhaista puuttumista kognitiivisen toimintakyvyn ongelmiin. Yhteistyössä ODA:n kanssa syntyi opinnäytetyö, jossa kognitiivisen toimintakyvyn arviointia tarkasteltiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa keskittyen digitaalisiin lähtökohtiin.

Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi on Suomessa pääasiassa neuropsykologien tehtävä. Testien lisäksi arviointiin käytetään haastattelua. Olemassa on myös seulontatutkimuksia, joista Suomessa asemansa ovat vakinaistaneet parhaiten MMSE ja CERAD. Asiakaskeskeisen toimintamallin kannalta paras ratkaisu olisi kuitenkin älykäs potilaan itsenäisesti suorittama mittari. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus pureutui tarkastelemaan olemassa olevia digitaalisesti toteutettavia kognitiivisen toimintakyvyn mittareita tarkoituksenaan tuottaa lisää tietoa ODA:n käyttöön. Tavoitteena oli löytää näyttöön perustuvia mittareita, joiden avulla saadaan tuotua hyötyä potilaiden ja asiakkaiden kognitiivisen toimintakyvyn omahoidon alueelle. Tutkimusongelma muodostettiin kolmen kysymyksen kautta.

1. Miten kognitiivista toimintakykyä arvioidaan?
2. Millaisia näyttöön perustuvia kognitiivisen toimintakyvyn mittareita on olemassa ja mihin tarkoitukseen ne on tehty?
3. Millaisia mittareita on olemassa kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin digitaalisesti ilman asiantuntijan läsnäoloa?

Tuloksena kirjallisuuskatsauksessa päädyttiin kuvailemaan kahdeksaa kognitiivista toimintakykyä arvioivaa mittaria, joista kuusi oli tällä hetkellä toteutettavissa ilman asiantuntijan läsnäoloa. Kaksi mittaria, jotka eivät täyttäneet tätä kriteeriä, olivat MMSE ja CERAD. Kyseiset mittarit otettiin mukaan niiden Suomessa omaavan asemansa vuoksi. Alla oleva kuvio havainnollistaa mittareiden valintaprosessia. Mittareita yksilökohtaisesti käsittelevän tekstin lisäksi työstettiin mittareiden ominaisuuksia vertaileva taulukko.

Mittareiden valintaprosessi

                                                                     

Kirjallisuuskatsauksessa käsitellyt mittarit

Opinnäytetyö on luovutettu ODA:n käyttöön joulukuussa 2016, mutta varsinainen julkaisu tapahtuu vuoden 2017 alussa. Opinnäytetyö tulee kaikkein nähtäväksi osoitteeseen http://theseus.fi/.

Opiskelijana ODA-projektissa mukana oleminen on ollut hieno tilaisuus olla osana sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystä asiakas- ja potilaskeskeiseen toimintamalliin. Erityisen kiitoksen minulta ansaitsevat kaikki opinnäytetyötä ohjanneet sekä vertaisarvioineet. Kaikille onnea ja menestystä alkaneelle vuodelle!

Teksti: Mikael Juoperi, sairaanhoitajaopiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu