Mitä mieltä hengitystieinfektio-oirearviosta?

Helsingin ODA-projektissa pilotoidaan kaikkia ODA:ssa kehitettäviä palveluita oirearvioista hyvinvointisuunnitelmaan ja valmennuksiin. Tavoitteena on uusien sähköisten palvelujen avulla parantaa sosiaali- ja terveystoimialan palvelujen tuottavuutta, asiakaskokemusta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Pilotointi tehdään kahdella terveysasemalla ja ensimmäisenä pilottina aloittaa oirearvio.

Saimme alkusyksystä mahdollisuuden yhteistyöhön Metropolia ammattikorkeakoulun viiden hengen terveydenhoitajaopiskelijaryhmän kanssa. Innokkaat opiskelijat tarvitsivat aiheen innovaatio/kehittämisprojektiaan varten ja me sotessa ja ODA-hankkeessa tekijöitä haastattelemaan asiakkaita ja työntekijöitä. Lähdimme yhdessä suunnittelemaan haastattelukokonaisuutta, jossa kerätään tietoa oirearvion käytettävyydestä ja ymmärrettävyydestä.

Tästä yhteistyöstä syntyi raportti, jonka havaintoja lainaan tässä kirjoituksessa. Opiskelijat jalkautuivat kolmelle terveysasemalle viikolla 41 ja viettivät kullakin yhden päivän. Terveysasemat valittiin sen mukaan missä vaiheessa ne ovat sähköisen asioinnin käyttöönotossa. Yksi asema on toteuttanut THK eli Terveys- ja hyvinvointikeskustoimintamallia, johon liittyy oleellisena osana sähköinen asiointi, viime joulukuusta. Toinen on aloittanut THK-toimintamallin kanssa syyskuussa ja kolmanteen se on vasta tulossa. Kaikki Helsingin 25 terveysasemaa siirtyvät THK-toimintamalliin vuoden 2018 loppuun mennessä.

Opiskelijoilla oli mukanaan tabletit, joiden avulla asiakkaat ja työntekijät pystyivät täyttämään oirearvion demoversion ja kertomaan siitä mielipiteensä. Lisäksi he täyttivät sähköisen palautelomakkeen. Opiskelijat olivat paikalla klo 9-15 terveysaseman odotustiloissa ja työntekijöiden luona. Kolmen päivän aikana saatiin vastauksia yhteensä 144 henkilöltä, joista asiakkaita oli 110 ja työntekijöitä 34.

Vastaajia oli kaikista ikäryhmistä välillä 18-70+ vuotta. Vastanneista vain 11 % ei käyttänyt lainkaan internetiä. Kysyimme myös muiden sähköisten palveluiden käytöstä, esimerkkeinä verkkopankki, jota käytti 83 % vastaajista, Kanta.fi 58 % ja Kela.fi 52 %. Helsingin sähköistä asiointi.hel.fi palvelua käytti 41 % vastaajista. Vastaajilta kysyttiin myös miten he haluaisivat asioida terveysasemalla. Lähes yhtä paljon halusi asioida sähköisesti 40 % ja puhelimitse 44 %.

Oirearvion käytön helppous oli yksi kysymyksistä ja siinä vastaukset jakautuivat seuraavasti:

Oirearvion käytön leviämistä edesauttava tekijä on suositteluhalukkuus. Vastanneista 84 % koki oirearviopalvelun hyödylliseksi ja 91 % suosittelisi sitä muille. Asiakkaat kommentoivat, että hyvin toimivaa ja apua antavaa palvelua suositellaan, kun taas ohjelman toimimattomuus johtaisi vastakkaiseen mielipiteeseen.

Seuraavaksi poimintoja vastaajien suullisista kommenteista, jotka myös kirjattiin ylös. 

Asiakkaiden mielestä
”Jos miettii, onko tarve hoitoon, niin silloin tästä palvelusta voi olla apua”
"Hyvä idea, ei tarvitsisi heti soittaa terveysasemalle tai lähteä turhaan jonottelemaan."
"sähköinen yhteydenotto hyvä, koska voi keskittyä kuvailemaan oireita kaikessa rauhassa. Puhelimessa menen monesti lukkoon, ja hoitajillakin on aina puhelimessa kiire"
"olisi hyvä, jos oirearvion kautta saisi lääkärinajan"

Ja henkilökunnan mielestä
"Helppokäyttöinen, hyviä kysymyksiä. Odotan innolla, koska saadaan toimintaan oikeasti"
"sujuvoittamaan työskentelyä"
”Kuva nielusta hurjan näköinen, mutta hyvä.”
”Oirearviosta tuleva alkuinfo lääkärille olisi hyvä juttu.”

Tässä on joitain poimintoja ensimmäisestä kyselystä asiakkaille ja henkilökunnalle. Koko raportti on luettavissa pikapuoliin. Tulemme huomioimaan nämä havainnot ja kommentit osana kehittämistyötämme, jotta saisimme oirearvioista mahdollisimman hyvin sekä asiakkaita että ammattilaisia palvelevan työkalun. Työmme siis jatkuu ja kaikki käyttäjiltä saatava palaute on tärkeää.

Teksti: Tiina Markkula, Helsingin ODA-hankkeen projektipäällikkö

Kehittämisfiiliksiä marraskuun pimeinä hetkinä

Syksy alkaa kääntyä talveksi ja ensimmäiset lumipyrytkin on jo saatu. ODA-hanke on siirtymässä vauhdilla täyteen pilotoinnin vaiheeseen. Tällä hetkellä käynnissä on yhdeksän pilottia eri kaupungeissa ja lisää käynnistyy sprinteittäin. Ensimmäisenä ovat lähteneet käyntiin oirearviot ja sosiaalipalvelujen hyvinvointiarviot. Vauhti siis vaan kiihtyy ja tavoitteena on, että noin 30 pilottia pyörii sujuvasti eri kehitysvaiheissa vuodenvaihteessa.

Pilotointivaihe vaatii pilotteja toteuttavilta toimijoilta ja hanketoimistolta taas hieman erilaista asennoitumista ja erittäin paljon epävarmuuden sietokykyä; Nyt testataan ensimmäisiä versioita oikeista palveluista, jotka eivät kuitenkaan ole vielä lähimainkaan valmiita. Kuitenkin etenemistapa ja palvelun nopea testaus oikeilla asiakasryhmillä hyvin alkuvaiheessa ja raakana on tarkkaan valittu tapa kehittää. Ketterän kehittämisen kautta saamme arvokasta asiakaspalautetta jo aikaisessa vaiheessa ja säästämme sitä kautta aikaa ja rahaa. Samoin on tietoinen valinta testata samoja hoitopolkuja hyvin erilaisissa ympäristöissä. Näin voimme validoida palvelun kansallista toimivuutta ja rakentaa yhteisiä toimintamalleja.

Palautteen kerääminen ja sen prosessointi ovat nousseet hyvin tärkeään rooliin. Palautteiden volyymi on suuri johtuen osittain ketterän kehittämisen mallista. Ja toki volyymi nousee jo pelkästään siksi, että pilotteja toteutetaan kymmeniä samaan aikaan. Tästä syystä muutostoiveiden ja kehitysehdotusten hallinta on kriittistä. Keskeistä myös tässä kehittämisen vaiheessa on kustannushyödyn pitäminen tiukasti fokuksessa eli miten yksittäiset muutokset vaikuttavat positiivisesti asiakkaan ja/tai ammattilaisten arkeen. Lisäksi jokaisella pilotilla on yksi selkeä mittari, jota seurataan ja joka kertoo toiminnallisten muutosten ja sovelluksen vaikutuksista prosessissa.

Nyt edetään tiukassa tahdissa, osittain sokkonakin, mutta vakaasti uskoen, että valittu kehittämisen tapa on oikea ja se tuottaa näkyviä tuloksia nopeasti. Palvelun kehittymistä sprinteittäin raakileesta valmiimmaksi tuotteeksi voi seurata mm. kolmen viikon välein järjestettävissä ODA Talks -sessioissa. Tervetuloa seuraamaan seuraavaa lähetystä torstaina 9.11. klo 15-15.30. täällä. Samalta kanavalta löydät myös aiemmat ODA Talks -lähetykset.

Teksti: Jonna Piiroinen, ODA-hanketoimisto