torstai 2. kesäkuuta 2016

ODA – mahdollisuus uudelle ajattelutavalle


Taidamme joutua ohjelmoimaan aivojamme uudelleen. Mitkä ovat ne palvelutarpeet, joita ei voi digitalisoida ODA:lla? Ehkä pääsisimme näin radalle, jossa pystyisimme ratkaisemaan asiakkaiden kasvavien palvelutarpeiden ja niukentuvien resurssien ristiriidan.


Kun onnistumme tässä, asiakkaatkin lisäävät omatoimisuuttaan ja vastuullisuuttaan. Perinteinen ajattelutapa tukee nykyisiä toimintamalleja. Tällöin emme näe hukkaa ja turhuutta, emmekä niiden ratkaisumahdollisuuksia.

ODA tuottaa asiakkaalle ratkaisuja

ODA:n ydin on älykäs päätöksenteon moottori, jonka polttoaineena on Asiakkaan* ja Systeemin* tuottamaa tietoa. Moottorin happi ja ohjausmekanismi on lääketieteellinen tietämys tai sosiaalialan säädökset. Tuloksena on ehdotus siitä, mikä olisi asiakkaan palvelutarpeen ratkaisu ja mitä hänen kannattaisi tehdä. Loikattaisiinko tällä mallilla tämän vuosituhannen palvelumalleihin, kuten verottaja on tehnyt?

Digitalisaatioksi mielletään usein ajanvaraus, esitietojen kerääminen, tiedon tarjoaminen tai mekaaninen hyvinvointiriskiarvio. ODA harppaa paljon pidemmälle, koska se tuottaa asiakkaalle ratkaisuja. Tästä tulee hankkeen nimen A-kirjain, Arvopalvelu. Ammattilainenkin* yhdistelee asiakkaan tietoja ja oman alansa tietämystä ja etenee kysymyksestä toiseen kohti ratkaisua. Samoin tekee ODA. Innovaatiomme on se, että yhdistämme erilaiset asiakastiedon lähteet ja sähköisen älyn.

Olemmeko valmiit uudistumaan?

Innovaation toteutuminen ja toimeenpano riippuu meistä kaikista. ODA:ssa on paljon yhteistyötahoja, hanketyöntekijöitä, päättäjiä ja ammattilaisia. ODA koskee myös suurta määrää asiakkaita. Kaikkien näiden osapuolten yhteisestä tahdosta, rohkeudesta ja ahkeruudesta riippuu, kurommeko kiinni muiden toimialojen digitaalisen etumatkan.

Digitalisaatio ei ole itsetarkoitus. Se on keino, joka tekee mahdolliseksi toimintamallien uudistumisen.

Mielenkiintoinen tulevaisuus tarjolla

ODA tekee monta vallankumousta, joista tärkein on mielestäni asiakkaan roolin vahvistaminen: annamme asiakkaalle yhä enemmän häntä itseään koskevia tietoja (jotka olivat aiemmin Systeemin* arkistoissa) ja älyä (aiemmin Ammattilaisen* päässä), eli annamme ehdotuksia palvelutarpeen ratkaisemiseksi tai elämäntapamuutoksen tueksi.

Asiakkaan* tilanne paranee, kun palveluja on tarjolla 24/7/365. Tuottavuuskin nousee. Tuleeko Ammattilaiselle* YT-neuvottelut? Ei tule. Työ muuttuu sen sijaan mielekkäämmäksi. Asiakas* ratkaise yksinkertaiset palvelutarpeet ODA:lla ja ammattilaiselle jäävät ne vaativat asiantuntijatehtävät, joihin hänellä on osaamista. ODA:lla on älyä, mutta ei viisautta eikä kykyä punnita asioiden merkityksiä ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Ammattilaisen* mielenkiintoisempi tulevaisuus on turvattu. Lopulta Systeemikin* selviää.

Kyse on yhdessä tekemisen liekin säilymisestä. Huolehtikaamme, että uudistumisen ajattelu vahvistuu ja jaksamme puurtaa yhdessä ODA:n valmiiksi.

ODA:n osapuolten roolikuvaus tämän päivän valossa

Asiakas* on ihminen, mökinmummo, nörtti tai kuka vaan. Hän elää omaa elämäänsä ja joskus tarvitsee Systeemin* apua.

Systeemi* on ammattilaisista, tietojärjestelmistä ja organisaatiosta muodostuva vaikeasti hallittava kokonaisuus, joka sekin elää omaa elämäänsä.

Asiakas* kokee usein, että Systeemi* on kasvoton eikä välitä. Systeemi* saattaa puolestaan joskus ajatella, että kumma kyllä Asiakas* ei toteuta sovittuja hyvinvointisuunnitelmia eikä saavuta sovittuja tavoitteita.

Ammattilainen* on hyvää tarkoittava asiantuntija, joka yrittää tehdä parhaansa Systeemin* ja Asiakkaan* moninaisten tarpeiden välisessä ahdingossa.

Tekstin kirjoittanut Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Risto Mäkinen

1 kommentti :

  1. Tämä teksti on niin hämmästyttävän oivaltava, että pakko kommentoida. Tekstissä havainnollisesti ja hauskasti kerrotaan mistä on kyse - turhat liirumlaarumit on lukijan iloksi jätetty kirjoittamatta. Mielestäni teksti voisi olla jotenkin paremmin näkösällä, niin selkeä se on! Hienosti kirjoittaja tuo esille myös sen, että vaikuttavia tahoja on paljon (jo siis hankkeen kehittämisvaiheessa). Työyhteisössä esim. rivisairaanhoitajalla pitäisi aina olla mahdollisuus osallistua omalla panoksellaan edes jollain tavalla jo hankkeen kehittämisvaiheessa. Usein projekteja rakennetaan yhtäällä ja sitten valmis malli tuodaan kentälle käyttöön. Sellaisesta toimintakulttuurista ei hyvää seuraa - haaskuun menee vaan isot rahat. Pahimmassa tapauksessa valmis hanke ei edes tavoita kunnolla koko kohderyhmää! Näin olen nähnyt käyvän julkisella puolella, surullista kohderyhmän kannalta. Toivotaan, että ODA:n avulla pystymme julkisella puolella paremmin hoitamaan asiakasta. t. rivisairaanhoitaja julkisella puolella

    VastaaPoista