Älykkäät sähköiset sote-palvelut tulevat - mitä sitten?

ODA:ssa kehitetään vauhdilla tulevaisuuden älykkäitä sähköisiä sote-palveluja, jotka auttavat asiakasta yksilöllisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköiset palvelut antavat toimintasuosituksia ja ohjaavat oikean tiedon äärelle ja palveluun. Kaiken perustana on Duodecimin toimittama Tietämyskanta, joka tekee päätelmiä esimerkiksi asiakkaan itse tallentamien arvioiden ja lääketieteellisen tietojen pohjalta. Mistä tässä on kyse?

ODA Tietämyskanta mahdollistaa älykkäät sote-palvelut

ODA:n Tietämyskanta koostuu ainutlaatuisista lääketieteellisen tietämyksen ja hyvinvointitietämyksen päätöksenteon tuen moottoreista. Moottorit ovat sähköisiä tietovarantoja, jotka pohjautuvat muun muassa tutkittuun lääketieteelliseen tietoon sekä Suomessa yhteisesti sovittuihin sosiaalihuollon käytäntöihin ja laissa määriteltyihin kriteereihin. Tietämyskanta tekee päätelmiä esimerkiksi lomakkeella rakenteisessa muodossa kysyttyjen oireiden tai numeeristen mittaustulosten perusteella. Tietämyskanta on perusta ODA:n älykkäälle sote-palvelukokonaisuudelle, joka koostuu seuraavista kansallisista sähköisistä palveluista:

 

• Oirearviot: Yksittäisen terveysongelman tai oireen arviointiin tarkoitettu palvelu, joka arvioi hoidon tarvetta ja kiireellisyyttä sekä ohjaa automaattisesti tarkoituksenmukaisen avun piiriin.  
• Hyvinvoinnin arviot: Palvelu, jossa voi arvioida omaa tai läheisensä oikeutta tiettyjen sosiaalipalvelujen saamiseen.
    
• Hyvinvointitarkastus: Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmat yhdistävä analyysi henkilön tilanteesta sekä terveyteen- ja hyvinvointiin liittyvistä riskeistä. Analyysi antaa myös ehdotuksia toimenpiteistä hyvinvoinnin kehittämiseksi sekä ohjausta tarvittavan avun piiriin.
   
• Hyvinvointivalmennukset: Sovelluksia, jotka kannustavat hyvinvointia parantaviin elintapamuutoksiin.
   
• Näistä koostetaan hyvinvointisuunnitelma, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdistävä henkilökohtainen suunnitelma.

 

Valmistuttuaan palvelukokonaisuus on kaikkien kuntien käyttöönotettavissa ilman kilpailutusta. 

 

Suurin ”sote-mullistus” tapahtuu omissa toimintatavoissa – asiakas on tärkein

Hallitusohjelman kärkihankkeena ODA toteuttaa kansallisia tavoitteita palvelujen digitalisoinnista ja sote-palvelujen asiakaslähtöisyydestä. Älykkyyden odotetaan mullistavan sote-palvelut. Sähköiset palvelut ovat kuitenkin juuri niin älykkäitä, joiksi ne teemme. Parhaimmillaan ne tukevat ja joustavoittavat niin asiakkaan kuin ammattilaisenkin toimintaa.

 

Suuri mullistus ei ole yksittäisten palvelujen sähköistämisessä, vaan organisaatioiden omien, perinteisten toimintatapojen uudistamisessa. Esimerkiksi sähköinen lomake ei itsessään pysty ohjaamaan asiakasta palveluihin, vaan lomakkeen tueksi tarvitaan huolellisesti suunniteltujen palvelujen kokonaisuus, jonka vain sote-ammattilaiset ja organisaatiot voivat itse tuottaa. Palvelut on jatkossa suunniteltava asiakkaan tarpeen ja tilanteen näkökulmasta kokonaisuuksina. Vain siten sähköiset palvelut voivat tuoda lisäarvoa asiakkaille ja merkittäviä kustannussäästöjä sote-organisaatioille. Asiakkaiden, eri ammattilaisten, organisaatioiden ja alueiden välillä tarvitaan avointa, rakentavaa dialogia parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseksi – ODA rakennetaan kansalliseksi palveluksi.

 

Lisälukemista palvelujen ja toimintatapojen digitalisointiin: Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena – Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025:

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asiakas-on-tarkein-stm-n-hallinnonalan-digitalisaatiolinjauksissa


Lisätietoja ODA Tietämyskannasta: Kustannus Oy Duodecim, projektipäällikkö Tuomas Lehto ja asiakkuuspäällikkö Anu Suurnäkki (etunimi.sukunimi@duodecim.fi)

Kohti Baabelin tornia

Muutos turkulaisessa katukuvassa on tapahtunut vähitellen. Ensin sitä ei juuri huomannutkaan – paitsi kesäisin, jolloin turistien Turun kuuluikin vetää puoleensa ihmisiä eri puolilta maailmaa. Sitten yhtäkkiä ja varoittamatta turistin näköiset ihmiset olivatkin oleellinen osa katukuvaa läpi vuoden, käyttäytyen kuin muutkin turkulaiset: kuin kotonaan. Busseissa, kaduilla, kouluissa, kahviloissa ja terveydenhuollon toimipisteissä alkoi kuulua meille vieraita kieliä. Välillä seassa voi olla tuttuja sanoja, suomen kieltä vieraiden fraasien seassa, mutta meille koto-suomalaisille vierasta kieltä yhtä kaikki.

Vuoden 2015 lopussa turkulaisista 10,1 % puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Se on selvästi enemmän kuin ruotsinkielisten osuus, joka kaksikielisessä Turussa, kulttuurin ja historian kehdossa, on 5,4 % väestöstä. Vielä vuonna 2000 muun kielisten osuus Turun väestöstä oli ollut 4,1 %, kymmenen vuotta aiemmin 0,8 %.

Maassa jo jonkin aikaa asuneet lapset ja nuoret ovat suomen parissa nopeasti kuin kotonaan. Tilanne on toinen maahan vasta aikuisina tulleilla sekä tuoreilla maahantulijoilla. Heidän pärjäämisensä uudessa kotimaassa ja uudella kielellä on pitkään – jopa pysyvästi – riippuvaista virallisista ja vähemmän virallisista tulkeista.

Miten heidän käy paikallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa? Muualta Suomeen muuttaneilla on samanlaisia tarpeita kuin koto-suomalaisillakin: tarve tulla toimeen, tarve saada hoitoa sairauksiin, tarve tulla ymmärretyksi ja tarve ymmärtää. Lisäksi uusi tulokas saattaa tarvita apua johonkin erityisongelmaan, joita voi koitua vaikkapa lähtömaan erilaisesta mikrobiympäristöstä, terveydenhuollon palvelujärjestelmästä taikka traumaattisista kokemuksista ennen Suomeen tuloa. Meidän kotoperäiset terveydenhuollon organisaatiomme eivät ole aina kovin sallivia ja ymmärtäväisiä tavallisuudesta poikkeaville koto-suomalaisillekaan. Vielä enemmän hankaluuksia kohtaa arvatenkin se organisaatioitamme tarvitseva, jonka äidinkieli ei ole suomi tai edes ruotsi.

Turussa ulkomaalaistoimisto palvelee pakolaisia ja myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita heidän sosiaalisissa tai terveysongelmissaan kolmen vuoden ajan. Muut maahanmuuttajat saavat terveyspalveluita oman asuinalueensa tai valintansa mukaisella terveysasemalla. Jo pelkkien väestölukujen perusteella voi helposti arvata, että jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste saa oman osansa maahanmuuttajista, joilla kieli ja kulttuuri ovat vielä hiukan hakusessa. Tiedonvälittäjiä ja molemminpuolisen ymmärryksen auttajia tarvitaan silloin paljon ja erilaisia.

Yksi apuväline yhteisen kielen ja ymmärryksen löytymiseksi tulee olemaan ODA-hankkeen sähköinen omahoitopalveluiden kokonaisuus. Turussa pilotoidaan sähköistä hyvinvointikyselyä ulkomaalaistoimiston asiakkailla: asiakas näkee ja täyttää kyselyn omalla kielellään, työntekijä ottaa sen vastaan omallaan. Matkan varrella riittää taklattavaa, lähtien asiakkaiden lukutaidon vajeista ja kielten laajasta kirjosta aina organisaation omien kehityskohteiden toiminnallisen muutoksen toteuttamiseen. Erinomaisena apuna on Turun seudun tulkkikeskus, joka auttaa sähköisen lomakkeen luomisessa ja samalla miettii hankeyhteistyössä uusia keinoja lisätä ymmärrystä kaiken kirjavissa asiakastilanteissa. Odotukset hankkeelle ovat isot, mutta niin ovat käytettävät välineetkin pystyviä ja älykkäitä.

 

Teksti: Katariina Korkeila, terveyspalveluiden palvelualuejohtaja, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Valtakunnallisen ODA-ohjausryhmän jäsen

Mitä uutta ODA tuo yläkouluikäisten oppilashuoltoon?

Kuopiossa on kolmetuhatta yläkouluikäistä nuorta, joiden elinolosuhteista, terveydestä ja hyvinvoinnista on olemassa valtavasti tietoa. Onko tieto kuitenkaan käytettävissä silloin kun sille olisi nuoren ja hänen hyvinvointinsa näkökulmasta eniten tarvetta? Esimerkiksi Sotkanetin tilastot tietävät kertoa meille, että vuonna 2013, siis kolme vuotta sitten, yhteensä 7 % kuopiolaisista kasi- ja ysiluokkalaisista oli kokeillut laittomia huumeita vähintään kerran. Hyvinvointiin liittyviä riskejä on siis olemassa mutta se ei auta nuorten parissa työskenteleviä aikuisia tunnistamaan niitä nuoria, jotka ovat erityisesti avun tarpeessa. 

Entä jos ennen terveydenhoitajan tarkastusta nuoren pitäisi täyttää hyvinvointikysely niin, että kyselyn tiedot ovat terveydenhoitajan käytettävissä ennen tarkastukseen menoa? Terveydenhoitajan ei tarvitse aloittaa kirjaamistyötä alusta asti ja samalla jää aikaa kuunnella ja kysyä, mitä nuorelle oikeasti kuuluu. Nuoren näkökulmasta hankalista asioista voi olla helpompi kertoa sähköisellä lomakkeella kuin ottaa ne itse puheeksi esimerkiksi terveydenhoitajan luona asioidessa. Sähköisen tarkastuksen tiedot antavat kuitenkin ammattilaiselle mahdollisuuden nostaa hankalatkin asiat esiin.

Jos sitten tarkastuksessa löytyy huolenaiheita, käy nuoren näkökulmasta pahimmillaan niin, että hän joutuu selittämään samat asiat useaan kertaan eri ammattilaisille. Hyvinvointitarkastus voi toimia myös tiedonsiirron välineenä eri ammattiryhmien välillä. Nuoren kanssa voidaan myös sopia seurannasta eli hän käy täyttämässä kyselyn soveltuvilta osin uudelleen sovitun ajan kuluttua. Sähköiseen tarkastukseen voidaan myös yhdistää erilaisia tukipalveluita, joita on jo nyt saatavilla mutta tieto niistä on hyvin hajanaista. Sähköiset hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät palvelut sopivat erittäin hyvin haja-asutusalueella asuville nuorille. Kyselyyn voidaan yhdistää suoraan sopivaan palveluun tai tietoon ohjaus niin, että nuoren ei tarvitse itse valita, mikä googlen antamista vastuksista on luotettavin ja hänen tilanteeseensa sopivin.

Mikä muu muuttuu ammattilaisten työssä hyvinvointitarkastuksen myötä? Oppilashuollossa ei tarvitse seurata aiempien vuosien tilastoja ja miettiä, kuinka voidaan tavoittaa ne nuoret, joilla on hyvinvointiin liittyviä ongelmia. ODA:n hyvinvointitarkastuksen avulla nuorten hyvinvointiin liittyvät riskit on helpompi tunnistaa ja ottaa puheeksi ammattilaisen luona asioidessa. Näin nuori saa tarvitsemansa avun ajoissa ja palveluiden vaikuttavuus lisääntyy.

Kirjoitti Kuopion projektitiimi

Toimintaky lähestymistapana pitkäaikaistyöttömien hyvinvointiin

Joensuun osaprojektissa testaamme ODA-tuotteita pitkäaikaistyöttömillä asiakkailla. Olemme pohtineet, mitä asioita tulisi erityisesti työttömiltä kysyä mm. sähköisessä hyvinvointitarkastuksessa. Loppujen lopuksi emme ole löytäneet kovin paljon eroja siihen, mitä tulisi kysyä keneltä tahansa, jonka hyvinvoinnin kokonaisuutta ollaan kartoittamassa. Ihmisen toimintakyky koostuu psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Kokonaisuuteen voi liittää myös toimintaympäristön, jossa olemme ja elämme. Työkyvyn voi taas ajatella olevan osa toimintakyvyn kokonaisuutta. Toimintakyvyn näkökulma auttaa meitä tarkastelemaan ihmisen tilannetta muutenkin kuin työttömyyden leima asiakkaan otsassa. ODA mahdollistaa meille tämän uuden lähestymistavan digitaalisesti.

Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömän palvelut ovat yleisesti aika lailla hajallaan ja taustavaikuttaja työttömyyden ”hoitoon” voi olla taloudellinen. Työttömien palvelut ovat usein kunnittain hieman eri tavoin järjestetty, mutta yhteistä on ainakin se, että tällä hetkellä kunnat maksavat yli 300 päivää työttömänä työmarkkinatuella olleen henkilön työmarkkinatukilaskusta 50 prosenttia ja yli 1000 päiväläisen osalta jopa 70 prosenttia. Työmarkkinatukilaskun pienentäminen onkin ollut Joensuun osaprojektin lähtökohta. Matkan varrella olemme kuitenkin fokusoineet projektin tavoitteen pitkäaikaistyöttömän hyvinvoinnin parantamiseen. Oletus on, että työttömän ihmisen toimintakyvyn parantuessa myös työllistymisedellytykset paranevat. Jos ihminen saa töitä, pääsee koulutukseen tai aloittaa esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan, hän poistuu työmarkkinatukilaskulta. Työttömän asiakkaan hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeintä on löytää sopiva ratkaisu juuri hänelle, jolloin se on pidemmällä tähtäimellä vaikuttavaa myös kunnalle.

Joensuun projektissa olisi vähemmän haasteita, jos alueellamme olisi tarjota kaikille työtä tarvitseville heille sopivaa työtä. Heinäkuussa 2016 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 18,7 %, joka on maamme korkeimpia. Työpaikkojen lisääntyminen ei kuitenkaan pelkästään ratkaise työttömyyttä millään muullakaan alueella. Osa pitkäaikaistyöttömistä tarvitsee monen asiantuntijan apua, jossa kokonaisuuden hallinta ja ensisijaisen ongelman tunnistaminen ajoissa ja oikein korostuu. Jos pitkäaikaistyöttömän akuutein ongelma on esimerkiksi vaikea unettomuus tai perheen isot taloudelliset huolet, työllistämistoimet eivät ole juuri siinä hetkessä keskiössä. Ihmisen perustarpeista tulee huolehtia ensin. Haasteena tällä hetkellä on, että osa ihmisistä on ollut työttömänä niin pitkään, että työllistyminen moninaisten ongelmien vuoksi on jo täysin epärealistinen haave. Meidän tulisikin keskittyä ennakoimaan työttömäksi jäävien hyvinvointipulmia, jotta perusasioiden puutteet eivät muodostu työllistymisen esteeksi.

Olemme havainneet, että ihmiset ovat tottuneet kertomaan tietynlaisia asioita tietyille tahoille: lääkärille puhutaan terveyspulmista, sosiaalityöntekijälle velka-asioista ja te-toimistossa työstä. Kaikki nämä asiat liittyvät ihmisen hyvinvointiin. Työntekijät taas lähestyvät asiakkaan tilannetta omien professioiden ja organisaatioiden näkökulmasta. Tässä kuviossa saattaa ihan tahattomasti jäädä asiakkaan ongelman juurisyy tunnistamatta. Kellään ei välttämättä ole käsitystä asiakkaan kokonaistilanteesta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tästä syystä Joensuun osaprojektissa kokeillaan yhteistä avuntarpeen arviointia, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työllisyysyksikön työntekijät tapaavat asiakkaan yhdessä. Kyse on yhteistoiminnasta, jossa pyritään asiakkaan kanssa synnyttämään ymmärrys hänen kokonaistilanteesta. Tällä tavoitellaan myös asiakkaan prosessin nopeampaa käynnistymistä verrattuna aikaisempaan toimintamalliin, jossa asiakas käy yksittäin eri työntekijöiden vastaanotolla. Tällekin mallille lienee edelleen paikkansa, mutta haluamme testata, mitä lisäarvoa yhteisarviointi asiakkaalle tuo.

Alustavia havaintoja on siitä, että yhteisessä tapaamisessa päästään helpommin juurisyyn äärelle. Esimerkiksi sosiaalityöntekijä haluaa tarkentaa asunto-asiaa, eikä tyydykään vastaukseen, että ”asun rivitalossa”. Selviääkin, että itseasiassa talo on menossa alta vuokrarästien takia. Yhteisessä tapaamisessa tietoa yhdistetään. Toinen työntekijä kysyy asiaa, joka ei muille tullut mieleen, mutta voi olla ratkaiseva asiakkaan prosessin etenemisen kannalta. On eri asia laittaa asiakkaan asia tiedoksi toiselle työntekijälle, kuin käydä asiaa yhdessä läpi asiakkaan kanssa. Tapaamisessa sovitaan myös siitä, kuka on asiakkaan vastuutyöntekijä. Näin muiden ei tarvitse huolehtia asiakkaan asiasta ennen kuin seuraavan kerran, kun tarvitaan muiden ammattilaisten tukea. Asiakkaan suunnitelmasta voi tarkistaa tilanteen etenemisen. Yksinkertaista sinänsä, mutta ei arkipäivää. Valitettavasti esimerkiksi erilliset tietojärjestelmät eivät vielä tätä toimintaa riittävästi tue.



Kuva: iStock

Tulevaisuudessa tavoittelemme, että ihminen voi kotona rauhassa täyttää sähköisen hyvinvointitarkastuksen, jossa huomioidaan toimintakyvyn kaikki osa-alueet, ja saada neuvoja hyvinvointivajeiden ratkaisemiseen myös ilman viranomaisen luo päätymistä. Tavoitteena on, että hän voi arvioida omaa tilannettaan oltuaan vain päivän työttömänä ja kenties tunnistaa ajoissa omia hyvinvointiriskejään, jotka heikentävät työllistymisedellytyksiä. Sähköisellä hyvinvointitarkastuksella tavoitellaan myös niitä ihmisiä, joiden on vaikea kertoa niistä oikeista pulmistaan viranomaiselle kasvokkain. Työntekijät voivat hyödyntää asiakkaan täyttämää hyvinvointitarkastusta etukäteen valmistautuessaan tapaamiseen, jossa lähtökohtana on apua tarvitseva ihminen.

Teksti: Jaana Kurki, Joensuun osaprojektin projektipäällikkö

Kaikessa tekemisessä alku on tärkein

Otsikon lauseen olisi aivan yhtä hyvin voinut tokaista mäkihyppääjälegendakin, mutta filosofi Platon ehti ensin. Paras miete tai toteamus on yksinkertainen, kiteytetty, puhutteleva. Se jää mieleemme ja herättää meidät ajattelemaan, nostattaa jopa tunteita. Jos näemme asian itseämme koskettavaksi, koemme voimaantumisen: ”Tuo on niin totta. Noin minäkin ajattelen. Noin minäkin haluan tehdä!”.

Osaisimmekohan me käyttää tällaisia viisauksia oman työmme kehittämiseen ja kansalaisten terveyden hyväksi?

Terveydenhuollon toimijat kertovat, että joskus tai jopa melko usein tulee tunne, että ihmisille ns. ”mikään ei mene perille”. Mistä ihmeestä tämä voi johtua? Suomihan on täynnä koulutettuja ihmisiä. Jokaisen kansalaisen perustiedot ja -taidot ovat huippuluokkaa maailman mittapuussa. Minullekin muistuu mieleeni diabeetikko, joka vastaanotolla avautui vuosien ihmetyksestään: ”Sitä minä vaan kummastelen, että verensokeri nousee aina kun syön!”. Tällaisessa tilanteessa hämmennys valtaa mielen. Missä vika piilee? Olisiko meidän tarpeen tehdä jotakin toisin? Pitäisikö kenties pohtia niitä alkuaskeleita sairastamisen opettelussa?

Vastaanotolla keskustellusta ainakin puolet unohtuu, tai sitä ei ole edes kuultu. Potilasta jännittää, aina. ”Mikä ihme minua vaivaa? Elän sairauden kanssa ilmeisesti seuraavat vuosikymmenet ja nyt saan neuvot tähän kujanjuoksuun. Yritän pinnistellä, jotta muistan edes tärkeimmät asiat. En tosin oikein saa selvää puheesta, kun kuulokin on huono, ja lääkärikin ulkomailta. Apua! Onneksi se jäi mieleen, että tabletit on otettava ja vuoden päähän sovittiin uusi käynti. Unohdinkohan jotakin? No, kysyn vuoden päästä sitten.”

Edellä kuvatun ongelman ymmärtämiseksi on oivallettava, että sairaudet ovat äärimmäisen outoja kaikille muille kuin terveydenhuollon ammattilaisille. Ihmiset eivät useinkaan tiedä niistä sen enempää kuin ”sika lentämisestä”. Ei pidä ihmetellä. Kukapa terveenä ollessaan selvittäisi sairauksien saloja itselleen? En minäkään ota selvää siitä millaisia vikoja mikroprosessoriin voi tulla. Vaikka käytän sitä päivittäin!

Hanke on jo vahvasti liikkeellä, mutta siitä huolimatta uskallan sanoa, että olemme alkutaipaleella. Pitäkäämme mielessä tuo Platonin miete: kaikessa tekemisessä alku on tärkein. Tekeillä on paljon erilaisia digitaalisia ohjeita, lomakkeita, terveysvalmennusta, oirekartoitusta ym. Näiden toteutuksessa on oltava kirkkaana mielessä se ketä varten niitä rakennamme. Teemoiksi ehdotan noita hyvän mietteen perusteita. Josko ihmiset ottaisivat yksinkertaiset, riittävästi kiteytetyt ja heitä puhuttelevat palvelut innolla käyttöönsä ja saisimme heillekin hyvän alun tärkeässä asiassa. Ehkäpä tuon diabeetikonkin kysymys jää kysymättä muutaman vuoden kuluttua, kun hän saa valmennusta asiaansa helposti omassa kodissaan niin paljon kuin tarvitsee. Toivotaan näin.  

Tekstin on kirjoittanut Jukka Karjalainen

Tampereen ODA-projektiryhmän jäsen

Kustannus Oy Duodecim toimittaa tietämyskannan kansalliseen sähköiseen sote-palvelukokonaisuuteen

Lokakuussa 2018 sosiaali- ja terveyspalveluja voi saada nopeasti ja esteettömästi ympäri vuorokauden kaikkialla Suomessa. 14 kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteisessä ODA-hankkeessa kehitetään sähköinen sote-palvelukokonaisuus, joka tuo yhteen potilas- ja asiakastietojärjestelmien tiedot, asiakkaan itse tallentamat arviot ja seurantatiedot sekä tietämyskannan, joka tekee päätelmiä em. tietojen perusteella. Kun palvelukokonaisuus valmistuu, se on kaikkien kuntien käyttöönotettavissa ilman kilpailutusta. Palvelukokonaisuudelle etsitään vielä nimeä.

Henkilökohtaista palvelua sähköisesti

ODA-hankkeessa kehitettävään sähköiseen palvelukokonaisuuteen kuuluvat älykkäät oirearviot, älykkäät hyvinvoinninarviot, hyvinvointitarkastukset ja -valmennukset sekä hyvinvointisuunnitelma. Ne ohjaavat käyttäjänsä oikean tiedon äärelle, auttavat ongelmatilanteiden ratkaisemisessa, antavat toimintasuosituksia ja ohjaavat tarkoituksenmukaisen palvelun pariin. Palvelu perustuu käyttäjän omiin tietoihin ja on siten aina henkilökohtaista.

Kustannus Oy Duodecim voitti kilpailutuksen ensimmäisen osan

KL-Kuntahankinnat Oy kilpailuttaa sähköiseen palvelukokonaisuuteen tarvittavat tekniset ratkaisut kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailutettiin palvelun älykkyyden mahdollistava tietämyskanta ja algoritmit, joiden toimittajaksi kesäkuussa tehdyllä hankintapäätöksellä valittiin Kustannus Oy Duodecim. Lopullinen puitesopimus on tarkoitus allekirjoittaa elokuun aikana.

Toisessa vaiheessa kilpailutetaan järjestelmän tekninen toteutus. Keväällä pyydettyjen osallistumishakemusten perusteella KL-Kuntahankinnat Oy on päättänyt jatkaa neuvotteluja neljän toimijan kanssa: CGI Suomi Oy, Fujitsu Finland Oy, Mediconsult Oy:n ja Solita Oy:n muodostama ryhmittymä sekä Tieto Finland Oy:n ja Tieto Healthcare & Welfare Oy:n muodostama ryhmittymä. Toisen vaiheen kilpailutus viedään loppuun vuoden 2016 aikana.

Sähköinen palvelukokonaisuus muuttaa toimintatavat

Sähköinen palvelukokonaisuus myllää sosiaali- ja terveydenhuollon perinteiset toimintatavat, jotka perustuvat ajanvaraukseen ja vastaanottokäynteihin. Ensimmäiset kokeilut alkavat vuoden 2016 loppupuolella. Kaikki kokeiluihin osallistuvat yksiköt osallistuvat muutosvalmennukseen, jonka osana uudet toiminnalliset prosessit suunnitellaan ja testataan. 

Lisätiedot

www.kunnat.net/ ODA

Harri Ojala, Hankinta-asiantuntija,ict  KL-Kuntahankinnat Oy, puh. 050 468 6738, harri.ojala@kuntahankinnat.fi

Oirearvio ja asiakas

Tällä hetkellä potilas/asiakas joutuu kiireettömissä tapauksissa soittelemaan useisiin paikkoihin, saamatta aina yhteyttä. Tähän on mukaan luettuna siis oman alueensa terveysasemat, niiden tarkoin määrätyt soittoajat ja ruuhkautuneet puhelinkeskukset.

Tiedonhaku mahdollisuudet internetin välityksellä ovat laajat, eikä luotettavaa tietoa aina välttämättä edes löydy. Kansalaisen on mahdollista ns. eksyä sivustoille, joista tieto ei ole luotettavaa ja harhaan ohjautumisen mahdollisuus on suuri. (Suomi24, Vauva.fi jne..)

Puhelinneuvonnan puhelut ovat lisääntyneet vuonna 2015 liki 28 %. Sosiaalinen tilaus palveluiden monipuolistamiseksi on nyt oikea-aikaista, puhumattakaan oikeasta paikasta, päivystyksestä.

Potilaat tulevat, soitteluihin kyllästyneenä, suoraan yhteispäivystykseen, jolloin tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan ohjaus, tehdään paikan päällä àturhautunut potilas & turhautunut hoitohenkilöstö. Kiireettömät potilaat joutuvat odottamaan yhteispäivystyksessä kiireellisten mennessä jonossa ohi.

Potilaalle/asiakkaalle kertyy useita turhia ”hukka” hetkiä hakeutuessaan hoidon / avun piiriin. Odottelun kohtia on useita.

Mutta mitä asiakkaat odottavat saavansa meiltä? Tämä kiinnostaa meitä ja siitä syystä lähdemme asiaa tutkimaan YAMK opiskelijamme haastattelututkimuksen turvin.

Tämä kehittämisprojekti paneutuu tuottamaan tietoa potilasnäkökulmasta, tulevien sähköisten etäasiointipalvelujen älykkäiden oirearvioiden sisällön kehittämiseksi, mahdollisimman potilaslähtöisiksi sekä potilasta palveleviksi. Kehittämisprojekti tulee kartoittamaan sähköisen kyselyn avulla, miten potilas näkee sähköiset etäasiointipalvelut ja miten potilas toivoo niiden häntä palvelevan. Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on vielä tänä päivänä kovin organisaatiolähtöinen, vaikka jo pitkään on pyritty asiakas- ja potilaslähtöisyyteen (Leskelä, Komssi, Sandström, Pikkujämsä, Haverinen, Olli & Ylitalo-Katajisto 2013, 3163). 

Hoitotyön johdon tulee sitoutua kehittämään hoidon kehittämistä potilaskeskeiseen toimintaan (Suomen Kuntaliitto 2011, 10; Suhonen, Leino-Kilpi, Gustafsson, Tsangari & Papastavrou 2013, 89). Toimintayksikön strategiset tavoitteet tulee kohdentaa potilaiden tarpeita vastaaviksi. Henkilöstön riittävyys, asianmukainen pätevyys hoidon toteuttamiseen sekä asiakaspalvelujen antamiseen on varmistettava. Potilaskeskeisyyden toteutumista tulee seurata sekä mitata suunnitelmallisesti ja toimintatapoja on kehitettävä mittaustulosten perusteella. (Suomen Kuntaliitto 2011, 10.) Asiakaslähtöisyyden ja hoidon yksilöllisyyden vaikutus terveyspalvelujen laadulle, toiminnalle sekä tuloksille on erittäin merkittävä (Suhonen ym. 2013, 90). Asiakaslähtöisyyden toteutuminen riippuu pitkälti johtamisesta ja henkilökunnan asenteista (Keronen 2013). Ikääntyneen ihmisen kohdalla, asiakaslähtöisyyttä rajoittavia tekijöitä ovat oikeuksien rajoittaminen, huono kohtelu, kielteiset asenteet, yhteistyösuhteen toimimattomuus, resurssivajeet sekä ympäristön rajoitteet (Jutila 2013, 33). 

Valtakunnallisten sähköisten palvelujen avulla, voidaan edesauttaa turvaamaan kaikille kansalaisille tasapuoliset mahdollisuudet terveyden edistämiseen sekä sellaisiin peruspalveluihin, jotka eivät edellytä fyysistä käyntiä. Valtakunnallisen sähköisen palvelujärjestelmän avulla voidaan myös tukea palvelurakenneuudistusta. On tärkeää huomioida, että perinteisten palvelumuotojen mahdollisuus on säilytettävä niille, jotka eivät sähköisiä palveluita fyysisen tai psyykkisen terveytensä vuoksi pysty hyödyntämään, tai ottamaan vastuuta omasta terveydestään sekä sen hoidosta. (Hyppönen 2015, 88; Hyppönen & Niska 2008, 90.)

Palveluiden uudelleen muotoilu on nyt keskiössä, joka koskettaa koko prosessia asiakkaan ensiajatuksesta hakeutua hoitoon / selvittää hoidon mahdollisuuksia ja / tai mielenkiinnosta kysellä asioita terveyteensä tai oireisiinsa liittyen

Päivystyksen palvelun nykyaikaistaminen ja palveluiden saatavuuden helpottaminen kellonajasta/ viikonpäivästä huolimatta on nyky-yhteiskunnassa tullut tarpeelliseksi. ODA- alusta tulee tätä tukemaan ja tämän uudenlaisen palvelunmuotoilun myös mahdollistamaan.

Yhteistyössä eri hankekaupunkien kanssa tehtävä alusta ja sen suomat mahdollisuudet asiakaslähtöisen toiminnan tueksi, tuovat uudenlaisen maailman terveydenhuollonkin käyttöön.

VSSHP.n pilottiprojekti on suunnattu päivystyksen oirearvioiden lähtökohdasta, aina kokonaiseen potilasohjauksen kehittämiseen. Haluamme viestittää potilaalle / asiakkaalle, että olemme olemassa nimenomaan heitä varten.

Tekstin kirjoittaneet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä Satu Hurme ja Eeva Kiilo.