Hyvää Joulua!

ODA-projektin toteutusvaiheen ensimmäinen vuosi alkaa olla takanapäin. Vuosi on ollut todella työntäyteinen ja voimme olla tyytyväisiä siihen, mitä vuoden aikana on saatu aikaan. Tietämyskannan kehittäminen on erittäin hyvässä vauhdissa ja palvelumuotoilun kautta on saatu työhön arvokasta palautetta asiakkailta. Lean-valmennus on haastanut organisaatiot epämukavuusalueelle mutta toiminnallinen muutos on vauhdissa ja asiakkaatkin ovat päässeet näkemään uusia toimintamalleja prosessimuutoskokeilujen myötä. Isot kilpailutukset on saatu tehtyä ja tutkimusyhteistyö on myös saatu käyntiin.

Ensi vuoden alussa käynnistyy ketterä sovelluskehitys ja ODA-palvelukokonaisuus valmistuu pala palalta. Toiminnallisen muutoksen tekeminen jatkuu ja prosessimuutoksia laajennetaan, arvioidaan, mitataan ja vakiinnutetaan. Vaikuttavuuden arviointi tulee ohjaamaan kehittämistä, joka tehdään edelleen tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa.

Odotamme siis työntäyteistä vuotta myös vuodesta 2017 mutta hetki huilataan ja ladataan akkuja. Isäntäkaupunki Espoon ja koko ODA-tiimin puolesta kiitos kaikille yhteistyökumppaneille tästä vuodesta ja hyvää joulua!

Toimintakyky hyvinvoinnin mittarina

Tulevien ODA-tuotteiden sisältöjen työstäminen on täydessä vauhdissa ja konkreettiset sisällöt alkavat hahmottua. Keskeinen ohjaava tekijä sisällön suunnittelussa on ollut se, että jokainen meistä on paras asiantuntija itsellemme tärkeissä asioissa, toiveissa ja huolenaiheissa. Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus, vaikka eri hetkinä eri osa-alueet kaipaavat enemmän huoltoa kuin toiset.

Terveydenhuollossa on jo paljon tutkimustuloksiin perustuvaa tietoa terveyteemme vaikuttavista asioista ja oireiden mukaisista hoitosuosituksista. Tämä painotus näkyy myös käytössä olevista arviointityökaluista. Vaikka terveys onkin tärkeä osa-alue kokonaishyvinvoinnissa, ei pidä unohtaa kysyä, miten tyytyväiseksi ihminen kokee esimerkiksi sosiaalisen elämänsä. On nimittäin olemassa paljon tutkittua tietoa vaikkapa yksinäisyyden negatiivisista vaikutuksista hyvinvointiimme.

Miten sitten saamme tietää, miten ihminen kokonaisvaltaisesti voi ja mitkä asiat kaipaavat tarkempaa seurantaa? Maailma on täynnä erilaisia arviointivälineitä, jotka lähestyvät ihmisen hyvinvoinnin tilaa eri näkökulmista. ODA:ssa otimme näkökulmaksi toimintakyvyn. Toimintakyky voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen (voidaan myös lukea kuuluvaksi psyykkiseen ulottuvuuteen) ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Hyvä toimintakyky auttaa ihmisiä voimaan hyvin, löytämään paikkansa yhteiskunnassa, jaksamaan työelämässä eläkeikään asti sekä vanhana selviytymään arjesta itsenäisesti. Toimintakyvyn arvioinnissa korostuu se, miten ihminen itse kokee tilanteensa juuri sillä hetkellä tai vaikka viimeisen kuukauden tai vuoden aikana.

Tutustuimme noin 80 erilaisesta toimintakykymittarista koostuvaan TOIMIA-tietokantaan. Tietokanta on kehitetty Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisessa asiantuntijaverkostossa TOIMIA:ssa. Tietokanta avattiin käyttäjille vuonna 2011.

Valitsimme tarkempaan tarkasteluun sellaiset mittarit, joista löytyy joko kaikki tai ainakin enemmistö toimintakyvyn ulottuvuuksista. Vaikka jokin mittari olisikin todettu hyväksi, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että se olisi pätevä ja luotettava kaikissa käyttötilanteissa ja kaikilla kohderyhmillä. Jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle, koska muuten kummastelemme mittarimaailmaa loputtomiin. Perehtymisen lopputuloksena päätimme ottaa toimintakyvyn arviointityökaluiksi WHODAS - ja WHOQOL-BREF -mittarit. WHODAS-mittarin avulla saamme tietoa siitä, millaisia toimintarajoitteita asiakkaillamme on mm. liikkumiseen, ihmissuhteisiin ja arjen toimintoihin liittyvissä asioissa. BREF-mittarilla puolestaan arvioidaan ihmisen tyytyväisyyttä elämänlaatuunsa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kautta. Mittareiden tarkempaan sisältöön voi tutustua TOIMIA-tietokannassa.

Nämä mittarit yhdistämme osaksi sähköistä terveystarkastusta ja pilotoimme kokonaisuutta rajatulla kohderyhmällä. Varmistamme pilotoinnin aikana yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, ovatko mittarit luotettavia ODA:n kohderyhmillä käytettäviksi. Edellä mainitut mittarit soveltuvat parhaiten aikuisväestön toimintakyvyn arvioimiseen. Eri-ikäisillä toimintakyvyn ulottuvuudet korostuvat eri tavalla. Suoraan lapsille suunnattuja toimintakyvyn mittareita on erittäin vähän. Niiden osalta jatkamme selvitystyötä, koska ODA-pilottien kohderyhmissä on myös alaikäisiä, joiden toimintakykyä haluamme arvioida.

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta. Olemme tehneet hyvällä asenteella paljon töitä. Kohta on aika rauhoittua nauttimaan joulusta ja sen jälkeen kääntää katseet kohti ensi vuotta, jolloin saamme ensimmäiset ODA-tuotteet pilotointiin.

Rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa!

 

Teksti: Leena Latva-Rasku, suunnittelija, Espoon kaupunki

ODAa asiakkaille – mitä saisi olla?

ODA-palveluilta odotetaan paljon - älykkään digipalveluvalikoiman visioidaan mullistavan sote-palvelut. Sote-organisaatiolle se tarkoittaa mittavaa toiminnallista muutosta ja uudenlaisen palvelukulttuurin omaksumista. Yhtä lailla se tarkoittaa muutoksen tuulia asiakkaalle, jonka palveluvalikoima laajenee ja palveluiden käyttötottumuksia ravistellaan. 

Yksi tärkeä mullistuksen menestystekijä on sellaisen palvelukokonaisuuden rakentaminen, jota jokainen suomalainen haluaa käyttää oman hyvinvointinsa tukena. Tarvitaan positiivisia käyttökokemuksia, jotta epäileväkin asiakas voisi todeta, että tämä konsti toimii paremmin kuin pussillinen vanhoja. Mutta mikä synnyttää sellaisen kokemuksen? Milloin asiakas kokee saavansa arvoa digipalveluista? 

Kysymys on kinkkinen, sillä asiakkaan asemaan asettuminen on hankalaa, joskus ehkä jopa mahdotonta.  Vaikka sitä kuinka vilpittömästi uskoisi ideoineensa täydellisen palvelun todelliseen tarpeeseen, saattaa pian joutua huomaamaan, että jokin mättää. Perinteisesti tämä näyttäytyy silloin, kun briljantin palveluratkaisun keksinyt ammattilainen havaitsee kohderyhmänsä käyttäytyvän lähes säännönmukaisesti väärin. Milloin lääkelista ei ole mukana, milloin palvelua vaaditaan väärältä tiskiltä, milloin ryhmäpalvelussa on puolet paikoista täyttämättä. Harmistuneena ammattilainen saattaa päätellä, että palvelun ideaa ei ole nyt ymmärretty oikein.

Vielä liian harvoin pohdimme, olemmekohan me ammattilaiset ymmärtäneet asiakasta oikein. Olisiko syytä kysyä suoraan asiakkaalta? Toisinaan kysytäänkin, mutta melko myöhäisessä vaiheessa. Tavallisesti tyydymme tiedustelemaan palvelun jälkeisiä tunnelmia asiakastyytyväisyyskyselyillä äskettäin palveluita käyttäneiltä. Silloin kysymykset eivät koskaan tavoita heitä, ketkä eivät palvelua käytä vaikka se heille hyvää tekisikin. Meidän tulisi pyrkiä ymmärtämään koko asiakaskuntaa entistä määrätietoisemmin.

Juuri sitä ODA:ssa on viime viikkoina tehty, kun palvelumuotoilun toimenpiteet ovat päässeet vauhtiin. Odalaiset eri puolilla Suomea ovat haastatelleet mahdollisia tulevaisuuden digipalveluiden asiakkaita esitellen hahmotelmia tulevista palveluista. Käyttäisitkö? Täyttäisitkö? Jaksaisitko vastata loppuun asti? Mitä sanot tuloksista? Hyötyisitkö? Palvelumuotoilu on palveluiden kehittämisen menetelmä, joka kääntää perinteisen marssijärjestyksen ylösalaisin. Se ohjaa jo varhaisessa vaiheessa kysymään asiakkaalta, miltä suunnitelmamme näyttävät, tai miltä niiden pitäisi näyttää. Valokeilaan pääsee tulevan asiakkaan arki. 

Haastattelut tuovat esille tulevien käyttäjien ensireaktioita, ajatuksia arjen keskeltä ja spontaaneja pohdintoja asiakkaan omasta elämästä käsin. Kommenttien perusteella saamme kullan arvoisia vastauksia meitä askarruttaviin kysymyksiin, ja löydämme uusia kysymyksiä, joita emme ole osanneet vielä kysyä. Porvoossa haastateltaviksi saatiin vammaispalvelujen sekä työttömien terveyspalvelujen asiakkaita. Viesti oli selvä: digipalveluita odotetaan jo kovasti, sillä ne helpottavat arkea. Palvelun henkilökohtaisuus on diginäkin tärkeää.

Asiakkaan mukaan ottaminen jo kehittämistyön varhaisessa vaiheessa on paitsi äärimmäisen arvokasta myös todella mielenkiintoista, sillä jokaisessa kohtaamisessa ymmärrys asiakkaan palvelukokemusta kohtaan lisääntyy. Kun kehittäjäpöydän ääressä pidämme mielen avoimena ja etsimme aktiivisesti myös uusia näkökulmia, voi kaikkia osapuolia kiinnostava palvelukokonaisuus rakentua pala palalta. Matkan varrella tunne oikeasta suunnasta toisinaan vahvistuu. Toisinaan taas - jos hyvin käy - kurssi ottaa kunnon käännöksen kohti toimivampia, sote-palveluita aidosti mullistavia ratkaisuja.

 

Teksti: Meiju Mäkinen, suunnittelija ja Porvoon ODA-hankkeen projektipäällikkö, Porvoon kaupunki

Älykkäät sähköiset sote-palvelut tulevat - mitä sitten?

ODA:ssa kehitetään vauhdilla tulevaisuuden älykkäitä sähköisiä sote-palveluja, jotka auttavat asiakasta yksilöllisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköiset palvelut antavat toimintasuosituksia ja ohjaavat oikean tiedon äärelle ja palveluun. Kaiken perustana on Duodecimin toimittama Tietämyskanta, joka tekee päätelmiä esimerkiksi asiakkaan itse tallentamien arvioiden ja lääketieteellisen tietojen pohjalta. Mistä tässä on kyse?

ODA Tietämyskanta mahdollistaa älykkäät sote-palvelut

ODA:n Tietämyskanta koostuu ainutlaatuisista lääketieteellisen tietämyksen ja hyvinvointitietämyksen päätöksenteon tuen moottoreista. Moottorit ovat sähköisiä tietovarantoja, jotka pohjautuvat muun muassa tutkittuun lääketieteelliseen tietoon sekä Suomessa yhteisesti sovittuihin sosiaalihuollon käytäntöihin ja laissa määriteltyihin kriteereihin. Tietämyskanta tekee päätelmiä esimerkiksi lomakkeella rakenteisessa muodossa kysyttyjen oireiden tai numeeristen mittaustulosten perusteella. Tietämyskanta on perusta ODA:n älykkäälle sote-palvelukokonaisuudelle, joka koostuu seuraavista kansallisista sähköisistä palveluista:

 

• Oirearviot: Yksittäisen terveysongelman tai oireen arviointiin tarkoitettu palvelu, joka arvioi hoidon tarvetta ja kiireellisyyttä sekä ohjaa automaattisesti tarkoituksenmukaisen avun piiriin.  
• Hyvinvoinnin arviot: Palvelu, jossa voi arvioida omaa tai läheisensä oikeutta tiettyjen sosiaalipalvelujen saamiseen.
    
• Hyvinvointitarkastus: Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmat yhdistävä analyysi henkilön tilanteesta sekä terveyteen- ja hyvinvointiin liittyvistä riskeistä. Analyysi antaa myös ehdotuksia toimenpiteistä hyvinvoinnin kehittämiseksi sekä ohjausta tarvittavan avun piiriin.
   
• Hyvinvointivalmennukset: Sovelluksia, jotka kannustavat hyvinvointia parantaviin elintapamuutoksiin.
   
• Näistä koostetaan hyvinvointisuunnitelma, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdistävä henkilökohtainen suunnitelma.

 

Valmistuttuaan palvelukokonaisuus on kaikkien kuntien käyttöönotettavissa ilman kilpailutusta. 

 

Suurin ”sote-mullistus” tapahtuu omissa toimintatavoissa – asiakas on tärkein

Hallitusohjelman kärkihankkeena ODA toteuttaa kansallisia tavoitteita palvelujen digitalisoinnista ja sote-palvelujen asiakaslähtöisyydestä. Älykkyyden odotetaan mullistavan sote-palvelut. Sähköiset palvelut ovat kuitenkin juuri niin älykkäitä, joiksi ne teemme. Parhaimmillaan ne tukevat ja joustavoittavat niin asiakkaan kuin ammattilaisenkin toimintaa.

 

Suuri mullistus ei ole yksittäisten palvelujen sähköistämisessä, vaan organisaatioiden omien, perinteisten toimintatapojen uudistamisessa. Esimerkiksi sähköinen lomake ei itsessään pysty ohjaamaan asiakasta palveluihin, vaan lomakkeen tueksi tarvitaan huolellisesti suunniteltujen palvelujen kokonaisuus, jonka vain sote-ammattilaiset ja organisaatiot voivat itse tuottaa. Palvelut on jatkossa suunniteltava asiakkaan tarpeen ja tilanteen näkökulmasta kokonaisuuksina. Vain siten sähköiset palvelut voivat tuoda lisäarvoa asiakkaille ja merkittäviä kustannussäästöjä sote-organisaatioille. Asiakkaiden, eri ammattilaisten, organisaatioiden ja alueiden välillä tarvitaan avointa, rakentavaa dialogia parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseksi – ODA rakennetaan kansalliseksi palveluksi.

 

Lisälukemista palvelujen ja toimintatapojen digitalisointiin: Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena – Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025:

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asiakas-on-tarkein-stm-n-hallinnonalan-digitalisaatiolinjauksissa


Lisätietoja ODA Tietämyskannasta: Kustannus Oy Duodecim, projektipäällikkö Tuomas Lehto ja asiakkuuspäällikkö Anu Suurnäkki (etunimi.sukunimi@duodecim.fi)

Kohti Baabelin tornia

Muutos turkulaisessa katukuvassa on tapahtunut vähitellen. Ensin sitä ei juuri huomannutkaan – paitsi kesäisin, jolloin turistien Turun kuuluikin vetää puoleensa ihmisiä eri puolilta maailmaa. Sitten yhtäkkiä ja varoittamatta turistin näköiset ihmiset olivatkin oleellinen osa katukuvaa läpi vuoden, käyttäytyen kuin muutkin turkulaiset: kuin kotonaan. Busseissa, kaduilla, kouluissa, kahviloissa ja terveydenhuollon toimipisteissä alkoi kuulua meille vieraita kieliä. Välillä seassa voi olla tuttuja sanoja, suomen kieltä vieraiden fraasien seassa, mutta meille koto-suomalaisille vierasta kieltä yhtä kaikki.

Vuoden 2015 lopussa turkulaisista 10,1 % puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Se on selvästi enemmän kuin ruotsinkielisten osuus, joka kaksikielisessä Turussa, kulttuurin ja historian kehdossa, on 5,4 % väestöstä. Vielä vuonna 2000 muun kielisten osuus Turun väestöstä oli ollut 4,1 %, kymmenen vuotta aiemmin 0,8 %.

Maassa jo jonkin aikaa asuneet lapset ja nuoret ovat suomen parissa nopeasti kuin kotonaan. Tilanne on toinen maahan vasta aikuisina tulleilla sekä tuoreilla maahantulijoilla. Heidän pärjäämisensä uudessa kotimaassa ja uudella kielellä on pitkään – jopa pysyvästi – riippuvaista virallisista ja vähemmän virallisista tulkeista.

Miten heidän käy paikallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa? Muualta Suomeen muuttaneilla on samanlaisia tarpeita kuin koto-suomalaisillakin: tarve tulla toimeen, tarve saada hoitoa sairauksiin, tarve tulla ymmärretyksi ja tarve ymmärtää. Lisäksi uusi tulokas saattaa tarvita apua johonkin erityisongelmaan, joita voi koitua vaikkapa lähtömaan erilaisesta mikrobiympäristöstä, terveydenhuollon palvelujärjestelmästä taikka traumaattisista kokemuksista ennen Suomeen tuloa. Meidän kotoperäiset terveydenhuollon organisaatiomme eivät ole aina kovin sallivia ja ymmärtäväisiä tavallisuudesta poikkeaville koto-suomalaisillekaan. Vielä enemmän hankaluuksia kohtaa arvatenkin se organisaatioitamme tarvitseva, jonka äidinkieli ei ole suomi tai edes ruotsi.

Turussa ulkomaalaistoimisto palvelee pakolaisia ja myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita heidän sosiaalisissa tai terveysongelmissaan kolmen vuoden ajan. Muut maahanmuuttajat saavat terveyspalveluita oman asuinalueensa tai valintansa mukaisella terveysasemalla. Jo pelkkien väestölukujen perusteella voi helposti arvata, että jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste saa oman osansa maahanmuuttajista, joilla kieli ja kulttuuri ovat vielä hiukan hakusessa. Tiedonvälittäjiä ja molemminpuolisen ymmärryksen auttajia tarvitaan silloin paljon ja erilaisia.

Yksi apuväline yhteisen kielen ja ymmärryksen löytymiseksi tulee olemaan ODA-hankkeen sähköinen omahoitopalveluiden kokonaisuus. Turussa pilotoidaan sähköistä hyvinvointikyselyä ulkomaalaistoimiston asiakkailla: asiakas näkee ja täyttää kyselyn omalla kielellään, työntekijä ottaa sen vastaan omallaan. Matkan varrella riittää taklattavaa, lähtien asiakkaiden lukutaidon vajeista ja kielten laajasta kirjosta aina organisaation omien kehityskohteiden toiminnallisen muutoksen toteuttamiseen. Erinomaisena apuna on Turun seudun tulkkikeskus, joka auttaa sähköisen lomakkeen luomisessa ja samalla miettii hankeyhteistyössä uusia keinoja lisätä ymmärrystä kaiken kirjavissa asiakastilanteissa. Odotukset hankkeelle ovat isot, mutta niin ovat käytettävät välineetkin pystyviä ja älykkäitä.

 

Teksti: Katariina Korkeila, terveyspalveluiden palvelualuejohtaja, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Valtakunnallisen ODA-ohjausryhmän jäsen

Mitä uutta ODA tuo yläkouluikäisten oppilashuoltoon?

Kuopiossa on kolmetuhatta yläkouluikäistä nuorta, joiden elinolosuhteista, terveydestä ja hyvinvoinnista on olemassa valtavasti tietoa. Onko tieto kuitenkaan käytettävissä silloin kun sille olisi nuoren ja hänen hyvinvointinsa näkökulmasta eniten tarvetta? Esimerkiksi Sotkanetin tilastot tietävät kertoa meille, että vuonna 2013, siis kolme vuotta sitten, yhteensä 7 % kuopiolaisista kasi- ja ysiluokkalaisista oli kokeillut laittomia huumeita vähintään kerran. Hyvinvointiin liittyviä riskejä on siis olemassa mutta se ei auta nuorten parissa työskenteleviä aikuisia tunnistamaan niitä nuoria, jotka ovat erityisesti avun tarpeessa. 

Entä jos ennen terveydenhoitajan tarkastusta nuoren pitäisi täyttää hyvinvointikysely niin, että kyselyn tiedot ovat terveydenhoitajan käytettävissä ennen tarkastukseen menoa? Terveydenhoitajan ei tarvitse aloittaa kirjaamistyötä alusta asti ja samalla jää aikaa kuunnella ja kysyä, mitä nuorelle oikeasti kuuluu. Nuoren näkökulmasta hankalista asioista voi olla helpompi kertoa sähköisellä lomakkeella kuin ottaa ne itse puheeksi esimerkiksi terveydenhoitajan luona asioidessa. Sähköisen tarkastuksen tiedot antavat kuitenkin ammattilaiselle mahdollisuuden nostaa hankalatkin asiat esiin.

Jos sitten tarkastuksessa löytyy huolenaiheita, käy nuoren näkökulmasta pahimmillaan niin, että hän joutuu selittämään samat asiat useaan kertaan eri ammattilaisille. Hyvinvointitarkastus voi toimia myös tiedonsiirron välineenä eri ammattiryhmien välillä. Nuoren kanssa voidaan myös sopia seurannasta eli hän käy täyttämässä kyselyn soveltuvilta osin uudelleen sovitun ajan kuluttua. Sähköiseen tarkastukseen voidaan myös yhdistää erilaisia tukipalveluita, joita on jo nyt saatavilla mutta tieto niistä on hyvin hajanaista. Sähköiset hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät palvelut sopivat erittäin hyvin haja-asutusalueella asuville nuorille. Kyselyyn voidaan yhdistää suoraan sopivaan palveluun tai tietoon ohjaus niin, että nuoren ei tarvitse itse valita, mikä googlen antamista vastuksista on luotettavin ja hänen tilanteeseensa sopivin.

Mikä muu muuttuu ammattilaisten työssä hyvinvointitarkastuksen myötä? Oppilashuollossa ei tarvitse seurata aiempien vuosien tilastoja ja miettiä, kuinka voidaan tavoittaa ne nuoret, joilla on hyvinvointiin liittyviä ongelmia. ODA:n hyvinvointitarkastuksen avulla nuorten hyvinvointiin liittyvät riskit on helpompi tunnistaa ja ottaa puheeksi ammattilaisen luona asioidessa. Näin nuori saa tarvitsemansa avun ajoissa ja palveluiden vaikuttavuus lisääntyy.

Kirjoitti Kuopion projektitiimi

Toimintaky lähestymistapana pitkäaikaistyöttömien hyvinvointiin

Joensuun osaprojektissa testaamme ODA-tuotteita pitkäaikaistyöttömillä asiakkailla. Olemme pohtineet, mitä asioita tulisi erityisesti työttömiltä kysyä mm. sähköisessä hyvinvointitarkastuksessa. Loppujen lopuksi emme ole löytäneet kovin paljon eroja siihen, mitä tulisi kysyä keneltä tahansa, jonka hyvinvoinnin kokonaisuutta ollaan kartoittamassa. Ihmisen toimintakyky koostuu psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Kokonaisuuteen voi liittää myös toimintaympäristön, jossa olemme ja elämme. Työkyvyn voi taas ajatella olevan osa toimintakyvyn kokonaisuutta. Toimintakyvyn näkökulma auttaa meitä tarkastelemaan ihmisen tilannetta muutenkin kuin työttömyyden leima asiakkaan otsassa. ODA mahdollistaa meille tämän uuden lähestymistavan digitaalisesti.

Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömän palvelut ovat yleisesti aika lailla hajallaan ja taustavaikuttaja työttömyyden ”hoitoon” voi olla taloudellinen. Työttömien palvelut ovat usein kunnittain hieman eri tavoin järjestetty, mutta yhteistä on ainakin se, että tällä hetkellä kunnat maksavat yli 300 päivää työttömänä työmarkkinatuella olleen henkilön työmarkkinatukilaskusta 50 prosenttia ja yli 1000 päiväläisen osalta jopa 70 prosenttia. Työmarkkinatukilaskun pienentäminen onkin ollut Joensuun osaprojektin lähtökohta. Matkan varrella olemme kuitenkin fokusoineet projektin tavoitteen pitkäaikaistyöttömän hyvinvoinnin parantamiseen. Oletus on, että työttömän ihmisen toimintakyvyn parantuessa myös työllistymisedellytykset paranevat. Jos ihminen saa töitä, pääsee koulutukseen tai aloittaa esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan, hän poistuu työmarkkinatukilaskulta. Työttömän asiakkaan hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeintä on löytää sopiva ratkaisu juuri hänelle, jolloin se on pidemmällä tähtäimellä vaikuttavaa myös kunnalle.

Joensuun projektissa olisi vähemmän haasteita, jos alueellamme olisi tarjota kaikille työtä tarvitseville heille sopivaa työtä. Heinäkuussa 2016 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 18,7 %, joka on maamme korkeimpia. Työpaikkojen lisääntyminen ei kuitenkaan pelkästään ratkaise työttömyyttä millään muullakaan alueella. Osa pitkäaikaistyöttömistä tarvitsee monen asiantuntijan apua, jossa kokonaisuuden hallinta ja ensisijaisen ongelman tunnistaminen ajoissa ja oikein korostuu. Jos pitkäaikaistyöttömän akuutein ongelma on esimerkiksi vaikea unettomuus tai perheen isot taloudelliset huolet, työllistämistoimet eivät ole juuri siinä hetkessä keskiössä. Ihmisen perustarpeista tulee huolehtia ensin. Haasteena tällä hetkellä on, että osa ihmisistä on ollut työttömänä niin pitkään, että työllistyminen moninaisten ongelmien vuoksi on jo täysin epärealistinen haave. Meidän tulisikin keskittyä ennakoimaan työttömäksi jäävien hyvinvointipulmia, jotta perusasioiden puutteet eivät muodostu työllistymisen esteeksi.

Olemme havainneet, että ihmiset ovat tottuneet kertomaan tietynlaisia asioita tietyille tahoille: lääkärille puhutaan terveyspulmista, sosiaalityöntekijälle velka-asioista ja te-toimistossa työstä. Kaikki nämä asiat liittyvät ihmisen hyvinvointiin. Työntekijät taas lähestyvät asiakkaan tilannetta omien professioiden ja organisaatioiden näkökulmasta. Tässä kuviossa saattaa ihan tahattomasti jäädä asiakkaan ongelman juurisyy tunnistamatta. Kellään ei välttämättä ole käsitystä asiakkaan kokonaistilanteesta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tästä syystä Joensuun osaprojektissa kokeillaan yhteistä avuntarpeen arviointia, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työllisyysyksikön työntekijät tapaavat asiakkaan yhdessä. Kyse on yhteistoiminnasta, jossa pyritään asiakkaan kanssa synnyttämään ymmärrys hänen kokonaistilanteesta. Tällä tavoitellaan myös asiakkaan prosessin nopeampaa käynnistymistä verrattuna aikaisempaan toimintamalliin, jossa asiakas käy yksittäin eri työntekijöiden vastaanotolla. Tällekin mallille lienee edelleen paikkansa, mutta haluamme testata, mitä lisäarvoa yhteisarviointi asiakkaalle tuo.

Alustavia havaintoja on siitä, että yhteisessä tapaamisessa päästään helpommin juurisyyn äärelle. Esimerkiksi sosiaalityöntekijä haluaa tarkentaa asunto-asiaa, eikä tyydykään vastaukseen, että ”asun rivitalossa”. Selviääkin, että itseasiassa talo on menossa alta vuokrarästien takia. Yhteisessä tapaamisessa tietoa yhdistetään. Toinen työntekijä kysyy asiaa, joka ei muille tullut mieleen, mutta voi olla ratkaiseva asiakkaan prosessin etenemisen kannalta. On eri asia laittaa asiakkaan asia tiedoksi toiselle työntekijälle, kuin käydä asiaa yhdessä läpi asiakkaan kanssa. Tapaamisessa sovitaan myös siitä, kuka on asiakkaan vastuutyöntekijä. Näin muiden ei tarvitse huolehtia asiakkaan asiasta ennen kuin seuraavan kerran, kun tarvitaan muiden ammattilaisten tukea. Asiakkaan suunnitelmasta voi tarkistaa tilanteen etenemisen. Yksinkertaista sinänsä, mutta ei arkipäivää. Valitettavasti esimerkiksi erilliset tietojärjestelmät eivät vielä tätä toimintaa riittävästi tue.



Kuva: iStock

Tulevaisuudessa tavoittelemme, että ihminen voi kotona rauhassa täyttää sähköisen hyvinvointitarkastuksen, jossa huomioidaan toimintakyvyn kaikki osa-alueet, ja saada neuvoja hyvinvointivajeiden ratkaisemiseen myös ilman viranomaisen luo päätymistä. Tavoitteena on, että hän voi arvioida omaa tilannettaan oltuaan vain päivän työttömänä ja kenties tunnistaa ajoissa omia hyvinvointiriskejään, jotka heikentävät työllistymisedellytyksiä. Sähköisellä hyvinvointitarkastuksella tavoitellaan myös niitä ihmisiä, joiden on vaikea kertoa niistä oikeista pulmistaan viranomaiselle kasvokkain. Työntekijät voivat hyödyntää asiakkaan täyttämää hyvinvointitarkastusta etukäteen valmistautuessaan tapaamiseen, jossa lähtökohtana on apua tarvitseva ihminen.

Teksti: Jaana Kurki, Joensuun osaprojektin projektipäällikkö