Suun terveydenhuolto kohti asiakaslähtöisiä ja digitaalisia palveluita

Olemme aloittaneet Turun kaupungin suun terveydenhuollossa päivystykselliseen ja puolikiireelliseen hoitoon hakeutuvien asiakkaiden palveluiden kehittämisen, loppuvuodesta kehittämistyö laajenee sähköisen oirearvion pilotoinnilla. Samanaikaisesti kehitämme myös muita suun terveydenhuollon sähköisiä palveluita yhä sujuvimmiksi sekä monipuolisemmiksi.

Toimintamme perustana on asiakaslähtöisyys. Havaintojemme perustella nykyisistä toiminnoista on noussut esille monta asiaa ja lähdimme kehittämään suun terveydenhuollon toimintaa aivan uudella tavalla. Toimintamme täydentyy uusilla sähköisillä palveluilla, keskittämällä päivystyspalvelut, ottamalla käyttöön joustavan vastaanottoajan, nopeuttamalla yhteydenottoa sekä laajentamalla yhteydenottomahdollisuuksia, parantamalla neuvonnan saatavuutta, vähentämällä turhia käyntejä ja pyrkimällä hoitamaan asiakas kerralla kuntoon. Nämä asiakas toivomamme mukaan kokee käytännössä asiakaskokemuksen, palvelun sekä hoidon saatavuuden parantumisena. Turkulaisille ensimmäiset käytännön muutokset alkavat näkymään lokakuun aikana, kun päivystykselliseen ja puolikiireelliseen hoitoon hakeutuvien asiakkaiden hoito keskitetään Käsityöläiskadun hammashoitolaan.

Aikataulu on varsin tiukka ja vaatii meiltä kaikilta innovatiivisuutta, joustavuutta sekä tiivistä
yhteistyötä. ODA-hankkeessa mukana olevien muiden organisaatioiden projektiryhmien ja valmentajien tuki on ollut korvaamatonta. Lisäksi potilastietojärjestelmätoimittaja on lähtenyt aktiivisesti mukaan sähköisten palveluiden kehittämistyöhön. Henkilökuntamme on innostunut uusista tuulista ja on mukana tässä työssä - ammattilaiset ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita! Olemme pyrkineet huomioimaan myös kriittiset palautteet, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme entistä paremmat suun terveydenhuollon palvelut.
 
Olemme projektin aikana oppineet paljon ja joka kerta, kun uskaltaudumme kokeilemaan asioita eri tavalla, astumme mukavuusalueen ulkopuolelle. Uskomme, että rohkeasti uutta kokeilemalla tuntemattomasta ja uudesta syntyykin pikkuhiljaa turvallista ja tuttua.

Eihän tästä voi tulla muuta kuin hyvä!


Teksti: Turun kaupungin hyvinvointitoimialan STH:n ODA-pilottilaiset

  

Kohti pilotointia - yhteistyössä ennaltaehkäiseviä palveluja

Voimia antanut lomakausi on pian takanapäin ja lapset palaavat kouluihin keräämään uusia eväitä tulevaisuutta varten. Onhan jokainen lapsi-ikäluokka vuorollaan uusi lenkki tulevaisuuden tekijöiden ketjussa. Tänään 7-15-vuotiaat ovat 20–30 vuoden kuluttua luomassa kehittymisen edellytyksiä seuraaville koululaisikäluokille.


Kuva: Maiju Tirri, Kuopio

Kuopion kuntaprojektissa on peruskouluikäisten lasten ennaltaehkäisevä palveluprosessi, jossa pyritään tunnistamaan ajoissa huoli lapsen, nuoren tai perheen voimavaroista. Prosesseja tutkivat ja kehittävät moniammatilliset ryhmät useista eri lasten ja nuorten palveluista.

On ollut kiinnostavaa tehdä yhteistyötä Espoon ja Porvoon kanssa peruskouluikäisten lasten osalta sekä Turun, Tampereen ja Helsingin kanssa suun terveydenhuollon osalta. Samoin teknistä yhteistyötä niiden kuntien kanssa, joilla on samat perusjärjestelmät käytössä.

Muutosvalmennusten myötä Kuopion kouluterveydenhuollossa on tehty toiminnallisia muutoksia. Yhteistyötä on vahvistettu suun terveydenhuollon, oppilashuoltopalveluiden, perhepalveluiden, lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kesken. On laadittu työmenetelmä tuen tarpeessa olevien oppilaiden ja heidän perheidensä tunnistamiseen entistä tehokkaammalla huolen puheeksiotolla.

Huolen ilmetessä terveydenhoitajat voivat koota moniammatillisen asiantuntijaryhmän oppilaan ja hänen perheensä ympärille. Lisäksi kouluterveydenhuollossa on auditoinnin pohjalta laadittu yhteiset kirjaamisohjeet sekä tehostettu säännöllisesti seurattavaa tilastointia.

Menetelmää voisi hyödyntää oppilashuoltopalveluissa digitaalisena, mikäli eri toimijoiden asiakastietojärjestelmiä saadaan yhtenäistettyä.

Kuva: Maiju Tirri, Kuopio

Suun terveydenhuollossa on muutosvalmennusten myötä tehty toiminnallisia muutoksia ja vahvistettu yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. On otettu käyttöön suuhygienistin ja hammashoitajan tehostettu ennaltaehkäisevä vastaanotto sekä kehitetty omahoidon vastaanoton työkaluja alle 18-vuotiaille ja asiakkaille, joilla on puutteita suunterveyden hoidossa.

On myös kehitetty toimintamallia, kun suun terveydenhuollon ammattilaisella on huoli lapsen tai nuoren suun terveydentilasta – mikäli esimerkiksi ei saavuta vastaanotolle.

ODA-palveluissa on ollut haastetta löytää soveltuvia mittareita lasten ja perheiden käyttöön. Erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja Kuopio ovat yhdessä kehittäneet elämänhallinnan itsearviointimittaria, joka on nyt sovellettu peruskouluikäisille ja heidän perheilleen. Se pilotoidaan loppuvuoden aikana. Pilotointiin osallistuu kolme terveydenhoitajaa, kolme kuraattoria ja kolme psykologia. Kussakin kolmessa valitussa koulussa pilotoidaan yhden ikäluokan oppilaiden ja perheiden kanssa menetelmän käyttöä kunkin ikäryhmän terveystarkastusten yhteydessä. Ikäryhmiksi on valikoitunut 2.-, 6.- ja 9.-luokkalaiset.

Lapset ja nuoret tekevät tulevaisuuden - ei ole samantekevää miten se tapahtuu. Hyvinvoivista, ei syrjäytyneistä lapsista ja nuorista tulee vastuullisia toimijoita, jotka vastaavat haasteisiin tulevaisuuden digitaalisilla työkaluilla.

Kuva: Maiju Tirri, Kuopio

Teksti: Katriina Kankkunen, Kuopion ODA-projektipäällikkö

Aihetta riemuun - VSSHP sai flunssan oirearvion kokeiluun

VSSHP:n ODA-projektipäällikkö Satu Hurme (vas.),
projektityöntekijä Eeva Kiilo (kesk.) ja asiakasneuvoja
Anna Heikkilä tutustuvat oirearvioon. Kuva: Jari Numminen

Keskikesän juhlan lähestyessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen yhteispäivystyksessä Turussa saatiin aihetta riemuun, kun ODA:n minimitoteutuksen prototyyppi hengitystieinfektion oirearviosta otettiin kokeiluun. “Oirearviota on odotettu pitkään ja nyt pääsemme viimein kokeilemaan konkreettisesti oirearvion toimivuutta oikeiden potilaiden kanssa”, kommentoi VSSHP:n ODA-projektipäällikkö Satu Hurme saadessaan tiiminsä käyttöön ODA:n oirearvion.

Yhteispäivystyksen digisairaanhoitajat tekevät kesän ajan yhdessä päivystykseen tulleen potilaan kanssa oirearvion, mikäli potilas valittaa flunssan oireita. Käytössä olevan prototyypin avulla kerätään asiakkaiden ja ammattilaisten palautetta sovelluksen toimivuudesta sekä oirearviokyselyn sisällöstä. Hoitajat tekevät hoidolliset päätökset edelleen potilaan kliinisen tilan perusteella, mutta kehittämisen kannalta on olennaisen tärkeää saada palautetta niiltä potilailta, joilla on oikeita oireita.

Prototyypissä vihdoin konkretisoituu reilun kolmen vuoden työ. Näihin aikoihin vuonna 2014, kesäloman kynnyksellä silloinkin, osa ODA-konsortion nykyisistä jäsenistä kokoontui Kuntatalolle laatimaan yhteistä visiota uusista omahoitopalveluista. Tapaamista seuranneiden kuukausien kuluessa on tehty mm. suuri määrä yhteistä määrittelytyötä, käytetty lukuisia päiviä kilpailutukseen, piirretty kymmeniä prosessikuvia, kokeiltu satoja prosessimuutoksia ja käytetty tuhansia tunteja itse sovelluksen koodaamisen yhdessä valittujen toimittajien kanssa. Olemme kuitenkin vasta alussa, koska piloteissa tehty työ altistetaan arvioinnin kohteeksi aidossa ympäristössä ja saamme palautteen tärkeimmältä taholta eli asiakkailta.

Kesälomien jälkeen prototyyppi vaihtuu auditoiduksi sovellukseksi, jonka voi antaa asiakkaiden käyttöön ilman ammattilaista. Samalla näemme, mihin asti tehdyt prosessimuutokset riittävät ja kuinka ketterästi muutosvalmennuksen saaneet tiimit osaavat edelleen kehittää omia prosessejaan saadun palautetteen perusteella. Syksyn aikana ODA:n pilotit käynnistyvät ympäri Suomea, eri organisaatioissa ja eri asiakasryhmissä.

Hanketoimisto kiittää kuntien projektipäälliköitä ja muuta hankehenkilöstöä, toimittajien ODA:n tekijöitä, sidosryhmiä sekä kehittämistyöhön osallistuneita asiakkaita työntäyteisestä alkuvuodesta. Hyvää ja ansaittua kesälomaa myös ODA-blogin lukijoille!


ODA-hanketoimisto

Ps. Jos tarvitset flunssan oireiden takia päivystyshoitoa, niin suosittelemme sairastumaan Turussa, jossa voit päästä mukaan kokeilemaan ODA:n oirearviota!

ODA osaksi Kanta-palveluja!

ODA-projektin minimitoteutus, ylähengitysinfektion oirearvio, on lähdössä ensi viikolla pilottiin. Sen jälkeen uusia palveluita valmistuu pilotteihin eri puolille Suomea koko syksyn ajan. ODA on ollut hyvä projektinimi, joka tunnetaan jo laajasti. Käyttäjille palveluja ei kuitenkaan tulla ODA-nimellä julkistamaan.

ODA-palvelut tulevat osaksi Kanta-palveluita. Asiakkaiden näkökulmasta tämä yksinkertaistaa kansalaispalvelujen viidakkoa, jossa jo nykyisellään on lukuisia eri palveluja, brändejä ja verkko-osoitteita. Omakanta on monille suomalaisille jo tuttu, sillä monet meistä ovat jo mm. pyytäneet reseptien uusimista tätä kautta ja tarkistanut laboratoriotuloksiaan. Omakanta-palvelussa on kuukausittain noin puoli miljoonaa eri kävijää ja Kanta-palveluita pidetään luotettavina ja turvallisina. Vuoden 2016 lopulla julkaistun Taloustutkimuksen tutkimuksen (Verkkobrändin arvostus Suomessa 2016) mukaan Kanta.fi oli 2. arvostetuin suomalainen verkkobrändi. Kanta-palvelut tuntevista käyttäjistä lähes 80 % antaa palvelulle vähintään hyvän arvosanan. Noin puolet palvelun tuntevista ja sille arvosanan antaneista voisi suositella kanta.fi:tä myös muille. Kyseissä tutkimuksessa selvitetään verkkobrändien tunnettuutta, arvostusta ja suositteluhalukkuutta suomalaisten internetin käyttäjien keskuudessa.

Kevään aikana olemme yhdessä Kelan, THL:n ja STM:n kanssa suunnitelleet, miten ja missä vaiheessa uudet palvelut tulevat tulevaisuudessa näkymään osana Kanta-palvelujen sekä miten kokonaisuudesta kerrotaan kansalaisille. Julkaisu Kanta-palveluissa tulee tapahtumaan vaiheittain, sillä ensin ODA-palvelut tulee testata huolellisesti ammattilaisten ja ODA:n pilottiprosessien asiakkaiden kanssa ennen julkaisua laajemmalle käyttäjäryhmälle. Ryhdymme kuitenkin jo nyt häivyttämään hankenimeä ja kokeilussa olleita tuotenimiä, kun kerromme uusista palveluistamme käyttäjille. ”Rakennamme sähköisiä hyvinvointipalveluja: hyvinvointitarkastuksen ja -valmennuksia, oirearvioita ja hyvinvoinnin arvioita sekä hoito- ja palvelusuunnitelman”. Kun ODA ja tämän hetkiset tuotenimet pudotetaan pois, sanomasta tulee huomattavasti selkeämpi.

ODA-hanke on edennyt ketterän kehityksen vaiheeseen ja tuottaa uraauurtavia tuloksia. Hanketta voisikin jatkossa kuvata vaikka näin: Kanta-palveluihin vaiheittain liitettävät sähköiset hyvinvointipalvelut rakennetaan ODA-hankkeessa, joka on hallitusohjelman kärkihanke. Mukana ovat Espoo (isäntäkunta), Helsinki, Porvoo, Lahti, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Joensuu, Kuopio, Oulu, Sodankylä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Varsinais-Suomen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirit.


Teksti: Leena Latva-Rasku, ODA-hanketoimisto

Puolivälissä - ja paljon on jo muuttunut

ODA-projektissa alkaa puoliväli häämöttää. Tärkein tavoitteemme on saada aikaan toiminnallinen muutos piloteiksi valituissa palveluprosesseissa. Muutos, joka tuo paremmat ja vaikuttavammat sote-palvelut asiakkaiden saataville joustavammin ja kustannustehokkaammin. Sähköiset palvelut mahdollistavat muutoksen, jota tavoittelemme, mutta eivät sitä tee meidän puolestamme.

Digitalisaatio ei ole sähköisten palvelujen päälleliimaamista vanhoihin tehottomiin prosesseihin.  Vakioimattomia, ammattilaislähtöisiä ja paljon hukkatyötä sisältäviä prosesseja ei kannata digitalisoida. Siksi olemme alusta saakka panostaneet ODA:ssa erittäin paljon prosessien kehittämiseen. Prosessien kehittämisessä on käytetty asiakaslähtöisyyden ja leanin oppeja.

Puolivälissä meillä on jo kymmeniä esimerkkejä prosessimuutoksista, joita on kokeiltu eri prosesseissa. Olemme saaneet paljon tuloksia aikaan, vaikka sähköisiä palveluja ei vielä ole viety prosesseihin. Nämä muutokset ja palvelumuotoilu sekä asiakkaiden että ammattilaisten kanssa on ohjannut palvelujen kehittämistä. Kevään aikana on palvelumuotoiluun on osallistunut yli 150 ammattilaista ja asiakasta. 

 

ODA-palvelujen valmistumista odotetaan kuitenkin malttamattomana organisaatioissa. Reilun neljän kuukauden aikana sovelluskehitystiimimme on urakoinut valmiiksi yli 1300 tehtävää ja ODA:n minimitoteutus, hengitystieinfektion oirearvio, on pian lähdössä testaukseen. Meillä on loistava toteutustiimi, jossa yhdistyy sekä teknisen että sisällön toimittajiemme osaaminen. Myös kuntatoimijat ovat itse tehneet erittäin paljon töitä erityisesti sosiaalipalvelujen vahvistamiseksi ODA-kokonaisuudessa. ODA-palvelukokonaisuutta valmistuu ketterästi seuraavan vuoden aikana ja uusia pilotteja lähtee käyntiin syksyn aikana joka kuukausi.

Pilottien rinnalla tehdään jatkuvaa vaikuttavuuden arviointia, joka ohjaa lopullisia tuotantopäätöksiä. Vaikutusten ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden arvioimiseksi tutkimusyhteistyö on meille erittäin tärkeää. eSotet-tutkimusverkosto, joka kokoaa yhteen sote-palvelujen ja digitalisaation tutkijoita, on meille tärkeä kumppani. Olemme yhdessä Virtuaalisairaala-hankkeen kanssa olleet synnyttämässä verkostoa.

 
Kesä alkaa toivottavasti myös säiden puolesta pikku hiljaa lähestyä. Meillä on vielä paljon tehtävää ennen kuin lähdemme lomille, mutta jo tässä vaiheessa voi sanoa, että olemme ylpeitä siitä mitä olemme saaneet tähän mennessä aikaan. Syksystä tulee todella kiireinen ja jännittävä. Tulemme varmasti näkemään paljon onnistumisia, joista aiomme iloita. Tulemme varmasti myös kokemaan epäonnistumisia, joista opimme. Ja molempia aiomme jakaa täällä blogissa ahkerasti myös syksyllä, joten stay tuned.

PS. Jos olet osallistumassa ATK-päiville, tule poikkeamaan ODA Smoothie Barissa 23.5. kello 15-17 Finlandia-talon orkesterin lämpiössä! Järjestämme Smoothie Barin yhdessä Mediconsultin, Solitan ja Duodecimin kanssa ja siellä on mahdollista jutella eri asiantuntijoiden kanssa sekä kysellä lisää ODA:sta.

Teksti: Hanna Nordlund, projektijohtaja

 

Oirearviohack tarjosi sarjatulella ahaa-elämyksiä – voittajaksi valikoitui Lääkärihinta

”Valinta oli vaikea”. Siihen tiivistyy tuomariston tunnelmat Oirearviohackin tullessa päätökseen. Esikarsinnan kautta valikoituneet 11 tiimiä ylittivät ratkaisuillaan kaikkien odotukset. Tästä laajasta onnistujien joukosta voittajatiimiksi valikoitui lopulta kuitenkin eMedi Innovations Oy (Lääkärihinta.fi), jonka kehittämä silmäkuvasovellus hyödynsi konenäköä sekä kuva-analytiikkaa.  Kaikki hackathonissa tehdyt työt löytyvät täältä https://github.com/oirearviohack/ ja tunnelmia tapahtumasta voi katsella Twitteristä hashtagilla #oirearviohack

Vanajanlinnassa 5.-6.5. järjestetyssä #oirearviohack:issa tekniikan ja terveysalan osaajat kisasivat sähköisten oirearvioiden kehittämisessä. Osallistujajoukko oli todella monipuolinen ja sisälsi tiimejä niin suurista kuin pienistä yrityksistä – olipa osa muodostanut tiiminsä ihan vain tätä hackathonia varten. Monimuotoisuus oli todellinen rikkaus ja yhdessä tehden tiimit sparrasivat toisensa upeisiin suorituksiin. Voittajaksi valikoituneen eMedi Innovationsin silmäkuvasovelluksen lisäksi tuomaristo antoi kunniamaininnan ’Prostate radar’ tiimille, joka kehitti tapahtuman aikana eturauhassyövän oirearviopalvelun.

Hackathon on enemmän kuin osiensa summa

Perinteiseen kehittämiseen verrattuna hackathon mahdollistaa intensiivisen inspiraatioiden sarjan. Tahti on välillä päätä huimaavaa. Perjantai-iltana osallistujien välipitchaukset eli pikaesiintymiset osoittivat, että jokaisella tiimillä vahvuudet olivat hiukan eri alueilla ja kaikki pääsivät siten oppimaan toisiltaan. Haastetta oli lähestytty eri näkökulmista, mutta jokainen pyrki ratkomaan isoa, vaikuttavaa ongelmaa. Esimerkkeinä mainittakoon muun muassa ratkaisut epidemioiden leviämisen ehkäisyyn sekä puheen ja luonnollisen keskustelun hyödyntämiseen oireiden arvioinnissa.

Ideoiden ristiin pölytys antoi tiimeille paljon virikkeitä ja saattoi jopa muuttaa joidenkin alkuperäisiä suunnitelmia merkittävästikin. Hackathonissa tiimeiltä vaaditaankin kykyä määritellä selkeä ja rajattu tavoite sekä valmiutta sietää yllätyksiä – tai toisaalta uskallusta kääntää tekemisen suuntaa tarvittaessa nopeastikin. Vaativa konteksti pakottaa tiimejä keskittymään tavoitteensa saavuttamiseen, mikä näkyy työn intensiivisyydessä.

Yhteisöllisyys on hackathonien ydintä

Kilpailuasetelmasta huolimatta hackathonissa kaveria ei jätetä – ja kavereita ovat myös muut tiimit, jotka voivat edustaa ulkomaailmassa jopa samoista asiakkaista kilpailevaa organisaatiota. On hienoa nähdä henki, jossa apua uskalletaan pyytää, osaamista jakaa ja omistautuminen yhteiselle oppimiselle on vilpitöntä. Kun tuomaristo julkisti voittajatiimin, olivat kaikki vilpittömästi onnellisia voittajien puolesta.

Myös valmentajien eli osallistuvia tiimejä sparranneiden asiantuntijoiden näkökulmasta hackathonissa syntyy rajaa ylittävää vuorovaikutusta. Kun yleensä samat henkilöt tapaavat toisiaan vain neuvotteluhuoneissa, niin hackathonin intensiivinen tunnelma luo puitteet avoimemmalle ajatustenvaihdolle ja yhteistyönkin hahmottamiselle. Kehitettyjen ratkaisujen ohella saikin alkunsa useampi toteuttamiskelpoinen idea – niistä ehkä lisää myöhemmin.

Hackathoniin osallistuneet tiimit ja heidän alkuperäiset aiheensa:

Yhteensä 19 korkeatasoista tiimiä haki mukaan Oirearviohackiin, kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteon tuen ratkaisuja. Vertaisarvioinnin ja ennakkokarsinnan kautta mukaan valitut 11 tiimiä olivat:

Oy IBM Finland Ab & Duodecim: Duodecimin oirearviontipalvelun käyttö luonnollisen keskustelun kautta

Mediconsult Oy:  Mitatun vaikuttavuus- ja asiakaskokemustiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon asiakastyössä

Diske Oy: ”Laajennettu chatbot”, joka tuottaa monialaiseen tietoon perustuvia riskiarvioita ja toimintamalleja sekä suoraan asiakkaalle että ammattilaisille.

Tieto Finland Oy: Society4You-arviotyökalu kartoittaa kyselyllä käyttäjän osallisuuden kokemusta visuaalisella työkalulla

Tomi Tikkanen, Jaana Kurki, Arja Ranta-aho, Jukka Raisamo – ’Prostate radar’: Eturauhassyövän oirearvio

Atostek Oy: Flunssakarttasovellus tartuntatautiepidemioiden leviämisen reaaliaikaiseen seuraamiseen

Elisa Oyj: Omamittaustietojen (verenpaine) välittäminen Kantaan, kansantaloudellisten hyötyjen osoittaminen

eMedi Innovations Oy/Lääkärihinta.fi: Älykäs hoitoonohjauscase esimerkkioireesta ummetus. (Vaihtoivat hackathonin aikana aiheekseen silmäkuvien analyysisovelluksen)

Mediconsult Oy + Solita Oy: Älykkäiden oirearvioiden ja kansalaisten tuottaman datan hyödyntäminen epidemioiden reaaliaikaiseen seurantaan ja visualisointiin

W-W-W Weijo (W2E Oy, LeadIn):  W2E:n laiteriippumattomaan tiedon aggregointipalveluun liitetty visualisointi- ja havainnointikirjasto eri oirearviosovelluksiin integroitavaksi.

Dr.Peura Oy: Potilaan itsereflektointisovellus, joka seuraa potilaan tunnetiloja ja keinoälyn avulla oppii löytämään pienistä muutoksista vinkkejä tulevasta taudin uusimisesta.

Valmentajat ja muuta taustatietoa hackathonille löytyy osoitteesta www.oirearviohack.fi

Blogin kirjoittaja:

Ville Koiste, Sitra 

Twitter: @villekoiste

10.5.2017 Korjattu osallistujien nimiä.

Yhteistoiminnassa asiakkaan parhaaksi

Joensuussa on oltu viime kuukaudet soten historian yhden suurimman muutoksen äärellä. Siun sote käynnisti toimintansa tammikuun ensimmäisenä päivänä. Kunnan hoidettavaksi jäi edelleen paljon asioita, eikä työllisyys ollenkaan tehtävistä vähäisimpänä. Työttömän asiakkaan palvelut ovat olleet melko lailla hajallaan aiemminkin, mutta uusi sote-kunta-rajapinta voi lisätä vaikeuskerrointa asiakkaan kokonaisuuden hallinnassa.

Miten tulevaisuudessa varmistamme asiakkaan koordinoidun palvelun ja riittävän tuen uudessa mahdollisesti entisestään pirstaloituneemmassa soten, kunnan, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluiden sekamelskassa? Miten käy paljon apua tarvitsevien ihmisten, kuten pitkäaikaistyöttömien, valtakunnallisessa sotessa? Itse uskon naivisti edelleen yhteistoiminnan voimaan. Sitä on tehtävä entistä voimakkaammin organisaatioiden joka tasolla, johdosta asiakasrajapintaan asti ja myös organisaatiorajojen yli.

Yhteistoiminnan lisäksi tarvitsemme palvelurakenneuudistusta, jota meillä itärajalla on lähdetty tekemään monella rintamalla niin sotessa kuin kunnassa. ODA-tuotteet tai vastaavat kaltaisensa eivät tietenkään päälle liimattuna vanhaan toimintaan tuo onnea asiakkaan prosessiin. Siksi meidän on ensin muutettava palvelut vastaamaan asiakkaiden tarpeita.

Meillä työllisyyspalveluita on uudistettu voimakkaasti mm. lisäämällä painopistettä pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Sotessa on lähdetty rakentamaan paljon apua tarvitsevien palveluita osana tulevia sote-keskuksia. Paljon apua tarvitsevissa ihmisissä ja perheissä on usein paljon pitkäaikaistyöttömiä, joten näiden asiakkaiden palvelukokonaisuuksissa on erityisen tärkeää eri toimijoiden välinen yhteistoiminta. Koska asiakkaan todellinen elämänpolku kulkee yleensä yli erilaisten hallinnollisten rajapintojen, meidän kannattaa kehittää palveluita yhdessä eri organisaatioiden kanssa.

Yksi olennainen ratkaisun avain meiltä vielä puuttuu, nimittäin asiakkaan yksi suunnitelmapohja. ODA:n omasuunnitelman avulla voidaan tulevaisuudessa varmistaa asiakkaan hallittu prosessi kentällä, jossa todellinen lisäarvo asiakkaalle syntyy tai on syntymättä. Asiakkaan kanssa yhdessä tehty suunnitelma voi toimia punaisena lankana asiakkaan polulla, jolla kulkee monta toimijaa joskus pitkänkin aikaa. Omasuunnitelma tulee säästämään myös rahaa ja resursseja, niin asiakkaan kuin organisaatioiden, kun turha poukkoilu paikasta toiseen ja päällekkäinen tohina vähenee.

Täältä itärajalta päin katsottuna näyttää siltä, että työttömien osalta käynnissä olevat uudistukset ovat enemmän mahdollisuus kuin uhka. Vaikeuksia tulee edelleen olemaan palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisessa, mutta ne eivät ole niin isoja kuin voisi kuvitella. Siksi koska täällä meillä on tapana tehdä ja sanoa: ”myö yhes”.


Teksti: Jaana Kurki
Projektipäällikkö, Joensuun kuntapilotti