Tällä
hetkellä potilas/asiakas joutuu kiireettömissä tapauksissa soittelemaan
useisiin paikkoihin, saamatta aina yhteyttä. Tähän on mukaan luettuna siis oman
alueensa terveysasemat, niiden tarkoin määrätyt soittoajat ja ruuhkautuneet
puhelinkeskukset.
Tiedonhaku
mahdollisuudet internetin välityksellä ovat laajat, eikä luotettavaa tietoa
aina välttämättä edes löydy. Kansalaisen on mahdollista ns. eksyä sivustoille,
joista tieto ei ole luotettavaa ja harhaan ohjautumisen mahdollisuus on suuri.
(Suomi24, Vauva.fi jne..)
Puhelinneuvonnan puhelut ovat
lisääntyneet vuonna 2015 liki 28 %. Sosiaalinen tilaus palveluiden
monipuolistamiseksi on nyt oikea-aikaista, puhumattakaan oikeasta paikasta,
päivystyksestä.
Potilaat tulevat, soitteluihin
kyllästyneenä, suoraan yhteispäivystykseen, jolloin tarvittaessa oikeaan
hoitopaikkaan ohjaus, tehdään paikan päällä àturhautunut potilas & turhautunut
hoitohenkilöstö. Kiireettömät potilaat joutuvat odottamaan yhteispäivystyksessä
kiireellisten mennessä jonossa ohi.
Potilaalle/asiakkaalle kertyy useita
turhia ”hukka” hetkiä hakeutuessaan hoidon / avun piiriin. Odottelun kohtia on useita.
Mutta mitä asiakkaat odottavat
saavansa meiltä? Tämä kiinnostaa meitä ja siitä syystä lähdemme asiaa tutkimaan
YAMK opiskelijamme haastattelututkimuksen turvin.

Hoitotyön johdon tulee sitoutua kehittämään hoidon kehittämistä potilaskeskeiseen toimintaan (Suomen Kuntaliitto 2011, 10; Suhonen, Leino-Kilpi, Gustafsson, Tsangari & Papastavrou 2013, 89). Toimintayksikön strategiset tavoitteet tulee kohdentaa potilaiden tarpeita vastaaviksi. Henkilöstön riittävyys, asianmukainen pätevyys hoidon toteuttamiseen sekä asiakaspalvelujen antamiseen on varmistettava. Potilaskeskeisyyden toteutumista tulee seurata sekä mitata suunnitelmallisesti ja toimintatapoja on kehitettävä mittaustulosten perusteella. (Suomen Kuntaliitto 2011, 10.) Asiakaslähtöisyyden ja hoidon yksilöllisyyden vaikutus terveyspalvelujen laadulle, toiminnalle sekä tuloksille on erittäin merkittävä (Suhonen ym. 2013, 90). Asiakaslähtöisyyden toteutuminen riippuu pitkälti johtamisesta ja henkilökunnan asenteista (Keronen 2013). Ikääntyneen ihmisen kohdalla, asiakaslähtöisyyttä rajoittavia tekijöitä ovat oikeuksien rajoittaminen, huono kohtelu, kielteiset asenteet, yhteistyösuhteen toimimattomuus, resurssivajeet sekä ympäristön rajoitteet (Jutila 2013, 33).
Valtakunnallisten sähköisten palvelujen avulla, voidaan edesauttaa turvaamaan kaikille kansalaisille tasapuoliset mahdollisuudet terveyden edistämiseen sekä sellaisiin peruspalveluihin, jotka eivät edellytä fyysistä käyntiä. Valtakunnallisen sähköisen palvelujärjestelmän avulla voidaan myös tukea palvelurakenneuudistusta. On tärkeää huomioida, että perinteisten palvelumuotojen mahdollisuus on säilytettävä niille, jotka eivät sähköisiä palveluita fyysisen tai psyykkisen terveytensä vuoksi pysty hyödyntämään, tai ottamaan vastuuta omasta terveydestään sekä sen hoidosta. (Hyppönen 2015, 88; Hyppönen & Niska 2008, 90.)
Palveluiden
uudelleen muotoilu on nyt keskiössä, joka koskettaa koko prosessia asiakkaan
ensiajatuksesta hakeutua hoitoon / selvittää hoidon mahdollisuuksia ja / tai mielenkiinnosta
kysellä asioita terveyteensä tai oireisiinsa liittyen
Päivystyksen
palvelun nykyaikaistaminen ja palveluiden saatavuuden helpottaminen
kellonajasta/ viikonpäivästä huolimatta on nyky-yhteiskunnassa tullut
tarpeelliseksi. ODA- alusta tulee tätä tukemaan ja tämän uudenlaisen
palvelunmuotoilun myös mahdollistamaan.
Yhteistyössä
eri hankekaupunkien kanssa tehtävä alusta ja sen suomat mahdollisuudet
asiakaslähtöisen toiminnan tueksi, tuovat uudenlaisen maailman terveydenhuollonkin
käyttöön.
VSSHP.n
pilottiprojekti on suunnattu päivystyksen oirearvioiden lähtökohdasta, aina
kokonaiseen potilasohjauksen kehittämiseen. Haluamme viestittää potilaalle /
asiakkaalle, että olemme olemassa nimenomaan heitä varten.
Tekstin kirjoittaneet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä Satu Hurme ja Eeva
Kiilo.