Tutustu Omaolon levittämisen käsikirjaan

Omaolo-palvelun levittämisen käsikirjassa ja sen liitteissä on kuvattu, miten ODA-projektissa kehitetyn Omaolo-palvelun voi ottaa käyttöön ja millainen käyttöönoton prosessi on. 

Tutustu käsikirjaan täällä. (https://sotedigi.fi/omaolokasikirja/)

Omaolon kehittäminen on siirtynyt valtion kehittämisyhtiö SoteDigille ODA-hankkeen päätyttyä lokakuussa 2018. Lue lisää siirrosta täältä.

Jatkossa voit seurata Omaolo -palvelun kehittämistä SoteDigin kanavilla ja Omaolon LinkedIn-ryhmässä: 

www.sotedigi.fi

@SoteDigi (twitter)

http://uutiskirje.sotedigi.fi/

https://www.linkedin.com/groups/8508624/

Omaolo-palvelun löydät täältä: www.omaolo.fi

Omaolon kevät 2019 jatkuu tuotantoon siirtymisen ja levittämisen merkeissä! Hyvää kevätkautta kaikille! 

Teksti: Omaolo-tiimi, SoteDigi

ps. jos olet suuntaamassa Lääkäripäiville tällä viikolla, tule tervehtimään meitä Omaolon ja Päivystysapu 116117-yhteisosastolle. Voit samalla tutustua myös Omaolon viimeisimpään versioon. 

Kiinnostaako, missä ODA:ssa mennään? Ilmoittaudu mukaan "ODA-projektista Omaolo" -seminaariin 1.10.2018!

Tervetuloa kuulemaan, mitä ODA-projektissa on toteutettu ja miten työ jatkuu Omaolon puitteissa!


Aika: 1.10.2018
Paikka: Kuntatalo, Helsinki (Toinen linja 14, 00530 Helsinki) tai etäosallistuminen


Tilaisuuden jälkeen tiedät:

• mitä Omaolo-palvelu sisältää ja miten ODA-projektissa mukana olleet kuntatoimijat ovat toteuttaneet digitalisaation edellyttämiä toiminnallisia muutoksia 
• mitä suunnitelmia Omaolo palvelun jatkokehittämisestä ja levittämisestä on tehty 
• miten muut kuin projektissa mukana olleet kunnat/kuntayhtymät saavat Omaolo palvelut käyttöönsä 

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Ilmoittautumiset tämän linkin kautta 21.9. mennessä.



***************

Ohjelma:

12.30- 13.00 Ennen tilaisuuden alkua mahdollisuus tutustua Omaolo-palveluun


13.00 Tervetuloa. Omaolo perustason palvelujen tukena, Juha Metso, perusturvajohtaja, Espoo, ODA -projektin ohjausryhmän pj.
13.15 STM:n rooli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen digitalisaation ohjauksessa, Teemupekka Virtanen, STM, ODA projektin rahoittajan edustaja

13.30 Omaolo ja ODA projekti – perusesittely ja tärkeimmät opit jatkolle, projektinjohtaja Hanna Nordlund, SoteDigi Oy ja kehittämisjohtaja Tuula Heinänen, Espoo, ODA -projektin koordinaatioryhmän pj.

14.00 Digitalisaation johtaminen, tutkijatohtori Sari Kujala, Aalto yliopisto / COPE-hanke

14.15 Tauko

14.30 Käytännön esimerkkejä toiminnallisesta muutoksesta ja Omaolon integroimisesta osaksi asiakasprosesseja:

• Omaolo perusterveydenhuollon prosessien tukena 
• Omaolo suun terveydenhuollossa 
• Omaolo sosiaalipalveluiden prosessien tukena 

15.15 Miten tästä eteenpäin, toimitusjohtaja Harri Hyvönen, SoteDigi Oy

15.45 Kysymyksiä ja tilaisuuden päättäminen, pj Tuula Heinänen

16.00- 16.30 Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus tutustua Omaolo palvelun demoversioihin


***************

Nextille levelille – Omaolon oirearviot asiakastestauksessa Hämeenlinnassa

Torstaina kesäkuun 28.6.2018 klo 7.43 lähetin viestin Omaolo -oirearvioiden pilottiryhmälle, että tästä hetkestä lähtien he voivat ohjata asiakkaita ensimmäisiin Omaolo-oirearvioihin eli ylähengitystieinfektio-, alaselkäkipu- ja virtsatieinfektio-oirearvioihin. Samassa viestissä pyysin ilmoittamaan heti, kun ensimmäinen ajanvaraus toteutuu Omaolo-oirearvion kautta.

Kuva 1. Omaolon ammattilaisen työjono

Aikaa kului 52 minuuttia (!), kun sain viestin sairaanhoitaja Heidi Nurmiselta, että ensimmäisen asiakkaan ajanvaraus oli saapunut Omaolo kautta. Heidi kertoi vain kysyneensä terveysasemalle soittaneelta asiakkaalta haluaisiko tämä kokeilla uutta Omaolo-palvelua. Heidin sanoin: ”Asiakas oli heti mukana enkä joutunut ohjaamaan juuri lainkaan palvelun käytössä.” Oireidensa perusteella asiakas sai ajanvarausmahdollisuuden ja sen avulla varasi vastaanottoajan sairaanhoitajalle samalle päivälle. Asiakkaan oirearvio siirtyi ajanvarauksen yhteydessä ammattilaisen näkyville Omaolon työjonoon. Asiakkaan mielestä oirearvio oli helppo tehdä ja vastaus tuntui luotettavalta. Ei jäänyt epäilyksiä tai tullut tunnetta, että palvelun antama vastaus pitäisi varmistaa soittamalla terveysasemalle. Asiakas kertoi, että aikoo jatkossakin käyttää Omaolo- palvelua.

Oirearvioon perustuva ajanvarausmahdollisuus virtaviivaistaa asiakkaan ja ammattilaisen prosessia. Tätä toiminnallisuutta on odotettu jo pitkään, sillä Hämeenlinnassa jo käytössä olevat minunterveyteni.fi -oirearviot eivät ole tätä mahdollistaneet. Omaolossa oirearviot nousevat otsikon mukaisesti seuraavalle tasolle. – Eli WAU! Kyllähän tästä etapista pieni juhla kehkeytyi :). On tärkeää huomioida, että Omaolon älykkyyden ansiosta ajanvarausmahdollisuus syntyy vain silloin, kun asiakkaan oireet sitä edellyttävät ja paikallinen ohjaus sen mahdollistaa. Muita asiakkaan mahdollisia toimintasuosituksia ovat oireista riippuen kehote mennä suoraan päivystykseen, lähettää oirearvio ammattilaiselle tarkempaan hoidon tarpeen arviointiin tai ohjeet itsehoitoon tai jatkohoitoon. Nämä ovat toki aivan yhtä tärkeitä asiakkaan palveluohjauksia kuin ajanvarauskin.

Kesän aikana olemme pikkuhiljaa rohkeammin ja rohkeammin ohjanneet asiakkaita palveluun. Samalla ammattilaisten oma osaaminen on vahvistunut asiakkaiden ohjaamisessa ja uusien Omaolo - työprosessien hallinnassa. Heidin ohella Omaoloa pilotoivat sairaanhoitajat Pauliina Mannila ja Kati Nurminen toteavatkin, että asiakkaat ovat mielellään lähteneet mukaan kokeilemaan palvelumuotoa ja käyttökokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Käyttökokemuksia on pyritty keräämään mahdollisuuksien mukaan, kesälomien puitteissa. Hoitajien näkökulmasta hoidontarpeenarvio on helpottunut. Asiakas saa hyviä kotihoitovinkkejä palvelun kautta. Kati ja Pauliina toteavatkin, että he olisivat valmiita jo viemään kokeilua isommalle tiimille eli koko hoitohenkilökunnalle. Omaolo-palveluun kirjautuminen on selkeää ja yksinkertaista. Ensimmäisten kokemusten perusteella on syntynyt tuntuma, että oirearvio ohjaa herkästi asiakkaan päivystykseen, vaikka asian olisi voinut hoitaa kevyemmälläkin tavalla. Jatkossa oirearvioiden kysymysten asettelua ja ilmaisua tulee arvioida. Tässä vaiheessa tarvitaan kuitenkin enemmän asiakas- ja ammattilaispalautetta.

Kesän tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiinkin palautteiden saaminen palvelusta niin asiakkailta kuin ammattilaisilta. Toiveena on, että Omaolo-palvelusta saataisiin apu syksyn tai kevään flunssakauden ruuhkaan.

Kuva 2. Omaolosta viestitään mm. käyntikortein

Hämeenlinnan kanssa ensimmäisiä oirearvioita lähti kesäkuussa testaamaan Tampere ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Vertaistuki oli tärkeää uuden palvelun käyttöönotossa! Alkusyksystä oirearvioiden asiakaspilotit leviävät myös muihin oirearvioita pilotoiviin kuntiin. Tässä tullaan taas siihen, mikä on mielestäni upeinta koko ODA-hankkeessa: yhdessä isolla verkostolla tehden pystymme saamaan tehokkaammin palautteita palvelukokemuksista ja palautteita yhdessä pohtien ja ideoiden kehittämään palvelua entistäkin paremmaksi – Nextille levelille.

Teksti: Hämeenlinnan ODA-pilottien projektipäällikkö Ilona Rönkkö

Ps. Pakko hehkuttaa vielä hiukan! Kaikkien ideointi-visiointi-määrittely-konseptointi-demoilu-protoilu-testailu-arviointi-validointi-yms vaiheiden kautta oli kyllä mielettömän huikea tunne, kun ensimmäiset oikeat oirearvioasiakkaat saatiin palveluun!

Paljon on saatu aikaan -tilannekatsaus ODA:sta ennen kesälomia

Hankkeen kevätkausi on ollut kiireinen. Olemme saaneet yhdessä paljon aikaan, ja on ollut mahtavaa seurata ensimmäisten beta-versioiden asiakaskäytön palautteita ja tuloksia! Hankkeen nykyinen vaihe päättyy lokakuussa, jonka jälkeen siirrytään jatkokehittämisen vaiheeseen. Seuraavia askeleita on jouduttu suunnittelemaan vasten toimintaympäristöä, johon liittyy tällä hetkellä paljon epävarmuutta ja turbulenssia: sote-uudistukseen liittyvät päätökset ovat lykkääntyneet, samoin kuin itse uudistuksen aikataulu ja esimerkiksi asiakastietolain uudistusten viivästyminen. SoteDigi Oy tulee olemaan keskeisessä roolissa Omaolo-palvelun jatkokehittämisessä ja levittämisessä. 

Oirearvio -beta

Omaolo-palvelun toteutus on edennyt harppauksin ja asiakastestauksessa on tällä hetkellä sosiaalihuollon palveluarviot (https://palveluarvio.omaolo-beta.fi) ja terveydenhuollon oirearviot (https://oirearvio.omaolo-beta.fi). Käyttö on vielä rajattu muutamille alueille mutta syksyn aikana käyttöä laajennetaan. Esimerkiksi Hämeenlinnassa asiakas pääsee jo oirearvion toimintasuosituksen perusteella tekemään itse sähköisen ajanvarauksen. Asiakastestauksen avulla olemme jo saaneet arvokasta palautetta mm. palvelun saavutettavuuteen liittyen ja toteuttaneet parannuksia Omaoloon niihin perustuen.

ODA on alusta saakka ollut ennen kaikkea toiminnallisen muutoksen hanke, jossa sähköinen palvelu toimii muutoksen mahdollistajana. Mukana olevissa 14 kunta- ja sairaanhoitopiirien organisaatiossa on tehty kymmeniä toiminnallisia muutoksia, joilla pyritään parempiin, tehokkaampiin ja asiakaslähtöisempiin toimintatapoihin. Muutoksia mittaroidaan jatkuvasti ja tuotantopäätöksiä tehdään sen perusteella. Organisaatioissa on syntynyt mm. kokonaan uusia rooleja ja yksiköitä (esim. digihoitaja), mikä on vaikuttanut esimerkiksi negatiivisen asiakaspalautteen määrän merkittävään vähenemiseen. Työn organisointiin on tehty kymmeniä parannuksia, joka lyhentänyt esimerkiksi asiakkaiden odotusaikoja merkittävästi. On luotu täysin uusia prosesseja, joiden avulla on parannettu sellaisten kohderyhmien palvelua, joiden on tunnistettu olevan heikossa asemassa (esim. läheishoitajat). Toimintatapojen yhdenmukaistamisen kautta on saavutettu parempaa laatua esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoidon seurannassa sekä pystytty jättämään kokonaan turhia työvaiheita pois. Tämä on näkynyt esimerkiksi ammattilaisten vapautuneena kapasiteettina.

Omaolo ja ODA atk-päivillä

Käytännön kehittämistyön ohella on tärkeää tehdä pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä. Olemme aloittaneet oirearvioiden validointityön sekä vaikuttavuuden arviointityön yhteistyössä valittujen yliopistojen kanssa. ODAan liittyen on myös käynnissä useita opinnäytetöitä, joista odotamme mielenkiintoisia tuloksia.

Seuraavaksi katse on toivottavasti aurinkoisessa kesässä ja kesälomissa. Kehitystyö jatkuu kuitenkin koko kesän ja syksyllä on odotettavissa uusia Beta-julkaisuja, seuraavana kokonaisvaltainen hyvinvointitarkastus ja hyvinvointivalmennuksia. Näiden avulla voi jokainen terveydestään ja hyvinvoinnistaan kiinnostunut saada arvion omista terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvistä riskeistä ja vinkkejä niiden pienentämiseen sekä ottaa käyttöön tilanteeseensa sopivan valmennuksen. Palveluja tullaan käyttämään myös osana palveluprosesseja asiakkaiden hyvinvoinnin seurannassa ja parantamisessa. Lisäksi jo olemassa olevat betat pyörivät asiakaskäytössä kesän läpi. Kesäflunssan iskiessä kannattaakin tehdä Omaolon oirearvio! :)


Teksti: Hanna Nordlund, hanketoimisto, ODA-projektijohtaja

Minne polku vie?

Sosiaalipalveluihin liittyvissä ODA-piloteissa Tampereella, Oulussa ja Päijät-Hämeessä on alkanut uusi tärkeä vaihe, kun Omaolon Beta 0.1 eteni maaliskuussa käyttöönottoon ja testaamiseen omissa asiakasprosesseissaan.

Vaikka käyttäjän ääni ja palvelumuotoilu ovat olleet merkittävässä roolissa Omaolo-palvelun kehittämisessä, olemme nyt uuden tilanteen äärellä, kun Omaoloa käytetään osana asiakkaan polkua. Olemme siirtyneet avoimelle kentälle, jossa emme voi enää kontrolloida, kuka palvelua käyttää, mutta toivomme kovasti, että käyttäjä muistaa antaa käyttökokemuksestaan palautetta. Kehittämisprosessi on edelleen vahvasti käynnissä, kun palautteen satoa ja sen perusteella nousseita kehitysideoita käsitellään säännöllisesti yhdessä pilottikuntien kesken.

Hankkeen aikana työpaikoilla on tapahtunut paljon muutakin mm. henkilöstövaihdosten ja mittavien organisaatiomuutosten myötä. Kaikesta tästä huolimatta hankkeeseen on sitouduttu ja lean-oppien mukainen prosessien kehittäminen on jatkunut. Yhteistyö hankkeen kuntatoimijoiden välillä on ollut hyvää ja sujuvaa. Yhteistyötä on tehty hyvinvoinnin arvioiden ja toimintakykymittarin pohtimisen alkupalasista asti. Tietoa ja haasteita on jaettu avoimesti, sekä yhdessä pohdittu parhaita toimintatapoja.

Asiakkaan etu kaiken lähtökohtana

Pilottien toimintaympäristöt ovat maantieteellisesti, väestöllisesti ja organisatorisesti erilaisia. Kunnilla ja kuntayhtymillä on paikallista päätösvaltaa määrittäessä mm. yksityiskohtaisia palvelujen kriteerejä. Kuntakohtaisista eroista huolimatta palvelutarpeen arvioinnin prosessit perustuvat kaikilla samoihin lakeihin (omaishoidon tuki, sosiaalihuolto, vammaispalvelut). Vaikka pilottiprosessien lähtökohdat ovat olleet erilaisia, olemme kuitenkin tunnistaneet asiakasprosesseissa samankaltaisia ongelmia ja asettaneet yhteneväisiä tavoitteita. Yhteistä on ollut se, että olemme ennen kaikkea halunneet parantaa asiakkaan saamaa palvelua.

Piloteissa on tehty asiakasprosesseihin paljon pieniä toimintamallien muutoksia. Esimerkiksi Tampereella on haluttu häivyttää pois mahdollisimman paljon tarpeetonta byrokratiaa ja aikaviivettä omaishoidon hakemusprosessista. Esimerkiksi aikaisemmin hakemuksen liitteenä vaadittu pakollinen lääkärinlausunto on korvattu jo potilastietojärjestelmässä olevalla tiedolla - mikäli mahdollista. Näin on asiakkaalta ja lääkäriltä on säästetty lausunnon saamiseen ja tekemiseen kuluva aika. Oulussa on mm. kehitetty erityisesti ikäihmisten palveluohjauksen saavutettavuutta keskittämällä sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta Aino -neuvontaan, ja laajentamalla samalla palvelunumeron vastausaikaa. Päijät-Hämeessä omaishoidon tuen asiakasohjaajat saivat sujuvoitettua asiakkaan hakemusprosessia tiivistämällä keskinäistä yhteistyötään, uudistamalla ajanvarauskalentereitaan sekä sopimuksenteon käytäntöjään.

Sähköisten palvelujen käyttöönotto etenee piloteissa

Omaolon Beta 0.1 sisältämät sähköiset arviot ovat osa pilottiprosessien tavoitteiden mukaista jatkumoa. Neuvonta palveluista on ensilinjaan kuuluvaa ja sen pitää olla kaikille asiakkaille helposti saatavilla. Beta 0.1 edustaa osaltaan neuvonnan tarjoamista sähköisessä muodossa. Asiakkaan valinnanvara eri asiointikanavien suhteen on ottanut muutenkin askelia eteenpäin. Piloteille oli yhteistä asiakkaalle tarjolla olevien sähköisten palvelujen vähäisyys prosessien lähtötilanteissa. Nyt kaikissa näissä piloteissa on otettu käyttöön myös sähköisiä hakemuksia.

 
Teksti: Soili Vierula, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ODA-projektipäällikkö

Lähes neljästäkymmennestä pilotista kuuteen pilottiryhmään

Talvi alkaa vihdoin kääntyä kohti kevättä ja ensimmäiset leskenlehdet ja muuttolinnutkin on jo nähty. Myös Omaolossa ollaan pikkuhiljaa siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Sosiaalihuollon palveluarviot pääsivät beta-vaiheeseen maaliskuussa (https://palveluarvio.omaolo-beta.fi) ja seuraavia beta-versioita rakennetaan kovalla tohinalla. Beta-vaihe vaatii pilottiorganisaatioilta taas uudenlaista asennoitumista, sillä pitkälti ammattilaisvoimin tehdystä testauksesta asiakastestaukseen ja oikean potilasdatan käsittelyyn siirtyminen on kriittinen vaihe kohti tuotantokelpoista julkaisua. Lisäksi beta-vaihe tuo mukanaan siirtymisen yksittäisistä pilottiprosesseista ja -ympäristöistä kohti yhtä, yhteistä Omaolo-palvelua. Beta-vaiheessa myös pilottien suunnittelemat yhteiset toimintamallit ponnistetaan ensimmäistä kertaa kunnolla.

  

Omaolo Beta 0.1: Sosiaalihuollon palveluarviot

ODA-hankkeen 14 organisaatiossa on valittu yhteensä 38 pilottia, jotka on jaettu palveluprosessien ja Omaolo-palvelussa käytettävän sisällön perusteella kuuteen pienryhmään: satunnaisen palvelutarpeen, satunnaisen hoidon tarpeen, koordinoidun hoidon ja palvelun tarpeen, suun terveydenhuollon, määräaikaistarkastusten sekä pitkäaikaissairauksien seurannan pilotteihin. Näissä ryhmissä pilotit ovat työstäneet mm. yhteisiä palveluprosesseja ja Omaoloon tulevia sisältöjä säännöllisesti yhdessä. Pienryhmissä työskentely on mahdollistanut avoimen tiedon jakamisen ja kokemuksien vaihtamisen. Kaikkien ei tarvitse testata kaikkea, vaan hyväksi havaittuja käytäntöjä on voitu mallintaa toiseenkin organisaation sopivaksi.

Yhteistyö ei ole ollut täysin kivutonta monestakin syystä. Olemme tottuneet tarkastelemaan prosessejamme ja asiakas- ja potilastyössä tarvittavaa tietosisältöä siilomaisesti lähinnä vain oman organisaation tai palvelualueen näkökulmasta. Niinpä olemme kokeneet ajoittain lähes tuskallisia hetkiä, kun yhteisiä malleja ja toisiinsa sopivia palasia ei vain ole meinannut löytyä. Jo pelkästään terveyden- tai sosiaalihuollon sisällä meillä on lukuisia erilaisia toimintamalleja ja käytäntöjä esimerkiksi lainsäädännön tulkinnasta, puhumattakaan siitä, miten paljon työtä vaatii aidon sote-integraation tekeminen. Piloteillamme on kuitenkin valtava määrä tahtotilaa ja osaamista, joiden avulla toimintamalleja ja sisältöjä on saatu yhdenmukaistettua ja järkevöitettyä. Siitä annamme hanketoimiston puolesta piloteillemme isot kiitokset ja selkääntaputukset.

Pilottien keskinäinen yhteistyö on korostunut myös palautteen yhdenmukaisessa keräämisessä ja sen prosessoinnissa. Palautteiden ja muutostoiveiden hallinta on vaatinut organisaatioiden käyttäjätuesta vastaavilta ammattilaisilta säännöllistä keskinäistä kommunikointia ja sopimista. Tämäkin malli kehittyy kokemuksen ja mallista annetun palautteen perusteella. Keskeneräisyyden ja epävarmuuden sietäminen korostuu tällaisessa kehittämisen mallissa, jossa olemme päättäneet tehdä asioita alusta asti itse, ottaen lähinnä vain opiksi aiemmin tehdyistä ratkaisuista.

Kaikki 38 pilottiamme ovat tehneet pitkän matkan yksittäisten palveluprosessien nyky- ja tavoitetilan kuvaamisesta yhteisten, kansallisten toimintamallien rakentamiseen. Pilotit ovat päässeet tarkastelemaan Omaolo-palvelujen käyttöä niin yksittäisten, organisaatiokohtaisten sisältöjen kuin pienryhmien yhteisten sisältöjen kautta ja näillä opeilla käännämme katseet pikkuhiljaa kohti yhtä, yhtenäistä, kansallista Omaolo-palvelua.

Teksti: Leena Latva-Rasku, ODA-hanketoimisto

Kiireellinen apu jokaiselle Suomen asukkaalle

Nälkä on viheliäinen vaiva. Länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ongelmat vatsan kurnimisen kanssa rajoittuvat lähinnä saatavuuteen ja oikean ajankohdan löytämiseen. Kotona kokattu eettis-ekologinen ravintopommi on se mikä siintää arkisessa mielessä optimaalisena ratkaisuna vatsan kolkkoon olotilaan, mutta joskus on myönnettävä taipuvaisuuteensa ravinnonsaannin helppouteen ja nopeuteen. Kiire altistaa kaikenlaisille impulsseille, joita voi hoitaa petollisen helposti suoraan kännykän sovelluksella. Ruoan valinta, tilaaminen ja maksaminen käyvät käden käänteessä. Vaivalloisin vaihe on mahdollinen nouto suoraan jonon ohitse. Tämänkin vaiheen voi optimoida valitsemalla kotiinkuljetuksen, jolloin pizza tuodaan kotiin asti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys on melko erilainen pelikenttä kuin moderni ja urbaani ruokahuolto. Perusperiaatteet sote-päivystyksessä ja ravinnon saamisessa ovat kuitenkin samat. Kummassakin kyseessä on yksilön perustarve, jonka tyydyttämiseen on olemassa jokin järjestelmä. Ensihoitopalvelu, sosiaalipäivystys, ilta- ja kiirevastaanotot sekä yhteispäivystykset ovat viritettyjä vastaamaan kiireellisiin sosiaalisiin ja terveysongelmiin, jotka eivät voi odottaa seuraavaa arkipäivää ja silloin tarjolla olevaa laajempaa kattausta. Ruoka-analogiaan palaten, keskellä yötä iskevään nälkään ei ole tarjolla samaa valikoimaa, kuin lounasaikaan on tarjolla.

Sosiaali- ja terveysalan päivystysjärjestelmä nojaa muutamaan peruspilariin, joiden perusteella ihmiset päätyvät palveluiden pariin. Terveysongelmissa hätänumeroon 112 soittavat saavat hätäkeskuspäivystäjän toteuttamassa riskinarviossa asianmukaisen avun, joka oli vuonna 2017 noin 750 000 kertaa ensihoitoyksikön hälyttäminen soittajan luokse. Ammattilaisten tekemän hoidon tarpeen arvion perusteella noin kolmannes tehtävistä päättyy kuljettamatta jättämiseen, useimmiten siksi, että terveydentila on selvitetty ja tarvetta päivystykselliselle hoidolle ei ole. Toinen peruspilari on omatoiminen hakeutuminen päivystysvastaanotolle, jossa hoidon tarpeen arvio tehdään paikan päällä. Jonottamista mahdollisesti seuraava tieto, että oma ikäväksikin koettu vaiva hoituu muilla keinoin kuin päivystyksellisesti, on kaikkien kannalta ikävä tilanne. Siksi tarvitaan kolmatta keinoa palveluiden pariin ohjaamiseksi. Tällaisia palveluita tarjotaan paikallisesti kiireellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden puhelinneuvonnan ja enenevissä määrin erilaisten digitaalisten ratkaisujen kautta.

Omaolo tuo Suomen asukkaille mahdollisuuden selvittää terveydentilaansa omatoimisesti, uusimpaan tieteelliseen tietoon perustuen ja laajan ammattilaisjoukon asiantuntemuksella rakentamalla järjestelmällä. Päivystyspalveluiden arkeen sillä on potentiaalisesti todella positiivinen vaikutus, kun ihmisten omahoitoa voidaan tukea ja automatisoida, säästäen päivystyspalveluiden rajallisia resursseja niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Kuitenkaan kaikkea ei jätetä vain digitaalisten järjestelmien varaan vaan jatkossa Suomessa saa entistä paremmin yhteyden sosiaali- ja terveydenhuollon päivystykseen. Tätä varten Päivystysapu 116 117:n ensimmäiset pilottiprojektit ovat jo käynnissä.

Päivystysapu 116 117 palvelee kiireellisissä sosiaali- tai terveysongelmissa, jotka eivät ole hätätilanteita. Hätätilanteissa paras apu löytyy hätänumerosta 112. Mutta kun henkilö haluaa yhteyden päivystykseen tai vaikkapa terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppuvastaanotolle, paras apu löytyy osoitteesta Päivystysapu 116 117. Osoitteesta, koska kyseessä ei ole vain kansallinen puhelinnumero 116 117, vaan palveluun liitetään myös Omaolo- ja Virtuaalisairaalan päivystystalo –projekteissa syntyviä digitaalisia palveluja. Päivystysapu 116 117 on tulevaisuudessa maakuntien toteuttama palvelu, jolla on kansallisesti yhtenäinen palvelulupaus. 

Suomen sosiaali- ja terveysalan päivystysjärjestelmä on huippulaadukas, mutta keittiömme on valitettavan kiireinen. Uusia ”tilauksia” otetaan vastaan ja kaikki ne hoidetaan – ajallaan. Uusien teknologioiden hyödyntäminen tuo mahdollisuuksia myös tämän järjestelmän kehittämiseen. Omaolo-palvelulla ihmiset voivat puuttua oireisiin jo niiden alkaessa hiipimään, hoitaen niitä omatoimisesti kotoa ja apteekeista löytyvillä keinoilla ja tarvittaessa saada yhteyden päivystysjärjestelmään päivystysapu 116 117:n kautta, jossa terveydenhuollon ammattilainen neuvoo ja auttaa, tarvittaessa ohjaten päivystyspalveluiden pariin tarkempia tutkimuksia ja hoitoa varten. Tämä säästää rajallisempia, kuten kotiin tuotavia palveluja. Vaikka pizzalähetin voi nälkäänsä tilata, niin ensihoitajan tai kotipalvelun avun saavat ne, joiden tilanne on vakava ja jotka eniten järjestelmämme apua tarvitsevat. 

Lue lisää Päivystysapu 116 117:stä osoitteesta http://alueuudistus.fi/paivystysapu-116117


Teksti: Viljami Hätönen, projektikoordinaattori, Päivystysapu 116 117, Sosiaali- ja terveysministeriö